Tiede-lehden toimittaja halusi tuntea itsensä, kuten filosofit kehottavat. Hän tutkitti oman dna:nsa, muttei oppinut mitään, mitä ei tiennyt ennestään. Paitsi että dna-testi on seuraava Facebook.



Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2009

Jos on pakko valita, mieluummin alkoholisoidun kuin masennun.

Alkoholismiin minulla olisi sopivat perintötekijät. Jos joisin tarpeeksi ahkerasti ja kauan, minulle kehittyisi alkoholiriippuvuus tavallista helpommin.

Ennen vanhaan moni suomalainen pääsikin minun kaltaisillani geeneillä ennenaikaisesti hautaan. Nykyään alkoholismia voi onneksi hoitaa naltreksonilla. Se on lääke, joka vähentää alkoholiriippuvaisen viinanhimoa ja repsahduksen todennäköisyyttä.

Onnekseni minulla on geenimuoto, jonka ansiosta naltreksoni vaikuttaa minuun paljon tehokkaammin kuin juoppoihin, joilla on epäonnekseen eri muoto tästä geenistä.


En aio masentua

Jos taas masentuisin, minun olisi ehkä turvauduttava psykoterapiaan, mihin suhtaudun hyvin varauksellisesti. Jotkut masentuneet nimittäin saavat nykyaikaisista masennuslääkkeistä paljon enemmän apua kuin toiset, ja minä kuulun siihen ryhmään, joka todennäkäisesti hyötyisi tällaisista lääkkeistä kaikkein vähiten.

Tai ollaanpa täsmällisiä. Kromosomissa 7 on geeni nimeltä Abcb-1. Vaikka kaikilla ihmisillä on tämä geeni, sen emäsjärjestys on eri ihmisillä erilainen. Vaihtelua on tässä geenissä vain yhdessä emäsparissa eli nukleotidissa, joka tässä tapauksessa voi olla joko A (adeniini) tai G (guaniini).

Koska tämä geeni ei sijaitse sukupuolikromosomissa, se peritään molemmilta vanhemmilta. Voin siis saada molemmilta vanhemmiltani A:n tai molemmilta G:n tai sitten toiselta vanhemmaltani A:n ja toiselta G:n.
Tällaiset yhden emäsparin poikkeamat - single nucleotide polymorphism, snp, tai rennosti "snippi", kuten geneetikot niitä kutsuvat - selittävät, miksi olemme erilaisia. Yksi ainoa nukleotidi 3,1 miljardin emäsparin joukossa voi aiheuttaa kuolemaan johtavan sairauden tai muuttaa vaikka silmän värin.

Tämä seiskakromosomissa sijaitseva snippi - rs2032583, jos geneetikoilta kysytään - vaikuttaa ilmeisesti masennuslääkkeen kulkeutumiseen veri-aivoesteen läpi aivoihin.

Oli mekanismi mikä tahansa, ainakin yksi tutkimus viittaa siihen, että nykyaikaisista masennuslääkkeistä hyötyvät eniten ne, joiden perimä on GG. Mutta olisi siitäkin hyötyä, jos olisi G perittynä edes toiselta vanhemmalta (AG). Ikävä kyllä oma perimäni on AA.

Eikä siinä vielä kaikki. Tavallisimpia nykyaikaisten masennuslääkkeiden, niin sanottujen serotoniinin takaisinoton estäjien, sivuvaikutuksista ovat seksuaaliset toimintahäiriöt. Kromosomissa 13 sijaitseva snippi rs6311 vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti lääkitys haittaa seksiä.

Jos genotyyppi on CT tai TT, seksivaikutusten todennäköisyys on tavanomainen. Ikävä kyllä itselläni on CC, joka ainakin yhden tutkimuksen mukaan yli kolminkertaistaa seksihäiriöiden riskin.


Heroiinia? Ei kiitos, on addiktiogeeni

Nämä pari geeniä ovat vain jäävuoren huippu. Amerikkalaisfirma 23andmeltä tilaamani testin perusteella sain keväällä tietää oman dna-koodini 559 686 snipin osalta.

Raakadatalla yli 500 000 snipistä en tosin tee juuri mitään. Mielenkiintoisempaa on tietää, miten omat perintötekijäni tutkimusten mukaan ennustavat sairausriskejä ja ominaisuuksia Parkinsonin taudista silmien väriin. Näitä snippeihin liittyviä ominaisuuksia 23andmen nettisivulla on tällä hetkellä 116.

Sain sähköpostiviestin tulosten valmistumisesta pari viikkoa luvattua aiemmin. Kirjauduin etukäteen luomallani tunnuksella palveluun sisään, ja ennen kuin huomasinkaan, olin täysin uppoutunut itseeni.

Mitään tärkeää uutta en perimästäni oppinut. 41 vuoden ikään ehtineenä olen tullut jo melko lailla tutuksi omien piirteideni kanssa. Tiedän melko hyvin, mitä itsessäni voin muuttaa ja mitä en.

Myös monet sairauden riskejä lisäävät geenit ovat jo ehtineet ilmoittaa olemassaolostaan, jos eivät vielä oireiluna, niin laboratoriotesteissä näkyvinä viitearvojen ylityksinä.

Olin ennemminkin lumoutunut palvelun viihdearvosta.

Esimerkiksi tieto siitä, että tulisin erityisen herkästi riippuvaiseksi heroiinista, on tuskin kauhean tarpeellista informaatiota kenellekään. Tuskinpa haluaisin kokeilla heroiinia, vaikkei koukun riski niin suuri olisikaan.


Mitä? En varmana ole sprintteri!

Maratonkaverin kanssa vitsailtiin jo etukäteen, että jos nyt jostakin voi olla varma, niin siitä että minulla on geenistä Actn-3 se pitkänmatkanjuoksijan versio.

Yli 150 geenin tiedetään vaikuttavan urheilusuorituksiin eri tavoin. Geenit vaikuttavat muun muassa
hapenottokykyyn, sydämen suorituskykyyn ja lihasten koostumukseen. Erityisen hyvin tunnetaan yhteys Actn-3-geenin ja suorituksen keston välillä.

Yksi ainoa mutaatio kytkee nopeissa lihassyissä toimivan Actn-3-geenin pois päältä. Tällaisten henkilöiden nopeissa lihassyissä ei muodostu geenin tuottamaa proteiinia, josta on hyötyä räjähtävää voimaa edellyttävissä lajeissa.

Jos genotyyppi on CC tai CT, geeni tuottaa proteiinia normaalisti. Monilla sprinttereillä mutta vain joillakin kestävyysurheilijoilla on tällaiset geenit.

Sen sijaan harvoilla pikajuoksijoilla mutta monilla pitkänmatkanjuoksijoilla on genotyyppi TT, joka estää geenin ilmenemisen kokonaan.

Muistan jo lapsena vihanneeni 60 metrin juoksua, jossa en pärjännyt edes vähän pulleille luokkatovereilleni. Lukiossa tilanne ei ollut satasella tai kahdellasadalla yhtään sen parempi.

Sen sijaan pitkillä matkoilla olen aina loistanut melkein harjoittelemattakin. Olin siis varma, että minulla voi olla vain TT.

Mutta ei. Ruudulla lukee CT. Onko juoksutekniikkani lyhyillä matkoilla todella niin huono?


Missä suomalainen tautiperimä?

Mutta sairausgeenithän tietysti eniten kiinnostavat.

Yhden ainoan geenivirheen aiheuttamat sairaudet oireilevat usein jo lapsuudessa. Voin siis tässä iässä jo ilman dna-testiäkin olla melkoisen varma, ettei minulla ole mitään vallitsevasti periytyvää sairautta.

Entäpä sitten peittyvästi periytyvät sairaudet, sellaiset jotka oireilevat vain jos sairausgeenin saa kummaltakin vanhemmalta? Olenko jonkin suomalaisen kansantaudin oireeton kantaja?

Itse asiassa on epätodennäköistä, ettei yksilöllä olisi perimässään yhtään tällaista hiljaista geenivirhettä. Geenejä, joista esiintyy viallisia muotoja, on sen verran paljon. Taudit oireilevat kuitenkin melko harvoin, koska tarvitaan paljon huonoa tuuria, että juuri saman taudin geenivirheen saa sekä isältä että äidiltä.

Lapsia suunnittelevaa pariskuntaa voisi kiinnostaa selvittää, ettei kumpikin kanna samaa tautia. Siihen 23andme ei ikävä kyllä anna oikein hyviä työkaluja.

Palvelussa on kahdeksan sairautta, enkä onnekseni ole yhdenkään kantaja. Kahdeksan testatun mutaation joukkoon kuuluu esimerkiksi kystistä fibroosia aiheuttava geenivirhe.

Testin markkina-aluetta ajatellen taudin valinta on ymmärrettävä. Tappavan, moneen elimeen vaikuttavan kystisen fibroosin kantajia on Yhdysvaltain valkoisessa väestössä viisi prosenttia ja taudin saa yksi kolmestatuhannesta. Suomessa tauti on paljon harvinaisempi.

Suomalaisilla on omat kansantautinsa, joita 23andme-testiin ei sisälly. Ne kuitenkin tunnetaan hyvin, joten niiden lisääminen olisi vain kysynnästä kiinni.

Harvat sairaudet ovat vain yhden geenin aiheuttamia. Esimerkiksi nykysuomalaisia pahimmin tappavien sydän- ja verisuonitautien taustalla on sekä huonoja elintapoja että useita riskiä lisääviä geenejä.

Riskitekijät on hyvä tuntea jo varhaisessa keski-iässä, jotta niihin ehtii vaikuttamaan. Minä jäin kiinni korkeasta kolesterolista työpaikan 40-vuotistarkastuksessa. Tuomio oli elinikäinen, mutta onneksi halpa statiinilääkitys.

Korkean ldl-kolesterolin selitys oli ainakin osaksi perimäni. Ruokavaliota tuunaamalla kolesteroliarvot laskivat mutteivät ilman lääkkeitä alle viitearvojen.


Hauskaa kuin Facebookissa

Vaikka oman dna:n tuntemisesta ei olisi niin kauhean paljon hyötyä, se tuntuu minusta hauskalta. On myös ollut valistavaa lukea erilaisista taudeista, oli oma riski sitten korkea tai matala. 23andmen nettisivuilla kuvaillaan laajasti, miten omilla valinnoillaan voi vähentää niidenkin sairauksien riskiä, joiden riskiryhmään geeniensä osalta kuuluu.

En tiedä ystäväpiirissäni ketään, joka olisi testannut dna:nsa. Uusia tuttavuuksia sen sijaan olen saanut.
23andmen sivustolla voi nimittäin jakaa oman dna-tietonsa tai osan siitä. Pyynnöt jakaa tiedot - periaatteella minä näytän sinulle omani, jos sinä näytät minulle omasi - muistuttavat Facebookin kaveripyyntöjä.

Ehkä juuri tämä piirre saa suuret massat seuraamaan meitä edelläkävijöitä dna-koodin ihmemaailmaan.
Jos siskoni tekisi testit, voisimme yhdessä verrata, mitkä osat vanhempiemme perimää jaamme. Eikö olisikin kiinnostavaa tietää, mitä olen perinyt keneltäkin isovanhemmalta ja mitkä geenit eivät ole menneet eteenpäin?

Voin myös listata kaikki uudet dna-kaverini sen mukaan, kuinka lähellä minua he ovat geneettisesti. Ominaisuus on ihan hauska näinkin, mutta kuinka paljon hauskempaa olisi, jos voisin vertailla oikeiden kavereideni kanssa, kenellä on eniten viikinkiverta!


Oudosta jutusta sosiaaliseksi normiksi

Kun tällaiset kaupalliset dna-testit halpenevat entisestään, niille voi käydä kuin kännykälle 1990-luvulla tai Facebookille 2000-luvulla. Ensin testin tehneitä oudoksutaan, mutta pian sosiaalinen kummajainen onkin se, joka ei ole testannut itseään.

Mutta kun dna-testit ovat itsestäänselvyys, onko enää hyvien tapojen mukaista kieltäytyä teettämästä testiä ja näyttämästä tulosta kumppanille, jonka kanssa aikoo perustaa perheen?


Testejä tekevät ainakin

23andme: www.23andme.com
deCODEme: www.decodeme.com
Navigenics: www.navigenics.com


Ihmisen perimä

koostuu 23 kromosomiparista, kunkin parin toinen äidiltä, toinen isältä peritty. Kromosomi on pitkä dna-rihma. Siinä on geenejä ja muita elimistölle tärkeitä jaksoja. Niiden toiminta riippuu rakenneosasten, dna-emästen, järjestyksestä. Emäksiä on neljää tyyppiä: adeniini (A), guaniini (G), sytosiini (C) ja tymiini (T).
Tautiriskejä aiheuttavat geeniversiot tunnistetaan testeissä emäsjärjestyksen perusteella.


Sylkykuppi Kaliforniaan


Tilasin amerikkalaisyhtiö 23andmeltä dna-testin, jonka kuriiri toimitti perille muutamassa päivässä. Paketissa oli muovinen sylkykuppi, ohjeet ja pakkaus, jossa kupin saattoi palauttaa.

Ihan yhdellä sylkäisyllä kuppi ei täyttynyt vaadittuun korkeuteen asti, mutta muutaman minuutin räkimisen jälkeen näytemuki oli valmis suljettavaksi. Rekisteröidyin firman nettisivulla ja vahvistin, että näyte on omani.
Seurasin netistä, kuinka sylkeni matkasi pitkin kuriiriyhtiön lentoreittien solmukohtia ja saapui parissa päivässä Kaliforniaan. Jäin odottamaan sähköpostiviestiä analyysin valmistumisesta. Yhtiö lupasi tietoja parissa kuukaudessa; ne tulivat jo puolessatoista.

Noin 300 euron lystin maksoi työnantajani, koska testi tuli tämän lehtijutun kirjoittamiseen. Oman perimän tutkiminen osoittautui kuitenkin niin hauskaksi, että olisin melkein ollut valmis maksamaan summan omasta pussistani.


Työterveyslääkäri:

ei vielä rutiiniksi


Luulisi, että työterveyslääkäri hyötyisi siitä, jos geenitesti olisi yhtä rutiininomainen asia kuin verenpaineen mittaus työhöntulotarkastuksessa. Sanoman johtava työterveyslääkäri Jukka Arajärvi ei kuitenkaan innostu.

Työterveysasemalta lähetetään nykyisinkin silloin tällöin potilaita geenitesteihin, Arajärvi kertoo. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssi on firmalle halvempi ja potilaalle helpompi testata dna-testillä kuin ikävämmällä kokeella, jossa potilas joutuu nielemään maitosokeria.

- Laktoosi-dna-testi lähinnä vahvistaa potilaan käsityksiä, Arajärvi kertoo. - Kyselemällä saa usein parempaa tietoa kuin kokeella.

Laktoositestin tulos saattaa olla vaikeatulkintainen myös siksi, että tautia on niin monen asteista. Laktoosin imeytymishäiriöistä Suomessa viisi prosenttia johtuu suolen epiteelisolujen muutoksista, joissa taustalla on esimerkiksi keliakia, ei geenit. Sitä ei tietysti voi havaita dna-testillä.


Riskitietoisuus kuitenkin hyväksi

Entä tieto perinnöllisistä riskitekijöistä? Arajärvi ei usko, että dna-testejä kannattaisi käyttää ainakaan varsinaisina seulontatyökaluina, siis samaan tapaan kuin kolesterolimittauksia tai vaikka papakokeita.

Mutta siinä missä työterveystarkastuksessa usein rutiinina otettavat maksa-arvot voivat koholla ollessaan kannustaa potilaan hillitsemään alkoholinkäyttöään, myös dna-testeissä paljastuvat aikuisiän diabeteksen riskit voivat motivoida yksilön liikkumaan.

Tällaisen testin lääketieteellinen informaatioarvo on kuitenkin lähellä nollaa. Lääkärin viesti on silti sama: laihduta ja lopeta tupakointi, Arajärvi sanoo.

Jos Arajärvi on diagnoosin ja lääkityksen aloittamisen suhteen kahden vaiheilla, hän saattaa kyllä kysyä potilaaltaan, onko tautia “ollut suvussa". Näin hän selvittää sydän- ja verisuonitautien, nivelreuman, melanooman ja diabeteksen esiintyvyyttä. Potilas ei kuitenkaan aina tiedä tai muista sukulaistensa tauteja tai saattaa olla adoptoitu, Arajärvi muistuttaa. - Tämä tietysti puoltaa dna-testejä.


Bioeetikko:

varovaisuus paikallaan


Bioetiikan tutkija, filosofi Tuija Takala Helsingin yliopistosta luokittelee argumentit kaupallisia geenitestejä vastaan holhoaviin ja käytännöllisiin. Holhoavan ajattelutavan mukaan geenitieto on vaikeasti ymmärrettävää ja saattaa aiheuttaa ahdistusta ja vääriä tulkintoja, kun maallikko lukee merkintöjä omin päin.

Takala itse pitää ihmisten oikeutta tietää - ilman holhoavia väliportaita - korkeassa arvossa. Käytännöllisemmät ongelmat ovat painavampia.


Vakuutustoiminta vääristyy

Monia avoimen yhteiskunnan puolustajia pelottaa ajatus, että viranomaiset tai esimerkiksi vakuutusyhtiöt saisivat tietokantoihinsa kansalaisten dna-tietoja. Vakuutustoiminta voi vääristyä myös päinvastaisesta syystä, Takala muistuttaa.

- Kun ihmiset tilaavat netistä testejä ja saavat tietää omista keskimääräistä suuremmista riskeistään, he ottavat ylimääräisiä henki- ja sairauskuluvakuutuksia. Vakuutustoiminta vääristyy, ja muut vakuutuksenottajat joutuvat maksajiksi.


Dna voidaan varastaa

Geneettinen tieto on usein arkaluonteista, ja sen joutuminen vääriin käsiin loukkaa yksityisyyttä. Tietoa voi käyttää myös aivan konkreettisesti testattua vastaan, Takala muistuttaa. Arkaluonteisen tiedon julkaisemisuhalla voisi esimerkiksi kiristää testatulta rahaa.

Nettitestien yhteydessä on periaatteessa mahdotonta selvittää, onko testin tilaaja sama kuin se, jolta näyte on peräisin. Käytännössä toisen ihmisen genomin murtaminen onnistuu melko helposti. Tämän selvitti New Scientist -lehti viime keväänä.

Lehden toimittaja joi vesilasista, jonka hän antoi kollegalleen. Tämä käytti kaupallisia laboratoriopalveluja näytteen monistamiseksi riittävän laadukkaaksi ja emäsjärjestyksen analysoimiseksi. Kukaan ei kysynyt, kenen näyte oli tai mihin tarkoitukseen testi tehtiin.

Emäsjärjestyksen liittämiseen tautiriskeihin toimittajat käyttivät 23andme-yritystä ja vastaavia palveluja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018