Vedenpaisumus on varmaan maailman tunnetuin alkumyytti. Se löytyy satojen kulttuurien tarustosta. Suosion saattaa selittää se, ettei tuhotulva ole pelkkä myytti.


Se löytyy satojen kulttuurien tarustosta. Suosion saattaa selittää se,
ettei tuhotulva ole pelkkä myytti.




Näin uskoo ainakin yhdysvaltalainen ympäristöarkeologi Bruce Masse. Hänen mukaansa vedenpaisumus oli maailmanlaajuinen luonnonkatastrofi, joka alkoi todennäköisimmin toukokuun 10. päivän tienoilla 2807 ennen ajanlaskumme alkua.

Los Alamosin laboratoriossa  työskentelevä Masse perustaa näkemyksensä monitieteiseen tutkimukseen, jota varten hän ja hänen kollegansa kävivät läpi yli 4 000 luonnononnettomuuksista kertovaa myyttiä. Niistä he valikoivat tarkkuuslukuun 284 tarinaa, joissa kuvattiin ihmisten joukkokuolemaan johtanut katastrofi. Ylivoimaisesti yleisimmäksi katastrofiksi osoittautui vedenpaisumus. Se löytyi 175 myytistä.


Kuin yhtä kertomusta

Vedenpaisumusmyytit olivat peräisin eri kulttuuripiireistä eri puolilta maailmaa mutta paljastuivat hämmästyttävän yhdenmukaisiksi. Tätä ei riittänyt selittämään se, että uudempiin kertomuksiin on lainattu aineksia vanhemmista, sillä samankaltaisuuksia löytyi myös myyteistä, joiden tiedetään syntyneen toisistaan riippumatta.

Massen mielestä loogisin selitys yhdenmukaisuuksille on jokin todellinen tapahtuma luonnossa. Sen on täytynyt olla äkillinen ja hyvin poikkeuksellinen ja samalla sellainen, että se on ollut helppo havaita eri puolilla maailmaa.


Ensin näkyi kirkas tuli

Lukuisat myytit kertovat, että useita päiviä ennen vedenpaisumusta taivaalla näkyi kirkas tuli ja suuren sarven tai käärmeen muotoinen valo. Sitten seurasi myrskyjä, rankkasateita ja tulvia, mutta myös maanjäristyksiä, hyökyaaltoja ja polttavia tuulia. 75 prosenttia koettelemuksen keston kertovista myyteistä ilmoittaa pituudeksi 4-10 vuorokautta.

Vedenpaisumuksen ajankohdan Masse jäljitti viemällä eri myyttien tietoja vuodenajoista, planeettojen asennoista ja kuunkierroista muinaistaivaan liikkeitä simuloivaan tietokoneohjelmaan. Se osoitti, että tuhoisa tulva osui pohjoisen pallonpuoliskon kevääseen, todennäköisimmin toukokuun 10. päivän tienoille vuoteen 2807.

Ajoitukselle löytyi sopivasti sivustatukea historiallisista lähteistä. Kiinalaiset kronikat esimerkiksi kertovat suuresta tulvasta keisarinna Nu Wan valtakauden lopulla noin 2810 ennen ajanlaskun alkua. Egyptin muinaishistoriassa taas mainitaan, että maata kohtasi suuri tuho vuoden 2800 paikkeilla Semerkhetin hallitessa.


Todennäköisimmin komeetta

Myyttien kuvauksia parhaiten vastaava luonnonilmiö on suuren ulkoavaruuden kappaleen osuminen mereen. Kyseessä lienee ollut komeetta. Pyrstötähti sopii selittämään pitkänomaiset valoilmiöt ja havaitut mullistukset. Törmätessään mereen komeetta pärskäytti ilmakehään valtavan määrän vettä ja aiheutti tsunameja, maanjäristyksiä ja myrskytuulia.

Myyttien kuvaamaa vedenpaisumusta näistä ei kuitenkaan vielä seurannut. Massen tulkinnan mukaan hydrologisen kierron suurhäiriö syntyi, kun törmäyslämmön höyrystämä vesi lankesi taivaalta useiden päivien rankkasateina.

Vedenpaisumuksen jälkeinen sateenkaarikin saa selityksensä. Ennennäkemätön väriloisto oli yläilmakehän ilmiö, joka syntyi, kun auringonpaiste osui korkealle ilmakehään kivunneisiin ja siellä jäätyneisiin vesipisaroihin. Välkehdinnän vaikuttavuutta lisäsi se, että sateet olivat puhdistaneet ilman pölyhiukkasista, jotka normaalisti samentavat näkyvyyttä.


Iskujälki vaikea löytää

Vedenpaisumuksen aiheuttanut komeetta oli luultavasti niin suuri, että se jätti jälkiä merenpohjaan. Massen mukaan yksi mahdollinen iskeymäpaikka löytyi hiljakkoin Intian valtamerestä. Se on noin 1 500 kilometriä Madagaskarista itään sijaitseva Burclen kraatteri. Varmasti sitä ei kuitenkaan voida osoittaa maailmanlaajuisen tuhotulvan syntyalueeksi.

Iskeymäkraatterien etsiminen merestä on äärimmäisen hankalaa, eikä vaivatonta ole löytyneiden ajoittaminenkaan. Esimerkiksi Burcle sijaitsee 3 800 metrin syvyydessä, joten näytteenottoon ei ole helppo mennä.




Katastrofikuvaukset haaste tiedeviestinnälle


Ulkoavaruuden uhkissa riittää työsarkaa myös viestinnän tutkijoille. Internetin laajin elokuvatietokanta The Internet Movie Database sisältää yli 90 elokuvaa, joissa on aiheena Maahan ulkoavaruudesta kohdistuva uhka. Ennen vuotta 1994 tehdyistä elokuvista alle 20 prosenttia käsitteli Maahan kohdistuvaa asteroidin tai komeetan törmäystä. Tuoreemmissa se on aiheena joka toisessa.

Elokuvantekijöitä on inspiroinut varsinkin vuonna 1994 sattunut Shomaker-Levy-komeetan näyttävä törmäys Jupiteriin. Sepitteellisten tarinoiden kiinnostavuus lisääntyy, kun ne pystytään yhdistämään todellisiin uhkiin.

Tiedeviestinnälle katastrofielokuvat ovat melkoinen haaste. Ne voivat aiheuttaa turhia pelkoja, kiinnittää huomion epäoleellisiin riskeihin ja haitata todellisten vaarojen torjuntaa. Epärealistisetkin tarinat voivat kuitenkin olla hyödyksi, sillä ne herättävät ihmisten kiinnostuksen tehokkaammin ja halvemmalla kuin perinteinen valistus. Katastrofiviihteen virheistä napisemisen sijaan tutkijoiden pitäisikin miettiä, miten viihteen luomaa kiinnostusta voidaan hyödyntää tiedeviestinnässä ja riskeihin varautumisessa.


The Internet Movie Database: http://www.imdb.com/





Skeptikoita riittää

Masse on esitellyt myytteihin tukeutuvaa muinaistutkimustaan muun muassa viime vuonna ilmestyneessä myyttien syntyä ja merkityksiä luotaavassa Myth and Geology -teoksessa. Odotetusti ajatukset ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Vedenpaisumuksen jumalalliseen alkuperään uskovia on vaikea vakuuttaa siitä, että jumalten oikeutetun vihan tai äkkipikaistuksen sijaan kyseessä olikin sattuman mereen viskaama eloton ulkoavaruuden kappale.

Myös tutkijoilla on ennakkoluulonsa. Luonnontieteilijät eivät yleensä pidä myyttejä vakavasti otettavana tutkimusaineistona. Psykologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikuttimia suosivat humanistit taas eivät innostu luonnontapahtumia painottavista myyttien selityksistä. Suuri osa tutkijoista arvelee, että vedenpaisumusmyytti kuvastaa ennen muuta ihmisten pitkää historiaa tulvatasankojen viljelijöinä ja rannikkoseutujen asukkaina.

Masse myöntää, etteivät myytit ole helposti tutkittavissa. Ne ovat muuttuneet vuosisatojen kerronnassa, ja niissä yhdistyy aineksia erilaisista luonnon tapahtumista ja yhteiskunnallisista mullistuksista. Osa vedenpaisumusmyyteistäkin kertoo paikallisista ja satunnaisista tulvista. Esimerkiksi Raamatun vedenpaisumustarina on liitetty Mustanmeren synnyttäneeseen tulvaan (ks. Tiede 2000 8/2000, s. 8), mutta tämänkin tulkinnan todenperäisyydestä kiistellään ankarasti.



Jari Lyytimäki on Suomen ympäristökeskuksen tutkija.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018