Tähtitieteilijät odottavat jättiläiskaukoputkia, jotka 2018 avaavat näkymän koskemattomaan galaksiavaruuteen. Optiikka on saanut vahvaksi apurikseen tietokoneen, kun kaukoputki harppaa viidennelle vuosisadalleen.



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009


Keväällä 1609 Galileo Galilei värkkäsi kolme kertaa suurentavaa kaukoputkea mutta halusi heti erottaa pienempiä yksityiskohtia kuin sillä näki. Pian hän valmistikin jo 20 ja 30 kertaa suurentavia näkölaseja (ks. Tiede 12/2008, s. 14-15).
Tähtitieteilijät eivät ole muuttuneet. He himoitsevat nytkin yhä isompia kaukoputkia, sillä he haluavat nähdä tarkasti yhä kauemmas.
Tutkijoiden mieltä kutkuttavat muun muassa kaukaisia tähtiä kiertävät Maan kaltaiset planeetat, galaksien keskustat valtavine mustine aukkoineen, pimeän aineen jakautuminen avaruuteen ja universumin laajenemisen yksityiskohdat, jotka liittyvät niin sanotun pimeän energian arvoitukseen.
Mutta ennen kaikkea tähtitieteilijät haluaisivat löytää jotakin täysin odottamatonta, kerta kaikkiaan uutta. Jotakin sellaista, mikä voisi johtaa tieteelliseen kumoukseen.
Kaksi Maan kamaralle suunniteltua kaukoputkihanketta on ylitse muiden. Toinen on yhdysvaltalaisten TMT-kaukoputki (Thirty meter telescope), toinen meidän eurooppalaisten E-ELT (European extremely large telescope). Jenkkiputken peilin halkaisija on 30 metriä, mutta Eurooppa panee paremmaksi, 42 metriin.
Vaikka molemmat hankkeet ovat jo hyvällä alulla, niiden toteuttaminen vaatii yhä visioita, oivalluksia ja sinnikkyyttä.


Himo kasvaa tutkiessa

Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä George Ellery Hale on hyvä esimerkki sinnikkäästi visionääristä. Hän rakennutti 1900-luvun alussa 1,5-metrisen kaukoputken Los Angelesin lähelle Mount Wilsonille. Se oli maailman suurin kaukoputki, mutta jo ennen sen valmistumista Hale ryhtyi hankkimaan suurempaa. 2,5-metrisellä teleskoopilla alettiin tähytä taivasta 1917.
Sekään ei riittänyt: Hale halusi yhä kookkaamman havaintolaitteen. Onneksi hän oli erinomainen varainhankkija. Hän sai kymmenisen vuotta myöhemmin Rockefeller-säätiöltä kuusi miljoonaa dollaria uskomattoman kokoiseen kaukoputkeen. Viisimetrisestä tulisi tähtitieteilijöiden toiveiden täyttymys.
Jo pelkkä tähtitornin rakentaminen Kalifornian Palomarvuorelle oli saavutus. Läpimitaltaan torni on 42 metriä ja korkeudeltaan 41 metriä. Mitat ovat sattumalta lähes samat kuin Roomassa sijaitsevan Pantheonin temppelin pyöreän osan. Tähtitaivaan paljastavat luukut painavat kumpikin 125 tonnia!
Uudesta lasiseoksesta, pyreksistä, tehty pääpeilin aihio kuljetettiin jo ennen sotaa hitaalla junalla New Yorkista Pasadenaan. Matka kesti 16 päivää. Öisten pysähdysten aikana lastia oli suojeltava radan varteen kerääntyneiden ihmisten innostukselta. Peilin hiominen vei pitkään, ja sodan päätyttyä kolme vahvaa traktoria veti sen ylös observatoriovuorelle.
Hale-kaukoputki valmistui 1949, kymmenen vuotta alullepanijansa kuoleman jälkeen. Se oli aikansa tekninen ihme. Monet tähtitieteilijät uskoivat, ettei suurempaa voitaisi koskaan rakentaa.


Paloista syntyy suurempi

Tähtitieteilijät ovat kunnianhimoista joukkoa, ja lopulta viisimetrinen kaukoputki oli pahasti alamittainen. Tiedossa kuitenkin oli, ettei paljonkaan suurempi peili toimisi ilman uusia ratkaisuja. Muun muassa neuvostoliittolaisten 1974 rakentama kuusimetrinen kaukoputki oli käytännössä fiasko. Kalifornian yliopistossa perustettiin 1977 viiden hengen työryhmä etsimään keinoja, joilla kaksi kertaa Halea suurempi peili saataisiin pysymään oikeassa muodossaan.
Fyysikko Jerry Nelson keksi ehdottaa palapeiliä. Idea ei heti saanut kannatusta. Palapeilin segmenttien pitäisi nimittäin pysyä niin tarkasti kohdallaan, että keskinäistä heittoa olisi enintään hiuksen paksuuden tuhannesosa! Oli iso riski soveltaa uutta menetelmää lähes kylmiltään kymmenmetriseen peiliin.
Epäilijöistä huolimatta hanke onnistui. 1992 Havaijin Mauna Kean vuorella otettiin käyttöön Keckiksi nimetty kaukoputki. Sillä näkyi kaksi kertaa syvemmälle universumiin kuin aikaisemmilla kaukoputkilla.


Tietokone säätää optiikan

Nyt tähtitieteilijöillä oli ensimmäistä kertaa kaukoputki, jonka optiikka oli olennaisesti erilainen kuin Isaac Newtonin vuonna 1704 esittelemä. Peiliuutuuden takana ovat tietokoneet.
Keckin peili koostuu 36 kuusikulmaisesta osasta, jotka on laatoitettu vieri viereen kuin kylpyhuoneen lattiakaakelit. Ovelalla tukirakenteella paloista saadaan ohut ja kevyt kokonaisuus, joka ei romahda oman painonsa takia.
Palapeileillä on monta etua. Ne on helpompi valmistaa, huoltaa ja hallita kuin yhtenäinen peili.
Toisaalta tarvitaan runsaasti tietokonekapasiteettia, jotta osapeilit saadaan toimimaan yhtenäisen pinnan lailla. Muotoon vaikuttavat esimerkiksi tuuli ja lämpötila. Tietokoneilla peili pystytään kuitenkin pitämään halutun muotoisena säätämällä sen tukirakennetta. Tätä jatkuvaa hienosäätöä sanotaan aktiiviseksi optiikaksi.
Keck osoitti palapeilien toimivan. Sen jälkeen kaikkien yli 8,5-metristen kaukoputkien peilit on tehty paloista.


Ilmakehä pitää poistaa

- Ilman aktiivista ja adaptiivista optiikkaa emme suunnittelisi nyt yli 30-metrisiä kaukoputkia, selittää maailman suurimman avaruuskaukoputken Herschelin peilin teosta vastannut Tapio Korhonen Opteon oy:stä (ks. Tiede 4/2009, s. 14-15).
Aktiivisella optiikalla huolehditaan siis suuren ja ohuen peilin muodosta. Adaptiivinen optiikka taas on menetelmä, jolla poistetaan havainnoista ilmakehän häiritsevä vaikutus.
Ilmakehä ei vaivaisi tähtitieteilijöitä, jos se olisi tasainen. Ilmavirtauksiin liittyvät lämpötilaerot aiheuttavat kuitenkin ilman tiheyteen paikallisia, nopeita muutoksia. Tiheysvaihtelujen takia tähdestä tulevan valorintaman osat osuvat kaukoputken peiliin eri aikaan, ja kuva tuhrautuu.
Adaptiivisessa optiikassa yläilmakehään muodostetaan laserilla tekotähti havainnoitavan kohteen suuntaan. Tekotähden avulla seurataan jatkuvasti ilmakehän pyörteisyyttä. Kun valon oikea aaltorintama tunnetaan, ilmakehän aiheuttama vääristymä voidaan vähentää havaintokohteen säteilystä ja kaukoputken kuva terävöityy.
Käytännössä vähentäminen tapahtuu lähelle pääpeilin polttotasoa asennetulla joustavalla apupeilillä. Sen muotoa muutetaan tietokoneilla niin, että havainnoitavasta tähdestä tuleva aaltorintama osuu pääpeiliin yhdellä kertaa.


Sata metriä olisi liikaa

Tähän asti tietokoneilla on ollut täysi työ hoitaa Keckin kokoluokkaa olevien kaukoputkien optiikkaa. - Varsinkin ilmakehän vaikutuksen poisto on vielä lapsenkengissä, Korhonen huomauttaa.
Silti Euroopan eteläinen observatorio Eso alkoi vuosituhannen alussa suunnitella kaukoputkea, jossa olisi satametrinen, paristatuhannesta osasta koostuva peili.
- Kun tämä huomattiin liian suureksi harppaukseksi nykyisestä, Eso perusti kymmenen hengen työryhmän, johon minäkin kuuluin. Tarkoitus oli suunnitella noin 50-metrisen kaukoputken optiikka, Korhonen kertoo.
Lopulta päädyttiin 42-metriseen E-ELT-kaukoputkeen. Sen peili koostuu noin tuhannesta osapeilistä, ja apupeilikin on samaa kokoluokkaa kuin suurimpien nykyisten kaukoputkien pääpeilit.


Jättiläiset töihin 2018

Vastoin Korhosen ja monen muun asiantuntijan suositusta E-ELT-kaukoputkeen lisättiin kolme ylimääräistä peiliä, joilla on tarkoitus saada aikaan suuri virheetön näkökenttä.
- Suureen näkökenttään on periaatteessa helpompi soveltaa adaptiivista optiikkaa. Toisaalta suuri kenttä vaatii monta joustavaa korjauspeiliä ja monta lasertähteä. Näin kaukoputken käytöstä tulee monimutkaista, Korhonen selittää. Ylimääräiset peilit myös imevät valoa.
- Valoa menetetään 15 prosenttia joka kerta, kun se heijastuu alumiinipinnoitteisista peileistä.
Adaptiivisen optiikan soveltaminen valtaviin peileihin vaatii vielä uusia oivalluksia. Eso on jo myöntänyt E-ELT-hankkeen edistämiseen 50 miljoonaa euroa. Yksittäisten osapeilien tekoakin testataan jo.
Uuden suuren kaukoputken suunnitellaan valmistuvan 2018, ja samaan ajankohtaan yhdysvaltalaiset kaavailevat omaa 30-metristä jättiputkeaan. Siinä on perinnäiseen tapaan kaksi peiliä.
Jos kaikki menee hyvin, E-ELT voi nähdä 20 kertaa pienempiä yksityiskohtia kuin Hubble-avaruuskaukoputki. Sen näkökenttään saattaa osua valovuosien päässä sijaitseva Maan sisarplaneetta. Tai ehkä se löytää odotetun odottamattoman.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Näitä odotetaan 2018


GMT (Giant Magellan telescope) Teleskoopin rakentavat yhdysvaltalaiset yhdessä muun muassa australialaisten kanssa. Peili koostuu seitsemästä 8,4-metrisestä peilistä; kerää valoa kuin 24,5-metrinen. Paikaksi on päätetty Las Capanas -observatorio Chilessä.
TMT (Thirty meter telescope) Rakentaja Yhdysvallat. 30-metrinen pääpeili 738 palasta. Nousee joko Havaijiin tai Chileen.
E-ELT (European extremely large telescope) Rakentaja Euroopan eteläinen observatorio. 42-metrinen pääpeili noin 1 000 palasta. Sijoituspaikkoja testataan vielä.


Neljä askelta jättiläispeileihin













1700-luvun alku Siirrytään linsseistä peileihin. Tähden valo ei kulje peilin läpi, joten peili voidaan tukea takaa. Siksi peilikaukoputkista saadaan suurempia kuin linssiputkista. Peilit suurenevat jatkuvasti. Maailman suurin on peililtään viisimetrinen Hale-teleskooppi Kalifornian Palomarvuorella. Se valmistui 1949.
1980-luku Suunnitellaan paloista koottu pääpeili. Maailman ensimmäinen oli Keck, jonka kymmenmetrinen peili koostuu 36 palasta. Se valmistui 1992
1980- ja 1990-luku Aktiivista ja adaptiivista optiikkaa suunnitellaan. Ensimmäiset on saatu toimimaan kummallakin systeemillä vasta hiljattain. Kyse ei vieläkään ole rutiinikäytöstä.
2000-luku Optinen interferometria tekee tuloaan, mutta ei toimi vielä kunnolla. Ideana yhdistää kahden tai useamman suuren kaukoputken havainnot niin, että ne toimivat yhdessä kuin jättiläislaite. Jättiputken peili vastaisi läpimitaltaan ulommaisten kaukoputkien välimatkaa.

Tietokone ahertaa teleskoopissa


Aktiivisessa optiikassa tietokone säätää ison palapeilin tukirakennetta ja pitää peilin oikeassa muodossaan.
Adaptiivinen optiikka puolestaan tarkoittaa, että tietokone poistaa havainnoista ilmakehän häiritsevän vaikutuksen.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018