Kiinan vaikutus maailmantalouteen lisääntyy ennätysvauhtia, mutta lännessä idän lohikäärmeen lentoon ei oikein haluttaisi uskoa.


mutta lännessä idän lohikäärmeen lentoon ei oikein haluttaisi uskoa.




Jos Kiina jatkaa talouskasvuaan samaan tahtiin kuin 25 viime vuotta, se ohittaa Yhdysvallat jo kymmenen vuoden päästä.

Länsimaissa suhtaudutaan ajatukseen talouden kärjen vaihtumisesta nikotellen, mutta vastaväitteet ovat ennakkoluuloja. Seuraavilla aukeamilla niistä viisi.


1 Raha ei kerro koko totuutta talouskasvusta

Se ei kerro koko totuutta, mutta rahalla taloutta on ennenkin mitattu.

Tulotason mukaan ainakin 400 miljoonaa kiinalaista on 20:n viime vuoden aikana noussut äärimmäisestä köyhyydestä. Koko väestön keskimääräinen tulotaso on yli nelinkertaistunut vuoden 1984 jälkeen. Kun kyse on 1,5 miljardin asukkaan valtiosta, se on iso geopoliittinen muutos.

Vielä 20 vuotta sitten kiinalaisia ei tarvinnut ottaa lukuun muina kuin vallan kohteina johtajilleen, jotka pelasivat kylmää sotaa lännen kanssa. Uteliaimmat länsituristit matkustivat katsomaan suurvallan muinaista muuria, ahkeria riisinviljelijöitä ja vaihtoehtoista lääketiedettä. Kiina eli vaihtoehtotaloudessa.

Nyt kiinalainen lentoyhtiö Hainan Airlines suunnittelee lentoreittikeskusten avaamista Euroopan kentille. Kiinalaisturistit pääsevät Madridiin, Roomaan, Berliiniin, Pariisiin ja Moskovaan. Yhtiön pääkonttori Shanghaissa sijaitsee pörssin vieressä.

Paitsi tavaroita - joista lähes 30 prosenttia on huipputekniikan tuotteita, kuten tietokoneita, puhelimia, tulostimia ja cd-soittimia - Kiina vie ulkomaille myös pääomia. Kiinalaiset yritykset tekevät suoria investointeja. Lisäksi Kiinan valtio sijoittaa lännen rahastotalletuksiin pitkäkestoisia lainoja, jotka ovat peräisin ulkomaankaupan ylijäämästä.

Nykyisin siis kommunistinen Kiinan hallitus rahoittaa lännen kapitalismia, ja juuri nämä Kiinan valtion investoinnit ovat erityisen haluttuja. Yhdysvalloissa vuodesta 1998 kasvanut budjettivaje on jo 800 miljardia dollaria. Se tekee noin 10 000 dollaria maan jokaista asukasta kohti, ja siitä noin puolet on velkaa Kiinalle.
















Kiina 


Yhdysvallat 







Lähde: Alternatives économiques. Les chiffres de l’économie 2007 n:o 70
* Lasketaan elävinä syntyneistä lapsista, jotka kuolevat alle vuoden vanhoina.


2 Kiina on kehitysmaa, joka investoi toisiin kehitysmaihin




Miten Kiina rynnisti länteen?


Maa toimi toisin kuin talousteoriat opettivat.



Kiinan nousun erikoisuus on siinä, että kun maa niin sanotusti avautui markkinataloudelle 25 vuotta sitten, vapaiden markkinoiden ei katsottu edellyttävän vapaata yhteiskuntaa. Läntistä pääomaa ja yrityksien johtamismalleja tuotiin sosialistiseen, valtiojohtoiseen ja valtio-omisteiseen yksipuoluejärjestelmään. Kapitalismin ja demokratian liiton välttämättömyyteen ei uskottu.

Toisin kuin Japanissa ja Etelä-Koreassa Kiinassa ei parikymmentä vuotta sitten voitu laskea mitään suojattujen sisämarkkinoiden varaan. Kiina lähti suoraan ulkomaiden markkinoille ja antoi samanaikaisesti eurooppalaisten, amerikkalaisten ja japanilaisten yhtiöiden perustaa haarakonttoreita ja siirtää tuotantoaan maahan.

Kiina torjui Coca-Colan symbolisena eleenä, mutta se ei ole ollut merkittävää. Toisaalla korealaiset Samsungit ja ruotsalaiset Electroluxit saivat kaikessa rauhassa ryhtyä valtaamaan Kiinan markkinoita.

Samaan aikaan kiinalaisten oma kylmäkalusteita ja keittiöelektroniikkaa valmistava yritys Haier alkoi markkinoida tuotteitaan suoraan Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, jopa siirsi osan tuotannostaan sinne.


Suoraan Grand Prix -kisoihin

Taloustieteen termein Kiina altistui ulkomaiselle kilpailulle hyvin varhaisessa vaiheessa. Yleensä kehittyneet maat ovat suojanneet teollisuuttaan pitkään ennen maailmanvalloitusta. Urheilun termein Kiina ei talousstrategiassaan järjestänyt ensin kansallisia kilpailuja satsatakseen sitten olympialaisiin, vaan keskittyi suoraan Grand Prix -kisoihin.

Kiina on noussut toimimalla muutenkin päinvastoin kuin teorioiden mukaan olisi pitänyt. Toisen maailmansodan jälkeinen keynesiläinen talousteoria opetti, että hyvinvointivaltion kannattaa ottaa velkaa. Kiina taas on rahoittanut infrastruktuureitaan, tie- ja vesihankkeitaan, itse omilla säästöillään.



Ratzel








3 Low-cost-tekniikka tuottaa sekundaa

Etelä-Ranskassa kauhistuttiin viime vuonna, kun pianoverstaat, jotka oli mielletty paikalliseksi käsityöläisperinteeksi, alkoivat siirtää tuotantoaan Kiinaan.

Eurooppalaisuutta on totuttu pitämään laadun takeena, olipa kyseessä mikä tahansa tuote ranskalaisesta parfyymista italialaiseen viiniin tai saksalaiseen raitiovaunuun, puhumattakaan sveitsiläisistä kelloista ja linkkuveitsistä.

Ajattelu on vanhaa perua. Renessanssin aikana tiedettä, tavaroiden tuotantoa ja taidetta ei eritelty kuten nykyisin. Vasta valistuksen kaudella järkiajattelua alettiin erottaa taiteesta ja kulttuurista. Silti vielä ennen toista maailmansotaa Euroopassa eli perinne, jossa uskottiin musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden ruokkivan tiedettä ja päinvastoin. Sigmund Freud haki psykoanalyysin sanaston oidipuskomplekseineen kreikkalaisista myyteistä, jotka sivistyneen ihmisen kuului tuntea.

Nykyisin tiedettä, taidetta ja tavaraa tehdään kutakin omassa sarjassaan. Kapitalismi ei tuota tiedettä eikä taidetta, vaan se on vain tuotantomuoto materialle. Kapitalistiseen tuotantojärjestelmään kuuluu, että se synnyttää teollisesti mahdollisimman paljon tavaraa mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla missä vain. Näin tavarat halpenevat ja tulevat yhä useampien ulottuville.

Kiinallakin on vanhat perinteensä. Jo ennen länsimaisen kapitalismin syntyä sieltä vietiin ulkomaille laadukasta luksustavaraa, silkkiä ja posliinia.

Kilpailussa talouskehityksestä pelataan kuitenkin kapitalismia, jossa Kiinan sen enempää kuin Euroopankaan perinteillä ei ole merkitystä. Perinteet ovat kuin Kirsi Kunnaksen lastenrunon herra Pii Poo, jonka mahti ei pysty "mutteriin / ei polkimiin / ei vaihteisiin / ei kytkimiin / kerta kaikkiaan: / koneella on koneen tahti".

Kiinan ja oikeastaan koko Kaakkois-Aasian teollisuuden nousu perustuu niin sanottuun low-cost-tekniikkaan, jossa kopioidaan tuote ja tuotetaan sitä mahdollisimman halvalla mahdollisimman laajalle kuluttajakunnalle. Sitä mukaa kuin tuotetta ostetaan, valmistaja parantaa laatua. Ja eräänä päivänä Kaukoidän tuote, kuten LG-taulutelevisio, Nikon-digikamera tai Kanebon puuteri, on hinta-laatu-suhteeltaan kilpailukykyinen eurooppalaisen kanssa.


4 Kiina ei synnytä innovaatioita




Kiinaa pidettiin "kylmänä" kulttuurina


Toisen maailmansodan jälkeen pohdittiin, miksi jotkin kulttuurit ovat tekniseltä kehitykseltään alkeellisia ja toiset edistyneitä. Miksi on kehitysmaita ja miksi kehittyneitä maita? Ranskalainen Claude Lévi-Strauss jakoi kulttuurit perinnettä säilyttäviin eli kylmiin ja muuttuviin eli kuumiin.

Vielä 50 vuotta sitten pidettiin itsestään selvänä, että esimerkiksi tuhatvuotinen kiinalainen sivilisaatio edustaa kylmää kulttuuria ja eurooppalainen, moderni elämäntapa kuumaa. Nyt se ei ole niin selvää.







Peter Watsonin


5 Demokratian puute estää nousun talousmahdiksi




Kiina vaikuttaa globaalisti


Kiinan kasvanut merkitys näkyy ja tuntuu maapallolla. Kehitystutkija, Helsingin yliopiston dosentti Jussi Raumolin jäsentää Kiinan roolia seuraavasti:
- Maapallon ylivoimainen väestöjätti
- Merkittävin vientimaa
- Ydinasevalta
- Siirtomaavalta (Tiibet ja Sinkiang)
- YK:n turvallisuusneuvoston jäsen
- On tukenut Irania ydinaseteknologian kehittämiskiistassa Yhdys¬valtoja ja EU:ta vastaan
- Maailman kauppajärjestön  WTO:n jäsen
- Kehitysprojektien rahoittaja Afrikassa
- Osallistuu Irakin jälleenrakentamiseen (kiinalaisia yrityksiä)
- Brasilian tärkeä kauppakumppani
- Toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja
- Kieltäytyy sitoutumasta Kioton ilmastosopimukseen
- Toiseksi suurin energiankuluttaja
- Maailmanlaajuisten kulkutautien lähde (koska linnut, siat ja ihmiset elävät lähekkäin maaseudulla)







Leonardo da Vinci





Amartya SenBuddhaKungfutse





Kapitalismi menettää tehonsa


Kiinan nousua on ennustettukin.



Maailmansysteemien senioritutkijan, Yalen yliopiston Immanuel Wallersteinin mukaan Kiinan nousu sopii ennusteisiin.

Jo 1970-luvulta alkaen Wallerstein on jakanut maailman talousalueet keskuksiin, periferioihin ja puoliperiferioihin, joiden roolit vaihtelevat sitä mukaa kuin kapitalistinen pääomavoittoihin perustuva talousjärjestelmä etenee maapallolla.

Ennen Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat olivat yksiselitteisesti keskustaa, joka hyötyi periferioiden, kuten Afrikan köyhimpien maiden, raaka-aineista. 1400-luvulta alkanut kapitalistinen järjestelmä kuitenkin tuottaa nykyisin suuria voittoja enää keinottelutaloudessa, jossa rahalla tehdään lisää rahaa. Tämä ei pitkään kanna.

Kapitalismin tehon lasku perustuu siihen, että kun elintaso nousee, ihmisten palkkavaatimukset kasvavat ja valtio joutuu korottamaan veroja tuottaakseen palveluja kansalaisille. Kapitalistinen tuotantojärjelmä etsii halvempaa tuotantoa siirtämällä sen ulkomaille. Siellä sama ilmiö toistuu, kun elintaso kohoaa.

Wallersteinin mukaan kapitalismi käy viimeisiä kierroksiaan. Edessä on kaaoksen aika, jolloin maailmanjärjestyksen keskuksen paikasta kilpailevat Kiina, Japani ja Kaakkois-Aasian maat.


demokraattinen hallinto kyllä ehkäisee nälänhätää, mutta esimerkiksi autoritaaristen ja epädemokraattisten Etelä-Korean, Singaporen ja Kiinan taloudet ovat kasvaneet nopeammin kuin vähemmän autoritaarisesti johdettujen Intian, Costa Rican ja Jamaikan. Talouskasvun ja demokratian välillä ei siis ole selvää yhteyttä.

Toisaalta ei hallinnon autoritaarisuudenkaan voi väittää selittävän Kiinan, Singaporen ja Etelä-Korean kasvua.
Sen sijaan on joukko täsmätoimia, joiden avulla voi toteuttaa talouskasvua edistävää politiikkaa. Niitä ovat kilpailun mahdollistaminen, lukutaidon yleistäminen, maaomaisuuden onnistunut jakaminen ja teollistuminen. Nämä on periaatteessa mahdollista toteuttaa niin demokratiassa kuin diktatuurissakin.

Sitä paitsi Kiinassa saattaa kasvaa yksilöllisempiä ihmisiä kuin luulemme. Vuoden 1979 jälkeen otettiin käyttöön yhden lapsen politiikka, ja nyt on aikuistunut sukupolvi, joka on kauttaaltaan lähtöisin tällaisista perheistä. Ainokainen on saanut osakseen vanhempien ja neljän isovanhemman hoivan, huomion ja kunnianhimoiset toiveet.

Koskaan aiemmin ei maailmassa ole ollut yhteiskuntaa, jossa perheet olisivat olleet systemaattisesti yksilapsisia. Nähtäväksi jää, miten lapsirajoitus vaikuttaa yksilön arvostamiseen. Tuottaako uusi maailmanvalta kenties massoittain superihmisiä, potentiaalisia Leonardoja?


Maaria Ylänkö on filosofian tohtori ja vapaa toimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018