Ihmisen suuri unelma on elää - jos ei ikuisesti, niin pari-kolmesataa vuotta ainakin. Tähän on vielä matkaa, mutta tutkijat ovat löytäneet jo useita mekanismeja, joilla elinpäivien biologista takarajaa voi lykätä.


Tähän on vielä matkaa, mutta tutkijat ovat löytäneet jo useita mekanismeja, joilla
elinpäivien biologista takarajaa voi lykätä.




Elinajan odote on pidentynyt, kiitos parantuneiden elinolojen. Ihmisen keskimääräinen elinikä on länsimaissa kaksinkertaistunut 200 vuodessa ja on tätä nykyä noin 80 vuotta. 1966 Suomessa eli 19 satavuotiasta, nyt heitä on jo noin 350.

Kuinka pitkään ihminen voi elää? Virallisesti maailman tähänastinen ikäennätys on 122 vuotta. Ikääntymisen biologisia reunaehtoja tutkivat biogerontologit kuitenkin uskovat, että lajityypillisen elinikämme maksimi on tätäkin pidempi - ja sitä voi edelleen venyttää.



1. Tingitään ravinnosta

Tutkijat havaitsivat jo yli 70 vuotta sitten, että niukasti ruokaa nakertavat rotat elivät puolet pidempään kuin reilummin syövät lajitoverinsa. Tulos on sittemmin toistettu hiivalla, banaanikärpäsillä, sukkulamadoilla, kaloilla, hämähäkeillä ja hiirillä. Nyt yritetään selvittää, päteekö sama myös meihin kädellisiin. Voisiko syömällä vähemmän elää pidempään?




Onko maapallolla alueita, joilla ihmiset elävät tavallista pidempään?


Mahdollisesti. Esimerkiksi Kiinan Guanxin vuoristoalueilla, Pakistanin Hunzassa, Ecuadorin Vilcabambassa, Okinawan saarella Japanissa sekä Sardiniassa on alueita, joilla ihmisten väitetään elävän vanhemmiksi kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Usein kyse on eristyneistä seuduista, joiden väestörekistereissä on puutteita. On vaikea sanoa, kuinka paljon faktatiedon seassa on uskomuksia ja liioittelua.
On kuitenkin mahdollista, että eristyneille alueille on vuosituhansien kuluessa rikastunut korkeaa ikää suosivia geenejä. Toinen selitys voi piillä ruokavaliossa: tienoolla syödään vähän, mutta terveellisesti ja monipuolisesti. Ruokailutottumustensa takia väestö tulee hyödyntäneeksi muun muassa energiarajoitusta ja antioksidantteja.


Miksi naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet?


Syitä lienee useita. Naiset noudattavat keskimäärin terveellisempiä elintapoja kuin miehet. Myös suoja, jonka estrogeenit antavat vaihdevuosiin asti, saattaa tuottaa hieman terveysetua, vaikka vaikutus elinikään ei välttämättä ole kovin suora.
Viime vuosina miesten elinikä on kuitenkin Suomessa pidentynyt nopeampaa tahtia kuin naisten, joten sukupuolten keskimääräiset eliniät ovat lähenemässä toisiaan. Esimerkiksi Venäjällä kehitys on päinvastainen. Miesten elinikä on kääntynyt jyrkkään laskuun etenkin huonojen elintapojen, muun muassa liiallisen alkoholinkäytön takia.


Kenellä on maailman ikäennätys?

Virallisten tietojen mukaan maailman vanhimmaksi elänyt ihminen on ranskalainen Jeanne Calment, joka saavutti 122 vuotta. Calment syntyi 1875, jolloin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen oli vielä 39 vuotta. Kun hän kuoli vuonna 1997, toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut 52 vuotta ja ensimmäisestä kuulennosta 28 vuotta.

Miksi epäterveet tavat eivät aina lyhennä ikää?


Vastaus piillee valtaosin geeneissä. Ihminen saa hedelmöityksen hetkellä vanhemmiltaan yksilöllisen geenikoostumuksensa, jonka kanssa pitää pärjäillä loppuikä. Pitkäikäisen geenitoiminnot edistävät korkeaa ikää suosivia elintoimintoja ja vastustavat haitallisia. Näin myös epäterveesti elävä voi joskus elää satavuotiaaksi. Ehkä hän eläisi 120-vuotiaaksi ilman kosteita ja tupakansavuisia iltoja?


Onko pitkään ikäänkotikonsteja?


Konstit ovat hyvin tiedossa, Vanhaksi voi yrittää elämällä mahdollisimman terveellisesti: liikkumalla säännöllisesti, syömällä kohtuullisesti ja monipuolisesti sekä nukkumalla riittävästi. Mukavien ystävien ja sukulaisten kanssa seurustelu sekä mielekkäät harrastukset antavat nekin vetoapua korkean iän saavuttamiseen.
Pitkäikäisyyttä tavoittelevan kannattaa karttaa tupakoimista ja runsasta alkoholin käyttöä sekä turhaa murehtimista.


Pidentääkö huumorintaju ikää?


Mahdollisesti. Jokin salattu kytkös näyttää vallitsevan korkean iän ja asioihin huumorintajuisesti suhtautuvan ja liikoja murehtimattoman mielenlaadun välillä. Huumorintajun lisäksi "tervaskantoja" näyttää yhdistävän hyvä itsetunto ja optimistinen elämänkatsomus.
Vanhimmaksi ihmiseksi elänyt Jeanne Calment piti lehtitietojen mukaan korkean ikänsä salaisuutta kolmen tekijän yhdistelmänä: päivittäisen portviininaukun, oliiviöljyn ja huumorin. Calment aloitti miekkailuharrastuksen 85-vuotiaana ja ajoi polkupyörää satavuotiaana.










2. Säädetään aineenvaihduntaa

Koska ihmisen on tunnetusti vaikea pysyä kohtuudessa, saati kituuttaa nälkäkuurilla, lääketeollisuus tutkii kuumeisesti, miten aineenvaihdunnan kohennus onnistuisi muiltakin kuin askeeteilta. Energian rajoittamisen tapaan soluihin vaikuttavia yhdisteitä onkin löydetty jo useita. Näitä aineita kutsutaan dr-mimeeteiksi; lyhenne tulee sanoista dietary restriction, ruokavalion rajoitus.

Eliniän pidentämisen kannalta eniten tutkittu mimeetti on 2-deoksiglukoosi. Eläinkokeissa on todettu, että aine kehittää soluihin tilan, jossa aineenvaihdunta menee tyhjäkäynnille. Saman saa aikaan myös diabeteslääke metformiini.

Kolmas lupaava aine on resveratroli, jota esiintyy muun muassa punaviinissä, rypäleissä ja monissa kasviksissa. Se aktivoi soluissa Sirt1-geenin, jonka tuottama sirtuiinientsyymi synnyttää uusia mitokondrioita. Tämä taas piiskaa aineenvaihduntaa - mekanismi on siis täsmälleen sama kuin nälkäkuurissa.

Tutkija David Sinclair Harvardin yliopistosta on osoittanut, että resveratroli pitää hiiret terveinä, vaikka ne mässäilisivät mielin määrin. Yhdiste jopa korjaa rasvan elimistössä aiheuttamia vaurioita: se taltuttaa insuliiniresistenssin ja palauttaa veren sokeritasapainon. Resveratrolia saaneiden hiirten maksa on yhtä terve ja sydän jopa hyväkuntoisempi kuin rasvattomampaa ruokaa napostelleiden.



3. Muunnetaan geenejä

Korkean iän saloja selvitetään paraikaa 12 maan terveen ikääntymisen Geha-hankkeessa (Genetics of healthy ageing). Vanhoiksi eläviltä odotetaan löytyvän sellaisia genomin osia, jotka muodostavat suojaavan anti-aging-puolustuksen elimistöön.

Suomesta tutkimushankkeessa ovat mukana muun muassa professori Leena Palotien ja professori Antti Hervosen tutkimusryhmät. Haastateltaviksi etsitään lähes 3 000 pitkäikäistä sisarusparia kolmesta eri maasta sekä heille verrokit. 

Tähän mennessä pitkäikäisyyden genetiikkaa on tutkittu eniten biogerontologian työhevosen Caenorhabditis elegans -sukkulamadon avulla. Toukokuussa yhdysvaltalaistutkijat raportoivat Nature-lehdessä löytäneensä kaksikin geeniä, jotka selittävät nälkäkuurin yhteyttä pitkään ikään.Tutkijat ovat myös onnistuneet pidentämään madon eliniän jopa seitsenkertaiseksi sormeilemalla sen lisääntymisjärjestelmää säätelevää Daf-2-geeniä. Madon genomista tunnetaan lisäksi useita elinikää pidentäviä mutaatioita.

Sukkulamadosta on pitkä hyppäys ihmiseen, mutta teoriassa meidänkin elämäämme voitaisiin pidentää geenejä manipuloimalla. Jo nyt tunnetaan lukuisia eri sairauksien riskigeenejä, joihin vaikuttamalla sairastumisriskiä voidaan vähentää tai taudin puhkeaminen jopa kokonaan estää.

On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa pystytään sekä vaimentamaan elinikää lyhentäviä että herättämään pitkää ikää suosivia geenejä. Geeninsiirron tekniikka hallitaan jo ja tietämys sen pitkäaikaisvaikutuksista kasvaa kaiken aikaa.



4. Varjellaan telomeereja

Kudosviljelmissä on havaittu, että ihmisen sidekudossolu pystyy jakaantumaan lähes 60 kertaa. Sen jälkeen solu rappeutuu. Romahtamisen keskiössä on telomeeri, kromosomin päässä oleva emäsjakso. Se pitää kromosomin dna-kierteet koossa kuin makkaran päässä oleva lyijyniitti ja estää dna-rihmojen päitä takertumasta toisiinsa. Aina kun solu jakautuu, telomeerit lyhenevät. Kun ne typistyvät tarpeeksi, solun jakautuminen estyy.

Lancet-lehdessä julkaistu yli tuhat naista kattanut tutkimus osoitti, että ylipainoisilla ja sauhuttelijoilla telomeerien lyhenemistahti on kiivaampaa kuin ihmisillä keskimäärin. Analyysi paljasti, että lihavien telomeerit olivat 240 emäsparia tavallista lyhyempiä. Ero vastaa noin yhdeksän vuoden ikääntymistä. Sauhuttelu taas vauhditti telomeerien lyhenemistä viiden vuoden verran.

Telomeerien typistyminen voitaisiin estää telomeraasin eli telomeereja korjaavan entsyymin avulla. Ikuisen elämän lähteeksi telomeraasista ei kuitenkaan ole, sillä myös syöpäsolut käyttävät telomeraasia kasvuunsa.


5. Vahvistetaan verisuonia

Suurten valtimoiden ja verisuoniston kovettuminen, haurastuminen ja rasvoittuminen eli atero¬skleroosi nipistää monen elinikää. Valtimonkovetustaudin riskitekijöitä ovat etenkin korkea kolesteroli, verenpaine ja verensokeri.

Teoriassa verisuoniston rappeutumista voitaisiin estää - ja samalla lisätä ikää - C- ja E-vitamiinien kaltaisilla antioksidanteilla, jotka ehkäisevät solujen sisäistä härskiintymistä eliminoimalla niin sanottujen vapaiden radikaalien haittavaikutuksia.

Valitettavasti tähän asti tehdyt suuret kliiniset kokeet ovat osoittautuneet pettymyksiksi: yksittäisten vitamiinien lisät ruokavaliossa eivät ole vaikuttaneet elinikään, eivät edes erittäin suurina annoksina.

Sen sijaan kaikki ruokavalion terveysvaikutuksia selvittäneet, kymmenillätuhansilla ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat vahvistaneet, että runsaasti antioksidantteja sisältävää ruokaa syövien syöpä- ja valtimotautiriski on pienempi kuin muiden. Antioksidanttien vaikutus perustuu siis mutkikkaaseen kemialliseen yhteispeliin, jonka yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa.


6. Tankataan hormoneja

Happiradikaaleja nujertaa myös klotho-niminen hormoni. Luoteis-Texasin yliopiston kokeessa klothogeenin puutteen havaittiin haurastuttavan hiiren elimistön ennen aikojaan, kun taas geenin ylituotanto jopa pidensi jyrsijän ikää.

Hormonien, kuten estrogeenin ja testosteronin, vaikutuksia elinikään on tutkittu paljon - melko laihoin tuloksin. Ne voivat kyllä vähentää monien sairauksien oireita tai lykätä niiden puhkeamista, mutta elämää sinänsä ne eivät näytä juuri pidentävän.

Vanhenevan ihmisen hupenevat hormonit voidaan kuitenkin palauttaa aiemmalle tasolle. Näin voidaan korjata ja lykätä rappeutumista. Esimerkiksi steroidihormoni DHEA:n on eläinkokeissa osoitettu suojaavan hermosoluja niiden lopulliselta kohtalolta. DHEA:ta markkinoidaankin "nuoruushormonina", koska se on useiden tärkeiden steroidihormonien esiaste.

Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa tehtiin äskettäin laaja meta-analyysi, jossa käytiin läpi 18 kasvuhormonitutkimusta. Tulos osoitti, että kasvuhormonit kasvattivat lihasmassaa ja aiheuttivat monia myönteisiä muutoksia elimistössä, mutta eivät pidentäneet elinikää. Esimerkiksi veren rasva-arvoihin ja hapenottokykyyn kasvuhormoneilla ei ollut olennaista vaikutusta.



Janne Ora on lääketieteeseen erikoistunut vapaa toimittaja.
Artikkelia varten on haastateltu Tampereen yliopiston gerontologian professoria Antti Hervosta ja Oulun yliopiston geriatrian professoria Timo Strandbergia.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25796
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.