Ihmisen suuri unelma on elää - jos ei ikuisesti, niin pari-kolmesataa vuotta ainakin. Tähän on vielä matkaa, mutta tutkijat ovat löytäneet jo useita mekanismeja, joilla elinpäivien biologista takarajaa voi lykätä.
Tähän on vielä matkaa, mutta tutkijat ovat löytäneet jo useita mekanismeja, joilla
elinpäivien biologista takarajaa voi lykätä.
Elinajan odote on pidentynyt, kiitos parantuneiden elinolojen. Ihmisen keskimääräinen elinikä on länsimaissa kaksinkertaistunut 200 vuodessa ja on tätä nykyä noin 80 vuotta. 1966 Suomessa eli 19 satavuotiasta, nyt heitä on jo noin 350.
Kuinka pitkään ihminen voi elää? Virallisesti maailman tähänastinen ikäennätys on 122 vuotta. Ikääntymisen biologisia reunaehtoja tutkivat biogerontologit kuitenkin uskovat, että lajityypillisen elinikämme maksimi on tätäkin pidempi - ja sitä voi edelleen venyttää.
1. Tingitään ravinnosta
Tutkijat havaitsivat jo yli 70 vuotta sitten, että niukasti ruokaa nakertavat rotat elivät puolet pidempään kuin reilummin syövät lajitoverinsa. Tulos on sittemmin toistettu hiivalla, banaanikärpäsillä, sukkulamadoilla, kaloilla, hämähäkeillä ja hiirillä. Nyt yritetään selvittää, päteekö sama myös meihin kädellisiin. Voisiko syömällä vähemmän elää pidempään?
Onko maapallolla alueita, joilla ihmiset elävät tavallista pidempään? Mahdollisesti. Esimerkiksi Kiinan Guanxin vuoristoalueilla, Pakistanin Hunzassa, Ecuadorin Vilcabambassa, Okinawan saarella Japanissa sekä Sardiniassa on alueita, joilla ihmisten väitetään elävän vanhemmiksi kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Usein kyse on eristyneistä seuduista, joiden väestörekistereissä on puutteita. On vaikea sanoa, kuinka paljon faktatiedon seassa on uskomuksia ja liioittelua. Miksi naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet? Syitä lienee useita. Naiset noudattavat keskimäärin terveellisempiä elintapoja kuin miehet. Myös suoja, jonka estrogeenit antavat vaihdevuosiin asti, saattaa tuottaa hieman terveysetua, vaikka vaikutus elinikään ei välttämättä ole kovin suora. Kenellä on maailman ikäennätys? Miksi epäterveet tavat eivät aina lyhennä ikää? Vastaus piillee valtaosin geeneissä. Ihminen saa hedelmöityksen hetkellä vanhemmiltaan yksilöllisen geenikoostumuksensa, jonka kanssa pitää pärjäillä loppuikä. Pitkäikäisen geenitoiminnot edistävät korkeaa ikää suosivia elintoimintoja ja vastustavat haitallisia. Näin myös epäterveesti elävä voi joskus elää satavuotiaaksi. Ehkä hän eläisi 120-vuotiaaksi ilman kosteita ja tupakansavuisia iltoja? Onko pitkään ikäänkotikonsteja? Konstit ovat hyvin tiedossa, Vanhaksi voi yrittää elämällä mahdollisimman terveellisesti: liikkumalla säännöllisesti, syömällä kohtuullisesti ja monipuolisesti sekä nukkumalla riittävästi. Mukavien ystävien ja sukulaisten kanssa seurustelu sekä mielekkäät harrastukset antavat nekin vetoapua korkean iän saavuttamiseen. Pidentääkö huumorintaju ikää? Mahdollisesti. Jokin salattu kytkös näyttää vallitsevan korkean iän ja asioihin huumorintajuisesti suhtautuvan ja liikoja murehtimattoman mielenlaadun välillä. Huumorintajun lisäksi "tervaskantoja" näyttää yhdistävän hyvä itsetunto ja optimistinen elämänkatsomus. |
2. Säädetään aineenvaihduntaa
Koska ihmisen on tunnetusti vaikea pysyä kohtuudessa, saati kituuttaa nälkäkuurilla, lääketeollisuus tutkii kuumeisesti, miten aineenvaihdunnan kohennus onnistuisi muiltakin kuin askeeteilta. Energian rajoittamisen tapaan soluihin vaikuttavia yhdisteitä onkin löydetty jo useita. Näitä aineita kutsutaan dr-mimeeteiksi; lyhenne tulee sanoista dietary restriction, ruokavalion rajoitus.
Eliniän pidentämisen kannalta eniten tutkittu mimeetti on 2-deoksiglukoosi. Eläinkokeissa on todettu, että aine kehittää soluihin tilan, jossa aineenvaihdunta menee tyhjäkäynnille. Saman saa aikaan myös diabeteslääke metformiini.
Kolmas lupaava aine on resveratroli, jota esiintyy muun muassa punaviinissä, rypäleissä ja monissa kasviksissa. Se aktivoi soluissa Sirt1-geenin, jonka tuottama sirtuiinientsyymi synnyttää uusia mitokondrioita. Tämä taas piiskaa aineenvaihduntaa - mekanismi on siis täsmälleen sama kuin nälkäkuurissa.
Tutkija David Sinclair Harvardin yliopistosta on osoittanut, että resveratroli pitää hiiret terveinä, vaikka ne mässäilisivät mielin määrin. Yhdiste jopa korjaa rasvan elimistössä aiheuttamia vaurioita: se taltuttaa insuliiniresistenssin ja palauttaa veren sokeritasapainon. Resveratrolia saaneiden hiirten maksa on yhtä terve ja sydän jopa hyväkuntoisempi kuin rasvattomampaa ruokaa napostelleiden.
3. Muunnetaan geenejä
Korkean iän saloja selvitetään paraikaa 12 maan terveen ikääntymisen Geha-hankkeessa (Genetics of healthy ageing). Vanhoiksi eläviltä odotetaan löytyvän sellaisia genomin osia, jotka muodostavat suojaavan anti-aging-puolustuksen elimistöön.
Suomesta tutkimushankkeessa ovat mukana muun muassa professori Leena Palotien ja professori Antti Hervosen tutkimusryhmät. Haastateltaviksi etsitään lähes 3 000 pitkäikäistä sisarusparia kolmesta eri maasta sekä heille verrokit.
Tähän mennessä pitkäikäisyyden genetiikkaa on tutkittu eniten biogerontologian työhevosen Caenorhabditis elegans -sukkulamadon avulla. Toukokuussa yhdysvaltalaistutkijat raportoivat Nature-lehdessä löytäneensä kaksikin geeniä, jotka selittävät nälkäkuurin yhteyttä pitkään ikään.Tutkijat ovat myös onnistuneet pidentämään madon eliniän jopa seitsenkertaiseksi sormeilemalla sen lisääntymisjärjestelmää säätelevää Daf-2-geeniä. Madon genomista tunnetaan lisäksi useita elinikää pidentäviä mutaatioita.
Sukkulamadosta on pitkä hyppäys ihmiseen, mutta teoriassa meidänkin elämäämme voitaisiin pidentää geenejä manipuloimalla. Jo nyt tunnetaan lukuisia eri sairauksien riskigeenejä, joihin vaikuttamalla sairastumisriskiä voidaan vähentää tai taudin puhkeaminen jopa kokonaan estää.
On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa pystytään sekä vaimentamaan elinikää lyhentäviä että herättämään pitkää ikää suosivia geenejä. Geeninsiirron tekniikka hallitaan jo ja tietämys sen pitkäaikaisvaikutuksista kasvaa kaiken aikaa.
4. Varjellaan telomeereja
Kudosviljelmissä on havaittu, että ihmisen sidekudossolu pystyy jakaantumaan lähes 60 kertaa. Sen jälkeen solu rappeutuu. Romahtamisen keskiössä on telomeeri, kromosomin päässä oleva emäsjakso. Se pitää kromosomin dna-kierteet koossa kuin makkaran päässä oleva lyijyniitti ja estää dna-rihmojen päitä takertumasta toisiinsa. Aina kun solu jakautuu, telomeerit lyhenevät. Kun ne typistyvät tarpeeksi, solun jakautuminen estyy.
Lancet-lehdessä julkaistu yli tuhat naista kattanut tutkimus osoitti, että ylipainoisilla ja sauhuttelijoilla telomeerien lyhenemistahti on kiivaampaa kuin ihmisillä keskimäärin. Analyysi paljasti, että lihavien telomeerit olivat 240 emäsparia tavallista lyhyempiä. Ero vastaa noin yhdeksän vuoden ikääntymistä. Sauhuttelu taas vauhditti telomeerien lyhenemistä viiden vuoden verran.
Telomeerien typistyminen voitaisiin estää telomeraasin eli telomeereja korjaavan entsyymin avulla. Ikuisen elämän lähteeksi telomeraasista ei kuitenkaan ole, sillä myös syöpäsolut käyttävät telomeraasia kasvuunsa.
5. Vahvistetaan verisuonia
Suurten valtimoiden ja verisuoniston kovettuminen, haurastuminen ja rasvoittuminen eli atero¬skleroosi nipistää monen elinikää. Valtimonkovetustaudin riskitekijöitä ovat etenkin korkea kolesteroli, verenpaine ja verensokeri.
Teoriassa verisuoniston rappeutumista voitaisiin estää - ja samalla lisätä ikää - C- ja E-vitamiinien kaltaisilla antioksidanteilla, jotka ehkäisevät solujen sisäistä härskiintymistä eliminoimalla niin sanottujen vapaiden radikaalien haittavaikutuksia.
Valitettavasti tähän asti tehdyt suuret kliiniset kokeet ovat osoittautuneet pettymyksiksi: yksittäisten vitamiinien lisät ruokavaliossa eivät ole vaikuttaneet elinikään, eivät edes erittäin suurina annoksina.
Sen sijaan kaikki ruokavalion terveysvaikutuksia selvittäneet, kymmenillätuhansilla ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat vahvistaneet, että runsaasti antioksidantteja sisältävää ruokaa syövien syöpä- ja valtimotautiriski on pienempi kuin muiden. Antioksidanttien vaikutus perustuu siis mutkikkaaseen kemialliseen yhteispeliin, jonka yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa.
6. Tankataan hormoneja
Happiradikaaleja nujertaa myös klotho-niminen hormoni. Luoteis-Texasin yliopiston kokeessa klothogeenin puutteen havaittiin haurastuttavan hiiren elimistön ennen aikojaan, kun taas geenin ylituotanto jopa pidensi jyrsijän ikää.
Hormonien, kuten estrogeenin ja testosteronin, vaikutuksia elinikään on tutkittu paljon - melko laihoin tuloksin. Ne voivat kyllä vähentää monien sairauksien oireita tai lykätä niiden puhkeamista, mutta elämää sinänsä ne eivät näytä juuri pidentävän.
Vanhenevan ihmisen hupenevat hormonit voidaan kuitenkin palauttaa aiemmalle tasolle. Näin voidaan korjata ja lykätä rappeutumista. Esimerkiksi steroidihormoni DHEA:n on eläinkokeissa osoitettu suojaavan hermosoluja niiden lopulliselta kohtalolta. DHEA:ta markkinoidaankin "nuoruushormonina", koska se on useiden tärkeiden steroidihormonien esiaste.
Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa tehtiin äskettäin laaja meta-analyysi, jossa käytiin läpi 18 kasvuhormonitutkimusta. Tulos osoitti, että kasvuhormonit kasvattivat lihasmassaa ja aiheuttivat monia myönteisiä muutoksia elimistössä, mutta eivät pidentäneet elinikää. Esimerkiksi veren rasva-arvoihin ja hapenottokykyyn kasvuhormoneilla ei ollut olennaista vaikutusta.
Janne Ora on lääketieteeseen erikoistunut vapaa toimittaja.
Artikkelia varten on haastateltu Tampereen yliopiston gerontologian professoria Antti Hervosta ja Oulun yliopiston geriatrian professoria Timo Strandbergia.
