Ihmisen suuri unelma on elää - jos ei ikuisesti, niin pari-kolmesataa vuotta ainakin. Tähän on vielä matkaa, mutta tutkijat ovat löytäneet jo useita mekanismeja, joilla elinpäivien biologista takarajaa voi lykätä.


Tähän on vielä matkaa, mutta tutkijat ovat löytäneet jo useita mekanismeja, joilla
elinpäivien biologista takarajaa voi lykätä.




Elinajan odote on pidentynyt, kiitos parantuneiden elinolojen. Ihmisen keskimääräinen elinikä on länsimaissa kaksinkertaistunut 200 vuodessa ja on tätä nykyä noin 80 vuotta. 1966 Suomessa eli 19 satavuotiasta, nyt heitä on jo noin 350.

Kuinka pitkään ihminen voi elää? Virallisesti maailman tähänastinen ikäennätys on 122 vuotta. Ikääntymisen biologisia reunaehtoja tutkivat biogerontologit kuitenkin uskovat, että lajityypillisen elinikämme maksimi on tätäkin pidempi - ja sitä voi edelleen venyttää.



1. Tingitään ravinnosta

Tutkijat havaitsivat jo yli 70 vuotta sitten, että niukasti ruokaa nakertavat rotat elivät puolet pidempään kuin reilummin syövät lajitoverinsa. Tulos on sittemmin toistettu hiivalla, banaanikärpäsillä, sukkulamadoilla, kaloilla, hämähäkeillä ja hiirillä. Nyt yritetään selvittää, päteekö sama myös meihin kädellisiin. Voisiko syömällä vähemmän elää pidempään?




Onko maapallolla alueita, joilla ihmiset elävät tavallista pidempään?


Mahdollisesti. Esimerkiksi Kiinan Guanxin vuoristoalueilla, Pakistanin Hunzassa, Ecuadorin Vilcabambassa, Okinawan saarella Japanissa sekä Sardiniassa on alueita, joilla ihmisten väitetään elävän vanhemmiksi kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Usein kyse on eristyneistä seuduista, joiden väestörekistereissä on puutteita. On vaikea sanoa, kuinka paljon faktatiedon seassa on uskomuksia ja liioittelua.
On kuitenkin mahdollista, että eristyneille alueille on vuosituhansien kuluessa rikastunut korkeaa ikää suosivia geenejä. Toinen selitys voi piillä ruokavaliossa: tienoolla syödään vähän, mutta terveellisesti ja monipuolisesti. Ruokailutottumustensa takia väestö tulee hyödyntäneeksi muun muassa energiarajoitusta ja antioksidantteja.


Miksi naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet?


Syitä lienee useita. Naiset noudattavat keskimäärin terveellisempiä elintapoja kuin miehet. Myös suoja, jonka estrogeenit antavat vaihdevuosiin asti, saattaa tuottaa hieman terveysetua, vaikka vaikutus elinikään ei välttämättä ole kovin suora.
Viime vuosina miesten elinikä on kuitenkin Suomessa pidentynyt nopeampaa tahtia kuin naisten, joten sukupuolten keskimääräiset eliniät ovat lähenemässä toisiaan. Esimerkiksi Venäjällä kehitys on päinvastainen. Miesten elinikä on kääntynyt jyrkkään laskuun etenkin huonojen elintapojen, muun muassa liiallisen alkoholinkäytön takia.


Kenellä on maailman ikäennätys?

Virallisten tietojen mukaan maailman vanhimmaksi elänyt ihminen on ranskalainen Jeanne Calment, joka saavutti 122 vuotta. Calment syntyi 1875, jolloin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen oli vielä 39 vuotta. Kun hän kuoli vuonna 1997, toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut 52 vuotta ja ensimmäisestä kuulennosta 28 vuotta.

Miksi epäterveet tavat eivät aina lyhennä ikää?


Vastaus piillee valtaosin geeneissä. Ihminen saa hedelmöityksen hetkellä vanhemmiltaan yksilöllisen geenikoostumuksensa, jonka kanssa pitää pärjäillä loppuikä. Pitkäikäisen geenitoiminnot edistävät korkeaa ikää suosivia elintoimintoja ja vastustavat haitallisia. Näin myös epäterveesti elävä voi joskus elää satavuotiaaksi. Ehkä hän eläisi 120-vuotiaaksi ilman kosteita ja tupakansavuisia iltoja?


Onko pitkään ikäänkotikonsteja?


Konstit ovat hyvin tiedossa, Vanhaksi voi yrittää elämällä mahdollisimman terveellisesti: liikkumalla säännöllisesti, syömällä kohtuullisesti ja monipuolisesti sekä nukkumalla riittävästi. Mukavien ystävien ja sukulaisten kanssa seurustelu sekä mielekkäät harrastukset antavat nekin vetoapua korkean iän saavuttamiseen.
Pitkäikäisyyttä tavoittelevan kannattaa karttaa tupakoimista ja runsasta alkoholin käyttöä sekä turhaa murehtimista.


Pidentääkö huumorintaju ikää?


Mahdollisesti. Jokin salattu kytkös näyttää vallitsevan korkean iän ja asioihin huumorintajuisesti suhtautuvan ja liikoja murehtimattoman mielenlaadun välillä. Huumorintajun lisäksi "tervaskantoja" näyttää yhdistävän hyvä itsetunto ja optimistinen elämänkatsomus.
Vanhimmaksi ihmiseksi elänyt Jeanne Calment piti lehtitietojen mukaan korkean ikänsä salaisuutta kolmen tekijän yhdistelmänä: päivittäisen portviininaukun, oliiviöljyn ja huumorin. Calment aloitti miekkailuharrastuksen 85-vuotiaana ja ajoi polkupyörää satavuotiaana.










2. Säädetään aineenvaihduntaa

Koska ihmisen on tunnetusti vaikea pysyä kohtuudessa, saati kituuttaa nälkäkuurilla, lääketeollisuus tutkii kuumeisesti, miten aineenvaihdunnan kohennus onnistuisi muiltakin kuin askeeteilta. Energian rajoittamisen tapaan soluihin vaikuttavia yhdisteitä onkin löydetty jo useita. Näitä aineita kutsutaan dr-mimeeteiksi; lyhenne tulee sanoista dietary restriction, ruokavalion rajoitus.

Eliniän pidentämisen kannalta eniten tutkittu mimeetti on 2-deoksiglukoosi. Eläinkokeissa on todettu, että aine kehittää soluihin tilan, jossa aineenvaihdunta menee tyhjäkäynnille. Saman saa aikaan myös diabeteslääke metformiini.

Kolmas lupaava aine on resveratroli, jota esiintyy muun muassa punaviinissä, rypäleissä ja monissa kasviksissa. Se aktivoi soluissa Sirt1-geenin, jonka tuottama sirtuiinientsyymi synnyttää uusia mitokondrioita. Tämä taas piiskaa aineenvaihduntaa - mekanismi on siis täsmälleen sama kuin nälkäkuurissa.

Tutkija David Sinclair Harvardin yliopistosta on osoittanut, että resveratroli pitää hiiret terveinä, vaikka ne mässäilisivät mielin määrin. Yhdiste jopa korjaa rasvan elimistössä aiheuttamia vaurioita: se taltuttaa insuliiniresistenssin ja palauttaa veren sokeritasapainon. Resveratrolia saaneiden hiirten maksa on yhtä terve ja sydän jopa hyväkuntoisempi kuin rasvattomampaa ruokaa napostelleiden.



3. Muunnetaan geenejä

Korkean iän saloja selvitetään paraikaa 12 maan terveen ikääntymisen Geha-hankkeessa (Genetics of healthy ageing). Vanhoiksi eläviltä odotetaan löytyvän sellaisia genomin osia, jotka muodostavat suojaavan anti-aging-puolustuksen elimistöön.

Suomesta tutkimushankkeessa ovat mukana muun muassa professori Leena Palotien ja professori Antti Hervosen tutkimusryhmät. Haastateltaviksi etsitään lähes 3 000 pitkäikäistä sisarusparia kolmesta eri maasta sekä heille verrokit. 

Tähän mennessä pitkäikäisyyden genetiikkaa on tutkittu eniten biogerontologian työhevosen Caenorhabditis elegans -sukkulamadon avulla. Toukokuussa yhdysvaltalaistutkijat raportoivat Nature-lehdessä löytäneensä kaksikin geeniä, jotka selittävät nälkäkuurin yhteyttä pitkään ikään.Tutkijat ovat myös onnistuneet pidentämään madon eliniän jopa seitsenkertaiseksi sormeilemalla sen lisääntymisjärjestelmää säätelevää Daf-2-geeniä. Madon genomista tunnetaan lisäksi useita elinikää pidentäviä mutaatioita.

Sukkulamadosta on pitkä hyppäys ihmiseen, mutta teoriassa meidänkin elämäämme voitaisiin pidentää geenejä manipuloimalla. Jo nyt tunnetaan lukuisia eri sairauksien riskigeenejä, joihin vaikuttamalla sairastumisriskiä voidaan vähentää tai taudin puhkeaminen jopa kokonaan estää.

On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa pystytään sekä vaimentamaan elinikää lyhentäviä että herättämään pitkää ikää suosivia geenejä. Geeninsiirron tekniikka hallitaan jo ja tietämys sen pitkäaikaisvaikutuksista kasvaa kaiken aikaa.



4. Varjellaan telomeereja

Kudosviljelmissä on havaittu, että ihmisen sidekudossolu pystyy jakaantumaan lähes 60 kertaa. Sen jälkeen solu rappeutuu. Romahtamisen keskiössä on telomeeri, kromosomin päässä oleva emäsjakso. Se pitää kromosomin dna-kierteet koossa kuin makkaran päässä oleva lyijyniitti ja estää dna-rihmojen päitä takertumasta toisiinsa. Aina kun solu jakautuu, telomeerit lyhenevät. Kun ne typistyvät tarpeeksi, solun jakautuminen estyy.

Lancet-lehdessä julkaistu yli tuhat naista kattanut tutkimus osoitti, että ylipainoisilla ja sauhuttelijoilla telomeerien lyhenemistahti on kiivaampaa kuin ihmisillä keskimäärin. Analyysi paljasti, että lihavien telomeerit olivat 240 emäsparia tavallista lyhyempiä. Ero vastaa noin yhdeksän vuoden ikääntymistä. Sauhuttelu taas vauhditti telomeerien lyhenemistä viiden vuoden verran.

Telomeerien typistyminen voitaisiin estää telomeraasin eli telomeereja korjaavan entsyymin avulla. Ikuisen elämän lähteeksi telomeraasista ei kuitenkaan ole, sillä myös syöpäsolut käyttävät telomeraasia kasvuunsa.


5. Vahvistetaan verisuonia

Suurten valtimoiden ja verisuoniston kovettuminen, haurastuminen ja rasvoittuminen eli atero¬skleroosi nipistää monen elinikää. Valtimonkovetustaudin riskitekijöitä ovat etenkin korkea kolesteroli, verenpaine ja verensokeri.

Teoriassa verisuoniston rappeutumista voitaisiin estää - ja samalla lisätä ikää - C- ja E-vitamiinien kaltaisilla antioksidanteilla, jotka ehkäisevät solujen sisäistä härskiintymistä eliminoimalla niin sanottujen vapaiden radikaalien haittavaikutuksia.

Valitettavasti tähän asti tehdyt suuret kliiniset kokeet ovat osoittautuneet pettymyksiksi: yksittäisten vitamiinien lisät ruokavaliossa eivät ole vaikuttaneet elinikään, eivät edes erittäin suurina annoksina.

Sen sijaan kaikki ruokavalion terveysvaikutuksia selvittäneet, kymmenillätuhansilla ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat vahvistaneet, että runsaasti antioksidantteja sisältävää ruokaa syövien syöpä- ja valtimotautiriski on pienempi kuin muiden. Antioksidanttien vaikutus perustuu siis mutkikkaaseen kemialliseen yhteispeliin, jonka yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa.


6. Tankataan hormoneja

Happiradikaaleja nujertaa myös klotho-niminen hormoni. Luoteis-Texasin yliopiston kokeessa klothogeenin puutteen havaittiin haurastuttavan hiiren elimistön ennen aikojaan, kun taas geenin ylituotanto jopa pidensi jyrsijän ikää.

Hormonien, kuten estrogeenin ja testosteronin, vaikutuksia elinikään on tutkittu paljon - melko laihoin tuloksin. Ne voivat kyllä vähentää monien sairauksien oireita tai lykätä niiden puhkeamista, mutta elämää sinänsä ne eivät näytä juuri pidentävän.

Vanhenevan ihmisen hupenevat hormonit voidaan kuitenkin palauttaa aiemmalle tasolle. Näin voidaan korjata ja lykätä rappeutumista. Esimerkiksi steroidihormoni DHEA:n on eläinkokeissa osoitettu suojaavan hermosoluja niiden lopulliselta kohtalolta. DHEA:ta markkinoidaankin "nuoruushormonina", koska se on useiden tärkeiden steroidihormonien esiaste.

Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa tehtiin äskettäin laaja meta-analyysi, jossa käytiin läpi 18 kasvuhormonitutkimusta. Tulos osoitti, että kasvuhormonit kasvattivat lihasmassaa ja aiheuttivat monia myönteisiä muutoksia elimistössä, mutta eivät pidentäneet elinikää. Esimerkiksi veren rasva-arvoihin ja hapenottokykyyn kasvuhormoneilla ei ollut olennaista vaikutusta.



Janne Ora on lääketieteeseen erikoistunut vapaa toimittaja.
Artikkelia varten on haastateltu Tampereen yliopiston gerontologian professoria Antti Hervosta ja Oulun yliopiston geriatrian professoria Timo Strandbergia.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018