Ihmisen sydän pysähtyy, jos ruumiinlämpö laskee paljon alle 30 asteen. Sen sijaan horrostava lepakko voi ongelmitta jäähtyä alle seitsemän asteen, ja eräät hyönteiset sietävät yli 60 asteen pakkasia.


Sen sijaan horrostava lepakko voi ongelmitta jäähtyä alle seitsemän asteen,
ja eräät hyönteiset sietävät yli 60 asteen pakkasia.




Katso ylös tähtiin. Miten kaunis on tervanmusta yötaivas. Miten kaunis on kristallinkirkas helmikuun yö, jossa puut heittävät tumman varjonsa hangelle. Silti, kaikesta kauneudesta huolimatta, avaruuden ja yön kylmyys tuntuu huokuvan uhkaa. Amerikkalainen kirjailija John Updike on sanonut: "Kylmyyden tarkoitus on muistuttaa meitä siitä, että maailmankaikkeus ei rakasta meitä. Kylmyys, yhtä absoluuttinen kuin musta hauta, hallitsee avaruutta; auringon lämpö on paikallinen ilmiö, ja kuu roikkuu taivaalla vain kertoakseen meille, että suurin osa aineesta on elotonta."

Maapallo todella on kylmä paikka. Keskilämpö eri leveys- ja pituusasteiden lämpötiloista laskettuna on vain yhdeksän celsiusastetta. Virallinen kylmyysennätys, -89,2 astetta, on mitattu Etelämantereella, Vostokin asemalla. Pohjoisen pallonpuoliskon kylmimmät viralliset lämpötilat, noin -68 astetta, on puolestaan mitattu Oimjakonissa ja Verhojanskissa Itä-Siperian vuoristoalueella, Verhojansk- ja Tšerskivuoriston välimaastossa. 

Oman aikamme kylmyys on kuitenkin vain osa tarinaa. Noin kuusisataa miljoonaa vuotta sitten lähes koko maapallon uskotaan olleen lumen ja jään peitossa. Tämän "lumipallomaan" jälkeen kylmät ja lämpimät jaksot ovat vaihdelleet; vuoroin suuret jäätiköt ovat vallanneet suurimman osan pohjoista pallonpuoliskoa, vuoroin lämpimät meret ovat nousseet metsien ja maiden päälle. Etelämanner on ollut jään peitossa 25 miljoonaa viime vuotta, joten tietyssä mielessä siellä vallitsee ikuinen jääkausi. Pohjoisnapa sen sijaan on jäätynyt vasta kaksi miljoonaa vuotta sitten - noin 50 miljoonaa vuotta sitten Jäämeren ympäristössä kasvoi reheviä suometsiä, joissa kuhisi sammakkoeläimiä. Nykyään maapallolla on käynnissä poikkeuksellisen kylmä kausi. (Se ei vähennä meneillään olevan nopean lämpenemisen haitallisuutta, sillä haitat seuraavat maailman turhan nopeasta muutoksesta.)

Kylmän uhasta huolimatta planeetta on täynnä elämänmuotoja, kuten nisäkkäitä, kaloja, sammakoita ja hyönteisiä, joiden kudoksista 60-90 prosenttia on vettä. Vesi alkaa jäätyä, kun lämpötila laskee nollan alapuolelle. Koska monet eläimet elävät alueilla, missä lämpötila laskee säännöllisesti -40 asteeseen, ne ovat kehittäneet lukuisia tapoja kylmästä selviämiseen. Eikä ainoastaan kylmästä. Siperian Verhojanskissa lämpötila vaihtelee talven liki -70 asteesta kesän +36 asteeseen - eläinten on siis sopeuduttava vuoden aikana lähes 110 asteen vaihteluihin.


1 Aina auringossa

Matelijat ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö riippuu ympäristön lämpötilasta. Silti kyytä ja sisiliskoa tavataan pohjoisinta Lappia myöten satoja kilometrejä napapiirin pohjoispuolella ja monet liskolajit elävät korkealla vuoristossa. Selviytyäkseen näissä oloissa niiden on käytettävä valtaosa ajastaan auringonottoon.

Äärimmäisen esimerkin siitä, miten paljon kylmyys voi rajoittaa matelijoiden elämää, tarjoaa Andien vuoriston lisko Liolaemus multiformis. Noin 4 500 metrin korkeudessa elävät yksilöt viettävät 82 prosenttia vuorokaudesta syvällä maakoloissa, muuten ne jäätyisivät. 12 prosenttia ajasta ne ottavat aurinkoa ja 4 prosenttia "imevät" lämpöä kivistä painautumalla niitä vasten. Vuorokauden ajasta jää siis 2 prosenttia ravinnon, parittelukumppanin ja uuden elinympäristön etsimiseen.


2 Kaverit kimppaan

Monet eläimet suojautuvat kylmältä painautumalla kaveria vasten, jolloin lämpöä haihduttava pinta-ala pienenee. Erikoisin esimerkki ovat kesymehiläiset, jotka pysyttelevät aktiivisina läpi talven kerääntymällä palloksi. Pyöreä muoto vähentää lämmön haihtumista tehokkaasti: alkutalvesta pallon keskellä on lämpöä noin 20 astetta ja myöhemmin peräti yli 30 astetta ympäristön lämpötilasta riippumatta.

Palloon kerääntyminen alkaa ilman viilentyessä 13 asteen alapuolelle. Kun ilma kylmenee, pallo tiivistyy ja siinä käy jatkuva kuhina mehiläisten vaihtaessa paikkaa viileämmiltä reuna-alueilta lämpimään keskustaan ja toisin päin. Pallon lämpötila vastaa samankokoisen nisäkkään ruumiinlämpöä, joten toisiinsa painautuneet hyönteiset toimivat tavallaan kuin yksi eläin.

Myös keisaripingviinit, jotka kerääntyvät hautomaan Etelämantereen jäätiköille, vähentävät lämmönhukkaa kerääntymällä yhteen. Erittäin kylmällä ilmalla ne asettuvat tiiviiseen, puolipallomaiseen muodostelmaan selkä tuulta vasten. Jos yksilöitä on enemmän kuin kolmesataa, ne säästävät jopa 80 prosenttia siitä lämmönhukasta, jolle ne altistuisivat yksinään. Mitä suuremmaksi pingviinien ryhmä kasvaa, sitä tehokkaammin ne säästävät lämpöä. Joskus ryhmän tiedetään kasvaneen niin suureksi ja painavaksi, että jää on pettänyt pingviinien alta ja ne ovat pudonneet veteen.


3 Jäänestoa vereen

Merivesi jäätyy keskimäärin -1,9 asteessa, mutta monien kalojen veri ja kudosnesteet saavuttavat jäätymispisteensä jo ennen tätä. Kalat selviävät hyisestä arktisesta talvesta yleensä kahdella strategialla: alijäähtymällä ja käyttämällä jäätymisenestoaineita.

Alijäähtymisessä kalan ruumiinnesteet viilenevät jäätymispistettä kylmemmiksi mutta pysyvät nestemäisinä. Tila on äärimmäisen epävakaa. Tämän voi osoittaa laboratoriossa panemalla alijäähtyneen kalan altaaseen jääpalan. Kun se alkaa sulaa, siitä irtoaa pieniä kiteitä, jotka pääsevät kalan verenkiertoon kidusten tai ihon kautta, ja kala jähmettyy hetkessä jääkalikaksi.

Monet kalat välttävät tämän kohtalon pysyttelemällä merten syvänteissä, joissa ei ole jääkiteitä. Trooliin tartuttuaan tällaiset alijäähtyneet kalat toisinaan jäätyvät valmiiksi pakastekaloiksi, kun verkko nostetaan hileisen pintaveden läpi.

Monet antarktiset kalalajit kykenevät elämään jäähileisessä vedessä, vaikka niiden sisään virtaa jatkuvasti uusia jääkiteitä. Normaalisti jääkiteet alkaisivat kasvaa ja tuhoaisivat kudoksia, mutta tässä tapauksessa kiteet tulevat ja menevät aiheuttamatta vahinkoa. Tämä johtuu näiden kalojen sisältämistä peptideistä ja glykopeptideistä. Ne sitoutuvat jääkiteisiin ja ilmeisesti hillitsevät niiden kasvua estämällä vesimolekyylejä tarttumasta kiteen reunaan.


4 Hallitusti kalikaksi

Jääkiteitä, kuten pilviäkin, alkaa muodostua jonkin jäätymisytimen ympärille. Jos esimerkiksi vedessä ei ole mitään epäpuhtauksia, sen voi vaivatta alijäähdyttää -20 asteeseen ja laboratoriossa jopa -40 asteeseen mutta ei tätä kylmemmäksi.

Hyönteiset pärjäävät vaikuttamalla jäätymisytimiin. Jäätymiselle herkät lajit pyrkivät pysyttelemään sulina ja panostavat alijäähtymiseen poistamalla kudoksistaan kaiken, mikä voisi jäätyä. Käytännössä se tarkoittaa, että ne lakkaavat syömästä ennen talvehtimista, jolloin ravintoaineet, suolistobakteerit ja muut mahdolliset jäätymisytimet poistuvat tai vähenevät. Useimmat hyönteiset, jotka kuolevat talven tullessa, jäätyvät viimeistään -6 asteessa, koska niiden elimistö on täynnä näitä jäätymisytimiä.

Jäätymistä kestävät lajit puolestaan edistävät jäätymistä ja tarvitsevat jäätymisytimiä. Ne kuitenkin pidetään solujen ulkopuolella, joten jää muodostuu solujen väliseen tilaan. Tavoitteena on siis jäätyä hallitusti niin, etteivät jääkiteet vahingoita kudoksia.

Eri strategioilla on hyvät ja huonot puolensa. Jäätymiselle herkät lajit voivat kestää pakkasta aina -66 asteeseen asti, mutta jäätymisytimien muodostumisen ja äkkikuoleman vaara on läsnä läpi kylmän kauden. Jäätymistä kestävät lajit taas voivat hallita jäänmuodostusta vain tiettyyn pisteeseen saakka eivätkä yleensä selviä -25:tä astetta kylmemmästä säästä.


5 Karvaa ylle, rasvaa alle

Eläinmaailman kylmäeristyksen sääntö on yksinkertainen: jos sinulla on turkki, et tarvitse rasvaa, ja jos sinulla on rasvaa, et tarvitse turkkia. Tämä näkyy hyvin napa-alueen eläimissä. Naalilla on paksu turkki mutta vähän rasvaa. Hylkeillä on paljon rasvaa mutta lyhyt turkki.

Turkit toimivat vangitsemalla ilmakerroksen karvojen väliin. Jos eläin joutuu veteen, ilmakerros yleensä katoaa. Siksi maaeläimet panostavat turkkiin mutta merinisäkkäät rasvaan. Esimerkiksi uivalla jääkarhulla ei ole juuri iloa turkistaan, vaan lämpö säilyy ihonalaisen ihran turvin. Majavilla ja piisameilla on tosin turkin alla pohjakarva, jossa ilmakerros pysyy myös sukelluksen aikana, mutta silloinkin ne menettävät lämpöä kymmenen kertaa niin nopeasti kuin samanlämpöisessä ilmassa.

Poikkeus rasva/turkki-säännöstä on merisaukko (Enhydra lutra), ainoa merinisäkäs, joka suojautuu kylmältä vedeltä karvapeitteensä avulla. Valinnalla on hintansa, sillä merisaukon on käytettävä vuorokaudessa tuntikausia turkkinsa puhdistamiseen, jotta se pysyisi eristävänä. Merisaukon poikaset taas keräävät turkkinsa sisään niin paljon ilmaa, että ne kelluvat pinnalla kuin pallo eivätkä kykene sukeltamaan veden alle, vaikka haluaisivatkin.

Turkin ja rasvan ero sopeutumisessa maa- ja vesielämään näkyy hyvin hylkeillä. Poikasilla on paksu turkki, joten ne pysyvät lämpiminä maalla. Aikuisilla on paksu rasvakerros, joten ne pysyvät lämpiminä vedessä. Kun ilma kylmenee alle -20 asteen, aikuiset joutuvat jättämään poikasensa yksin jäälle ja sukeltamaan veteen lämmittelemään.


6 Suojaan maalämpöön

Vaikka vuotuiset lämpötilat maan pinnalla vaihtelevat tietyillä alueilla peräti 80 celsiusastetta, jo metrin syvyydessä maan alla lämpö pysyy hämmästyttävän tasaisena. Kun maan päälle vielä sataa lumikerros, vaihtelu tasoittuu lisää ja maan alla pysytään kylmimmälläkin ilmalla plussan puolella. Tämän vuoksi monet pohjoiset jyrsijät, kuten tunturisopulit, voivat jatkaa puuhailujaan ympäri vuoden.

Maanalaisuus kuitenkin tuottaa myös ongelmia. Koska pesissä saattaa elää kaksikin poikuetta päällekkäin ja kaasut vaihtuvat maan ja lumen läpi huonosti, hengitysilma huononee. Normaali ilma sisältää noin 21 prosenttia happea ja alle puoli promillea hiilidioksidia, mutta jyrsijöiden maapesistä on mitattu vain 14 prosenttia happea ja peräti kuusi prosenttia hiilidioksidia. Näin kehno ilma aiheuttaisi ongelmia ihmiselle ja muille maanpäälliseen elämään tottuneille nisäkkäille, eikä tarkoin tiedetä, miten jyrsijät siitä selviävät.


7 Talvi tuuperruksissa

Horrostaminen on lähinnä pienikokoisten nisäkkäiden keino selvitä ravinnon niukkuudesta ja talven kylmyydestä. Vastoin yleistä luuloa se on tavallisempaa maapallon lauhkeilla vyöhykkeillä kuin arktisilla leveysasteilla. Jos arktiset pikkueläimet horrostaisivat, ne joutuisivat viettämään tuuperruksissa 8-9 kuukautta vuodesta. Sen sijaan ne voivat hyödyntää lumipeitteen tarjoamaa lämpösuojaa ja lisääntyä läpi talven.

Horrostuksen alussa eläimen lämpö laskee parissa päivässä 2-7 asteeseen. Tämä lämpötila säilyy koko horrostuksen ajan - paitsi eläimen herätessä. Kaikki horrostajat nimittäin heräävät horroksesta säännöllisesti. Tällöin ne voivat liikkua tai juoda mutta vaipuvat jälleen nopeasti "uneen". Horrostuksen alussa heräilyjä voi olla 1-2 viikon välein. Sitten ne harvenevat ja horroksen loppupuolella jälleen lisääntyvät.

Heräilyn syyt ovat pitkälti epäselvät. Ennen heräämistä eläimen hengitys kiihtyy, jolloin veren happipitoisuus nousee ja hiilidioksidipitoisuus laskee. Sitten eläin alkaa lämmetä, ja aineenvaihdunta palautuu normaalitasolle. Tämä kaikki tapahtuu esimerkiksi lepakoilla muutamassa minuutissa ja kuluttaa huikeasti energiaa. Arvellaan, että heräillessään eläin tarkistaa, onko talvipesässä kaikki kunnossa, ja se voi tarpeen vaatiessa vaihtaa paikkaa.

Myös horrostamisen laukaisevista tekijöistä tiedetään varsin vähän. Eläimillä luultavasti on "horrostushormoni", joka aktivoituu kylmän kauden alkaessa. Esimerkiksi jos horrostavien murmeleiden aivoista eristettyjä peptidejä ruiskutetaan murmeleihin kesällä, ne vaipuvat horrokseen. Jos näitä peptidejä ruiskutetaan ei-horrostaviin apinoihin, niidenkin ruumiinlämpö laskee ja ne muuttuvat uneliaiksi.


Jäätyminen on kuivuuden sukulainen


Jäätyminen on eläimen kannalta samansukuinen ongelma kuin kuivuminen. Kun esimerkiksi sammakko jäätymisvaurioita välttääkseen pumppaa nesteitä soluista niiden väliseen tilaan, soluja uhkaa kuivuminen. Ongelma on suurin solukalvoissa: ne jäykistyvät, ja niiden toiminta häiriintyy. Jäänestoaineiden, kuten glyserolin, tärkein tehtävä onkin ilmeisesti suojata solukalvoja pitämällä ne kosteina.

Koska jäätyminen ja kuivuminen ovat sukua toisilleen, hyvin kuivuutta kestävät lajit kestävät yleensä myös hyvin kylmää. Äärimmäinen esimerkki ovat Etelämantereella elävät hyppyhäntäiset, jotka voivat kylmässä tiristää lähes kaiken nesteen ruumiistaan ja rutistua ryppyisiksi rusinoiksi. Kun niiden päälle tiputetaan vesipisara, ne virkoavat muutamassa minuutissa entiselleen.

Tutkijat uskovat, että soluja jäätymiseltä suojaava biokemiallinen patteristo on kehittynyt alkujaan suojaamaan soluja kuivuudelta ja sille on löytynyt myöhemmin uusi käyttötarkoitus kylmään sopeutumisessa.


Ihmishenkeä uhkaa jo kahden asteen lämmön lasku


Ihminen on alkuaan trooppinen apina, joka ei ilman vaatteita tai muuta suojaa pärjää edes viileässä, kylmästä puhumattakaan. Vai pärjääkö?

1950- ja 1960-luvuilla tehtiin kaksi klassista tutkimusta, joiden mukaan ainakin osa ihmisistä on pystynyt sopeutumaan lämmön puutteeseen.

Ensimmäisessä tutkimuksessa joukko Australian aboriginaaleja ja valkoisia nukkui alastomina aavikolla, missä yölämpötila laski lähelle nollaa. Aboriginaalit nukkuivat tyynesti läpi yön, mutta valkoiset nukkuivat kerralla vain muutamia minuutteja ja heräsivät rajuun paleluun. Mittausten mukaan aboriginaalien ruumiinlämpö laski yön aikana, mutta se ei aiheuttanut heissä mitään reaktiota. Sen sijaan valkoisissa laskusta seurasi raju lämmöntuotanto lihasvärinällä.

Toisessa tutkimuksessa tarkkailtiin Tulimaan koleassa ilmastossa eläviä alacalufe-intiaaneja. Myös alacalufet nukkuivat yönsä kylmässä alasti, mutta heidän ruumiinlämpönsä ja aineenvaihduntansa pysyivät tasaisina.
Aboriginaaleilla ja alacalufeilla on siis erilainen strategia kylmää vastaan. Aboriginaalien elimistö sallii kehon viiletä ja aineenvaihdunnan hidastua. Alacalufe-intiaanien aineenvaihdunta puolestaan on hieman tavallista vilkkaampaa, mikä auttaa sietämään alhaisia lämpötiloja.


Alilämpö tappaa

Ihmisellä hypotermia alkaa, kun ruumiinlämpö laskee 35 asteeseen, mutta ensimmäiset merkit tulevat jo ennen tätä. Ensimmäinen oire on palelun ja lihasvärinän heikentyminen. Uhri voi muuttua sekavaksi tai epätavallisen hiljaiseksi, ja hengitys voi alkaa vinkua, kun keuhkoihin kertyy nestettä.

Kun lämpötila laskee 35 asteeseen, lihasten koordinaatio heikkenee ja hengitys muuttuu epäsäännölliseksi. 33 asteessa lihasvärinä lakkaa kokonaan. 32 asteessa tajunta heikkenee ja 30 asteessa sammuu.
Kuolema seuraa viimeistään 25-28 asteessa, koska sydän lakkaa toimimasta.

Myös muille nisäkkäille alle 30 asteen ruumiinlämpö tietää hengenmenoa - paitsi horrostajille, kuten lepakoille ja tietyille jyrsijöille. Onkin mysteeri, miten ne välttävät sydämen pysähtymisen.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018