Tulevaisuuden ennustamisella on huono menneisyys. Yksi futurologian isistä, Herman Kahn, kirjoitti vuotta ennen öljykriisiä kirjan Huomispäivän mahdollisuudet, jonka hakusanastosta ei löydy öljyä, energiaa eikä luonnonvaroja. Jos Rooman klubiin olisi ollut uskominen, maailmanloppu olisi jo tullut. Tieteiskirjailijat, joiden mielikuvituksen lentoa minkään ei pitäisi rajoittaa, eivät aina ole pärjänneet sen paremmin. Esimerkiksi tietokoneiden kehitys löi scifistit ällikällä. Robert Heinleinin klassikossa Starman Jones avaruusalusta kohtaa katastrofi, kun koordinaatit sisältävä taulukkokirja katoaa. Ja jos joku onnistuikin kuvailemaan tietoliikennesatelliittia, niin kurkistus sen sisään paljasti sentraali-santrojen lauman huutamassa haloota puhelin-keskuksen luureihin. Historia opettaa, että voimme olla varmoja vain yhdestä asiasta: tulevaisuus tulee olemaan jotain uskomatonta. Siispä millenniumin kunniaksi kahdeksan kurkistusta maailmoihin, joita ei pohdita eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa!

TEKSTI:Esko Valtaoja

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tulevaisuuden ennustamisella on huono menneisyys. Yksi futurologian isistä,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Herman Kahn, kirjoitti vuotta ennen öljykriisiä kirjan Huomispäivän mahdollisuudet,
jonka hakusanastosta ei löydy öljyä, energiaa eikä luonnonvaroja. Jos Rooman
klubiin olisi ollut uskominen, maailmanloppu olisi jo tullut.

  luureihin.

Historia opettaa, että voimme olla varmoja vain yhdestä asiasta:

tulevaisuus tulee olemaan jotain uskomatonta. Siispä millenniumin kunniaksi


kahdeksan kurkistusta maailmoihin, joita ei pohdita eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa!

Julkaistu Tiede-lehdessä

1/2000



Ei vähempää kuin ikuinen elämä!

1


Jo nyt voimme saavuttaa hyvin karkeatekoisen kuolemattomuuden tai ainakin elämän huomattavan pidentymisen. Lääketieteellisesti on mahdollista suorittaa päänsiirtoleikkauksia, saada aivojen jatkeeksi terve uusi ruumis - tosin täysin halvaantunut, sillä hermoja ei vielä osata yhdistää.

Tulevaisuudessa voimme kierrättää päätämme tarkoitusta varten kloonatusta aivottomasta kehosta toiseen kuten Edgar Rice Burroughsin Marsin ritarien kaldanet ja rykorit.

Tai ehkä mitään niin primitiivistä ei tarvita. Scifikirjoissa kyberpunkkarit ovat jo pitkään siirtäneet tietoisuutensa koneisiin, ja miksikäs ei. Aivomme sisältävät informaatiota vain äärellisen määrän, joka jo muutaman vuosikymmenen kuluttua mahtuu tietokoneeseen. Informaation luku neuroneista ei sekään ole periaatteessa mahdotonta, pystymmehän jo nyt karkeasti tunnistamaan erilaisia ajatteluprosesseja aivoissamme. Päänsiirtoleikkauksia siistimpää voi olla kasvattaa kokonainen ihmisklooni, jolla on tyhjät aivot, ja suorittaa tankkaus tietokoneen kautta.

Mitä erinomaista yleensä on koko ihmisruumiissa? Carnegie Mellon -yliopiston robotiikan laboratorion johtaja Hans Moravec pitää tuoreessa kirjassaan Robot itsestään selvänä sitä, että jälkeläisemme tulevat olemaan "koneita", joihin tietoisuutemme on siirretty. Eivät mitään scifikuvitelmien kolisevia robotteja vaan organismeja, joilla on kaikki samat aistit ja tunteet kuin nykyisillä lihaklönteilläkin - ja kaupanpäälliseksi vielä uusia kykyjä, pienenä bonuksena myös kuolemattomuus.

  biologisista komponenteista? Tuntuuko ajatus luotaantyöntävältä? Mutta eihän kukaan pidä tekosydämen saanuttakaan yhtään vähemmän ihmisenä!

Tiedän, mitä ajattelet ja tunnet

2


  tieteiskuvitelmien pohjalta.

  sujuu samoilla menetelmillä. Geeni- ja biotekniikka mahdollistavat mikropiirien korvaamisen sähkömagneettisille kentille herkillä erityiselimillä, parannetuilla versioilla esimerkiksi sähköankeriailla jo olevista aistimista.

  tuntuu, voimme liittää ihmisaivot kokemaan myös delfiinien, simpanssien tai kotkien tajuntaa. Mutta entä yksityisyyden suoja? Ja pystyisivätkö ne, jotka ovat tottuneet olemaan osa kuolematonta ryhmämieltä, enää kommunikoimaan tavallisten pulliaisten kanssa?

Aurinkokuntaan ja sitten tähtiin

3


Aurinkokunnassamme kasvun rajat eivät heti tule vastaan. Jo yhdestä asteroidista saadaan metalleja vuosituhansiksi, ja tilaa piisaa. Avaruusmatkat täytyy vain saada halvemmiksi, ja meidän on siirryttävä myös asuttamaan aurinkokuntaa. Marshall Savagen kirja The Millennial Project - colonizing the galaxy in eight easy steps kertoo miten:

 saadaan ihmiset suunnitelman taakse (http://www.millennial.org/).


2) Aquarius: harjoitellaan avaruuteen siirtymistä meriin rakennetuissa kelluvissa siirtokunnissa.


3) Bifrost: tehdään avaruusmatkoista halpoja magneettilinkojen ja laserien avulla.


4) Asgard: rakennetaan itsenäisiä avaruussiirtokuntia.


5) Avallon: peitetään Kuun kraatterit kuvuilla ja asutetaan ne.


6) Elysium: muutetaan Mars Maan kaltaiseksi planeetaksi.


7) Solaria: asutetaan loputkin aurinkokunnasta.


8) Galactia: suunnataan katse kohti tähtiä.

Mahdotonta? Kilon paketin voi lähettää avaruuteen muutamalla kilowattitunnilla energiaa, parilla markalla, jos päästään lähelle sadan prosentin hyötysuhdetta. Puhtaasti tekninen ongelma, ja mikäänhän ei ole niin viisas kuin insinööri - ainakaan 2000-luvun insinööri!

Marsin maankaltaistaminen saataisiin hyvälle alulle sadassa vuodessa (ks. Tiede 2000 1/99, s. 31), ja myöhemmin voitaisiin ottaa avuksi geneettisesti muunnellut kasvit. Eikä ole mitään erityistä syytä, miksi sopivasti räätälöidyt eliöt ja oliot eivät pystyisi tulemaan toimeen jopa tyhjässä, kylmässä avaruudessa ilman lisälaitteita.

Entä Galactia-vaihe, koska se voisi toteutua?

Amerikkalaiset suunnittelivat 1960-luvulla ydinkäyttöisiä avaruusraketteja. Siinä sivussa arvioitiin yksisuuntaisen, muutaman tuhat vuotta kestävän tähtimatkan hinta: neljätuhatta miljardia dollaria.

British Interplanetary Societyn kunnianhimoisemmassa Daedalus-suunnitelmassa haluttiin päästä tähtiin yhdessä ihmisiässä. Nyt hommaan tarvittiin maailman kymmenen vuoden kansantuote, yli 10^14 taalaa.

Viime vuosisatojen aikana energian ja raaka-aineiden keskimääräinen hinta on kuitenkin aina 50 vuodessa puolittunut, ja kansantuote on kasvanut ainakin vastaavaa tahtia. Monen keskeisen hyödykkeen todellinen hinta on tipahtanut vielä huimempaa vauhtia - ajatellaan vaikka tietokoneita tai alumiinia.

Jos sama meno jatkuu, alkavan millenniumin lopulla tähtimatkan - jossa suurimmat kustannukset tulevat polttoaineesta - saa nykyrahana muutamalla sadalla miljoonalla.

Eikä meidän tarvitse edes keksiä antimateriaraketteja, madonreikäkoneita tai muita vähän nykyistä fiksumpia kulkuneuvoja. Jos emme kaikki päätä ruveta tuohivirsuissa tallusteleviksi kalastajiksi, jo nykyinen ja näköpiirissä oleva tekniikka, joihin Daedalus-projekti perustui, riittää mainiosti viemään meidät tähtiin. Sen jälkeen onkin vain taivas rajana.

Jos kosmos muuttaa pelisääntöjään?

4


Maailmamme on hyväkäytöksinen, ja se on ennustettavissa. Kourallinen luonnonlakeja ja yleisiä periaatteita, kuten se että seuraus ei voi edeltää syytä, tekevät maailmasta meille toimivan ja luotettavan kodin. Mutta kukaan ei tiedä, miksi pelin säännöt ovat juuri sellaiset kuin ne ovat.

Eräiden teorioiden mukaan ne ovat sattumaa. Martin Rees, yksi suurimmista elävistä tähtitieteilijöistä, kirjoittaa kirjassaan Before the beginning - our universe and others: "Voi olla lukemattoman monia maailmankaikkeuksia, joista omamme on vain yksi. Toisissa luonnon lait ja vakiot ovat erilaisia. Mutta omamme ei ole satunnaisesti valikoitunut. Se kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon, jossa monimutkaiset rakenteet ja tietoisuus pystyvät kehittymään."

  Me voisimme jopa ajautua omasta maailmankaikkeudestamme toiseen, jossa luonnon syvimmät perusperiaatteet ovat erilaisia ja tekevät elämän mahdottomaksi.

Jac Vancen novelli The Men return kuvaa pelin sääntöjen muuttumisen seurauksia. "Ihminen ei aavistanut omaa haavoittuvuuttaan. Logiikka oli erityinen ympäristö, aivot erityistyökalu. Sitten tuli se hirvittävä hetki, kun Maa ui epäkausaalisuuden vyöhykkeeseen ja kaikki syyn ja seurauksen järjestykselliset jännitteet katosivat. Erityistyökalu oli hyödytön: se ei pystynyt tarttumaan kiinni uuteen todellisuuteen. Kahdesta miljardista ihmisestä säilyivät hengissä vain muutamat - mielipuolet."

Meidät nujertaisi jo Vancen kuvittelemaa katastrofia paljon lievempi muutos, esimerkiksi gravitaation voimistuminen tai heikkeneminen. Mitä jos maailmankaikkeus meidän mieltämme kysymättä huomenna muuttaa pelisääntöjään?

Tänään mies, huomenna nainen

5


Kreikkalaisen tarun mukaan jumalille tuli kiista siitä, nauttiiko mies vai nainen enemmän seksistä. Pulman ratkaisi sokea tietäjä Teiresias, ainoa ihminen, joka oli elänyt sekä miehenä että naisena. Me voimme muuttaa ulkoista sukupuolta leikkauksella - mutta entä jos koko fyysisen ja psyykkisen sukupuoli-identiteetin vaihto olisi yksinkertainen rutiinitoimi? Kehittyvä biotekniikka ja lääketiede voivat tehdä olemuksen vaihdon yhtä helpoksi kuin ovat pienet kauneusleikkaukset nykyisin.

Pitkän eliniän aikana moni haluaa varmasti kaksinkertaistaa elämänkokemuksensa, elää sekä miehen että naisen elämää, vaihtaa sukupuolta useastikin. Kenties toisen sukupuolen housuissa tai hameessa elämistä pidetään suorastaan välttämättömänä osana yhteiskuntakelpoiseksi kasvamista. Ainakin se olisi asevelvollisuutta hyödyllisempi kansalaisvelvoite!

Millainen olisi maailma, jossa ikiaikainen ymmärtämättömyyden ja epätasa-arvon kuilu sukupuolten välillä olisi kurottu umpeen, jossa mies kohtelisi naista (tai päinvastoin) tietäen itse tulevansa aikanaan naiseksi tai muistaen millaista oli elää naisena? Ursula le Guinin Pimeyden vasen käsi kertoo kaksineuvoisten ihmisten planeetasta, missä sukupuolen käsitettä ei edes ole olemassa. Samuel Delanyn Triton kuvaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa sukupuolen vaihto oman mielihalun tai elämäntilanteen mukaan on osa arkielämää.

(Niin, ja Teiresias oli muuten sitä mieltä, että mieheen verrattuna naisen nautinto on yhdeksänkertainen. Ken elää, hän kokee, ainakin tulevaisuudessa.)

Ihmiset ja ideat, kaikki simuloitavissa

6


Isaac Asimovin Säätiö-sarjan perusideana on Hari Seldonin keksimä psykohistoria, kuvitteellinen matemaattinen menetelmä, jolla pystytään tilastollisesti ennustamaan yhteiskunnan tuleva kehitys. Mitä jos yhteiskuntatieteeet todella voitaisiin muuttaa "koviksi" luonnontieteiksi?

Miksikäs ei? Ihmisen käytöksessä on paljon luonnotonta, mutta ei mitään yliluonnollista. Yksittäisen ihmisen tulevia kohtaloita on mahdotonta tietää, eikä sattumaa voi eliminoida - eihän Hari Seldonkaan pystynyt ennustamaan Muulia, mutanttia, joka oli muuttaa koko Linnunradan historian. Mutta tiedämme täysin tarkkaan, mitä kaasu tulee tekemään, vaikka emme voi laskea yksittäisen molekyylin tulevaisuutta.

  tietokonesimulaatioita todennäköisistä tulevaisuuksista. Civilization ja muut strategiapelit antavat jo mahdollisuuden kokeilla kotikoneessa, millaiseksi maailma kehittyy, jos panostaa sotimiseen, kansanvalistukseen tai teknologiaan. Kenraalien arsenaaleihin kuuluvat samoin monenlaiset sotapelit.

  No, pannaan kone jauhamaan eri lopputulosten todennäköisyyksiä sen sijaan, että aletaan puuhata vallankumousta! (Työttömiksi jääneet poliitikot voidaan uudelleenkouluttaa nörteiksi.)

Kun saat tietää Totuuden

7


Von Dänikenit sikseen, mutta mitä jos maailmankaikkeudesta todella tulee sanoma meille? Mitä jos jumalat, tai paremminkin meitä suunnattoman paljon edistyneemmät, älykkäämmät, henkisesti kehittyneemmät, moraalisemmat olennot kertovat meille, mistä todella on kyse?

  ja oman kuolemani!"

Maapallon alkuperäiskansojen maailmankuvat ja kulttuurit sortuivat eurooppalaisten ylivertaisuuteen, ja kuitenkin kyseessä oli vain ihmisten luomien maailmaselitysten korvaaminen toisten ihmisten luomilla selityksillä. Pystyisikö ihmiskunta kestämään omista käsityksistä, myyteistä ja uskonnoista luopumisen, kun SETI-tutkijoiden vastaanottama Galaktinen ensyklopedia vastaansanomattomasti näyttää meille kaapin paikan? Mitä jos meiltä otettaisiin pois kaikki valinnan mahdollisuudet, jopa mahdollisuus valita, uskoako vai ei?

Paratiisi maan päällä

8


Tulevaisuudenkuvitelmista hurjin on, että kaikki meneekin hyvin. Raaka-aineita, energiaa ja informaatiota, kolmea perustarvetta, riittää yhä enemmän ja yhä halvemmalla kaikille. Aleksanteri Suurella oli käytettävissään vain armeijansa miesten ja hevosten energia - parhaimmillaankin vain muutama tuhat hevosvoimaa muutamaksi tunniksi kerrallaan. Keskivertosuomalainen pystyy tarvittaessa parempaan. Keskiajalla yksi käsin kopioitu kirja maksoi tavallisen duunarin vuosipalkan, nyt informaatio on melkein ilmaista.

  Entä jos ne eivät lopukaan? Fuusiovoima, avaruudesta kerätty aurinkoenergia tai jokin vielä aavistamaton keino tuo jokaisen ulottuville lähes rajattomat energiat. Aurinkokunta tarjoaa kaiken kuviteltavissa olevan raaka-aineen, ja informaatiotulvan sulattelevat valmiiksi meihin integroidut koneosat.

Keskimäärin kaikki on mennyt parempaan päin satatuhatta viime vuotta, kiitos tekniikan kehityksen: yhä ihmisarvoisempaa elämää yhä useammalle. Useimmat ihmiset elävät nyt paremmin kuin Kiinan keisari aikoinaan. Mitä jos edistys jatkuu? Edes scifikirjailijat eivät yleensä rohkene kuvitella moista. Yksi harvoista on Iain Banks Kulttuuri-sarjassaan. Banksin runsauden yhteiskunnassa ei tarvita edes lakeja: sinut vain jätetään kutsumatta juhliin, jos olet käyttäytynyt huonosti.

  mitään, jossa fyysiset ja henkiset taudit ovat parannettavissa, jossa ympäristöä ei tarvitse ylirasittaa, jossa ei ole rikollisuutta eikä sotia, koska jokainen pystyy helpomminkin saamaan kaiken haluamansa - tällainen maailma tuntuu meistä yhtä uskomattomalta kuin meidän maailmamme olisi tuntunut Aleksanteri Suuresta.

ESKO VALTAOJA on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla