Suomalaisia herjataan kateudesta. Täällä kateus voittaa kuulemma jopa kiiman.

Niinpä on vapauttavaa lukea eri kulttuureja verranneen yhdysvaltalaisen antropologin George M. Fosterin kiteytys: jokaisessa maailman kulttuurissa suhtaudutaan kaksijakoisesti niihin yhteisön jäseniin, jotka kohoavat jollain tapaa toisten yläpuolelle. Kyvykästä tietysti ihaillaan, mutta samalla häntä pyritään vetämään kaksin käsin alas.


Miten kateudesta tuli tabu

Fosterin hämmästykseksi länsimainen ihminen voi auliisti myöntää tuntevansa syyllisyyttä, häpeää, ylpeyttä tai jopa ahneutta, mutta kateuden myöntäminen on tabu. Veikkaan, että selitys piilee kasvatuksessa.

Vanhan vitsin mukaan ainoat lapset luulevat, että elämä on oikeudenmukaista. Ne, joilla on sisaruksia, tietävät paremmin. Koska kateus sisarusta kohtaan on vanhemman rakkauden menettämisen uhalla kielletty, lapset voivat oppia kätkemään keljut tunteensa. Perheidylli on päällepäin rikkumaton - kunnes kateus pääsee esimerkiksi perinnönjaossa valloilleen.

Pienellä lapsella haluaminen on hyvin voimakas yllyke. Jos kaverilla on hiekkalaatikolla punainen lapio, juuri se on saatava nyt heti, vaikka vieressä lojuisi samanlainen sininen lapio. Halu saada himoittu esine voi olla niin kova, että lapsi lyö toista leikkikuormurilla päähän.

Lapsia kaitsevan aikuisen mielestä hiekkalaatikkonahistelu on rasittavaa, jopa pelottavaa. Niinpä hän toruu halun innoittamaa lasta ankarasti. Lapsi ei ymmärrä, että väärin oli vain toisen ihmisen vahingoittaminen, ei jonkin haluaminen sinänsä. Niinpä lapsi oppii häpeämään haluamistaan niin taitavasti, ettei hän aikuisena edes itse tiedä, mikä häntä pohjimmiltaan innostaa.

Myös kilpailurituaaleissa opetetaan kateuden käsittelyä. Käytännössä vain voitolla on merkitystä, vaikka kaikki tietysti teeskentelevät, että reilu peli on pääasia. Niinpä urheilutoimittajat ja yleisö seuraavat silmä kovana, miten tyylikkäästi ja urheasti vain hopeaa tai pronssia saaneet osaavat peittää tappion aiheuttaman mielipahan. Kateutta ei saa näyttää, koska kateus on pikkumaista.

Kilpailu kilpailulta ja oppitunti oppitunnilta kateus painuu tietoisen mielen pinnan alle. Niinpä moni hyvin kasvatettu aikuinen väittää vakavissaan, ettei hän ole kateellinen mistään kenellekään.


Kateus-kortti sulkee suut...

Kateuden kieltäminen on mennyt kulttuurissamme todella pitkälle. Jos joku kehtaa kyseenalaistaa optioiden tai palkkaerojen mielekkyyttä, kysymys mitätöidään kateellisten kitinäksi. Ikään kuin kateelliseksi leimaaminen riittäisi vastaukseksi asialliseen kysymykseen. Kateus-kortti toimii, ja valintojen kyseenalaistajan odotetaan vaikenevan häpeissään.

Mutta ajatellaanpa asiaa pidemmälle. Vaikka kyseenalaistaja olisikin kateudesta vihreä, hän ansaitsee silti kelpo selityksen esimerkiksi sille, miksi naisen euro on 80 senttiä. Vain höntti hyväksyy mukisematta tuollaisen eron, eikä ole järkiperustetta sille, miksei vahvemmasta eurosta saisi olla kateellinen. Tällaisessa tapauksessa kateus on hyödyksi, koska se motivoi arvioimaan kriteerejä.

Kirjassaan Välähdys - alitajuisen ajattelun voima (Ajatus 2006) newyorkilainen toimittaja Malcolm Gladwell kertoo, miten vaikeaa naisten oli päästä soittajiksi Euroopan sinfoniaorkestereihin. Sävelkorva tai fysiikka ei riittänyt, selitettiin. Naisten valitukset syrjinnästä mitätöitiin luusereiden katkeruutena. Vasta koesoittojen suorittaminen siten, että raati ei nähnyt sermin takana olevaa soittajaa, mahdollisti myös naisten (ja kiinalaisten) pääsyn orkesteriin. Valitsijaraati suosi miehiä niin alitajuisesti, etteivät edes tarkkakorvaiset musiikin ammattilaiset kyenneet pitämään silmiään kurissa.

Mikä mahtaisi olla tulos, jos muillakin elämänalueilla kehitettäisiin vastaavia sokkotestejä? Pääsisivätkö esimerkiksi näkyvästi vammaiset vihdoinkin oikeisiin töihin?


...tai saa vastaan narsismi-kortin

Vaikka kateus-kortti vielä toistaiseksi tukkii kyseenalaistajien suut, kortin käyttämisessä kannattaa olla varovainen. Ihmiset ovat tulleet tietoisiksi narsisteista.

Narsistilla on liian suuret luulot itsestään. Niinpä hän vaatii itselleen etuoikeuksia ja erityiskohtelua ilman asiaperusteita. Narsisti uskoo kuuluvansa kadehdittujen kastiin, jota tavallinen rahvas ei voi ymmärtää. Ylemmyydessään narsisti käyttää muita hyväkseen, ja kun nämä alkavat kysellä vastavuoroisuuden ja reiluuden perään, narsisti leimaa kyseenalaistukset kadehtijoiden panetteluksi.

Kateus-kortin käyttäminen voi siis johtaa siihen, että saakin silmilleen narsismi-kortin. Mikäli ei halua profiloitua perusteetta pöyhkeilevien porukkaan, kannattaa antaa kyseenalaistuksiin faktapohjaiset, asialliset vastaukset tai vaihtoehtoisesti luopua perusteettomista etuoikeuksista.


Kateus auttaa kompassina

Kun huomaat kateuden kaikerruksen, älä turhaan kiellä sen olemassaoloa, vaan suo sille lämmin kiitos. Kateus ei ilmaannu turhan takia. Kompassin lailla se näyttää syvimpien ja kukaties jo aikaa haudattujen halujesi suunnan.

Kateus kielii, että koet jollain tapaa olevasi kadehtimasi ihmisen vertainen tai jopa hänen yläpuolellaan. Toinen vaihtoehto, ihailu, sen sijaan viestii, ettet edes haaveile kuuluvasi samaan kastiin.

Kun seuraavan kerran havaitset kadehtivasi vaikkapa naapurin grillaustaitoa, harkitse saman taidon hankintaa itsellesi. Kateus saattaa toki kuiskuttaa: kärvennä kaverin käpälä. Kaverin kyvyttömyys grillata ei kuitenkaan tee sinusta yhtään parempaa. Ratkaisu löytyy päinvastaisesta suunnasta. Kannattaa pyrkiä kadehditun oppilaaksi.

Syvällinen osaaja toimii mielellään noviisin mentorina. Näyttämällä intosi ja taitoa kohtaan tuntemasi arvostuksen voit päästä naapurin grillausoppiin. Harjoitteluhetket saavat sinut ehkä huomaamaan, miten paljon raakaa työtä taidon hankkiminen vaatii. Realismi liennyttää kateuden - ja usein myös innostuksen. Kateuden kompassi ei enää värähdä.

Jo pelkkä kadehditun tarinoiden kuunteleminen voi parantaa kateuden. Jos uskot työmatkojen muistuttavan lomamatkoja, saatat kadehtia ammattinsa vuoksi paljon matkustavia. Itselläni on ollut tilaisuus keskustella luottamuksellisesti jälkimmäisten kanssa. Lentoasemilla notkuminen tai hotelleissa asuminen ei ole käytännössä lainkaan niin hauskaa kuin matkustavaiset antavat muille ymmärtää. Joskus pihlajanmarjat ovat vieläkin happamampia kuin kateellinen kuvittelee.



Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.