Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2007

Kevätaurinko vetää multasormen vastustamattomalla voimalla kasvimaalle, ja Mikael Agricolan juhlavuoden kunniaksi hän tahtoo tänä vuonna viljellä erityisesti niitä kasveja, jotka mainitaan Agricolan teoksissa.

Vaikka Raamatun maailma poikkeaa suuresti Suomen oloista, Agricolan teksteissä esiintyy eksoottisten lajien ohella myös tuttuja puutarhakasveja. Lisäksi Agricola on esipuherunoissaan kertonut yhtä ja toista myös muinaisten suomalaisten kasvitarhoista.

Tarhan peruslajistoa olivat pavut, herneet, kaalit, nauriit ja sipulit. Pavuilla tarkoitettiin Agricolan aikana härkäpapuja. Ikivanha ravinto- ja kuitukasvi nokulainen eli nokkonen rehotti tunkion kyljessä.

Uudemmilla kasveilla oli latinan kielestä mukaillut nimet: Agricolan appium oli selleri ja lahtukka salaatti.

Yrttitarha oli ylenpalttinen. Siellä kukoistivat dilli, feniculum eli fenkoli, iisoppi, kumina, minttu, salvia, sinappi ja timjami. Oluen maustamisessa tarpeellinen humala kiipesi salkoa pitkin korkeuksiin.

Lääkekasviosastosta löytyi agrimonia eli maarianverijuuri, betonica eli rohtopähkämö, koiruoho, kynsilaukka ja märkkä, jolla tarkoitettiin lääkkeeksi käytettyä sellerinjuurta. Jokivarren lehdosta saattoi käydä hakemassa kvesyrtin eli punakoison.

Kasvitarhaa reunustivat terveellisiä marjoja tuottavat pensaat, viinamarja ja hylle eli mustaselja.

Nykypäivän kotitarhuri saattaa löytää puutarhamyymälästä poleijan eli puolanmintun ja tuoksuvan ruudan, mutta ne tuskin selviävät Suomen talvesta.

Kurpitsan kohdalla tulee tenkkapoo. Agricola mainitsee kyllä kasvin nimeltä curbita mutta sanoo sen kiipeävän köynnöksenä tukea pitkin ja tuottavan hedelmiä, joista valmistetaan kannuja ja pulloja. Se ei siis ole tavallinen kurpitsa vaan pullokurpitsa, jota ei kannata yrittää kasvattaa pikkelsin toivossa.

Yllätyksen tuottaa myös planttu. Agricolan teksteissä se tarkoittaa kasvia tai tainta yleisesti, ei vielä sitä juureskasvia, johon saman sanan nykymuoto lanttu viittaa.

Kaisa Häkkinen

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.