Monissa kulttuureissa suositaan poikavauvoja tyttöjen kustannuksella. Aasiassa ilmiö on saanut valtavat mitat. Mitä seuraa, kun miljoonat nuorukaiset jäävät naimattomiksi?


Aasiassa ilmiö on saanut valtavat mitat. Mitä seuraa, kun miljoonat
nuorukaiset jäävät naimattomiksi?




"Kiinan hallitus pelkää maassa tikittävää poikamiespommia ja aikoo määrätä rangaistuksia niille, jotka tekevät abortin saatuaan selville, että sikiö on tyttö", ilmoitti maan virallinen uutistoimisto Xinhua elokuun lopussa.

Pelkästään sikiön sukupuoleen perustuva raskaudenkeskeytys on Kiinassa jo nyt laitonta, mutta siitä huolimatta tyttösikiöiden seulonta ja abortointi on niin yleistä, että poikia on jo yli puolitoista kertaa niin paljon kuin tyttöjä.

Tyttövauvaa ei toivoteta tervetulleeksi monessa muussakaan maassa. Vaikka sikiön sukupuolen paljastaminen on esimerkiksi Intiassa lailla kielletty, sukupuolenmääritysklinikka löytyy lähes joka kylästä.

Raskaudenkeskeytyksiä alettiin tutkia, kun eräässä intialaisessa sairaalassa abortoitiin erehdyksessä poikasikiö ja asiasta nousi kohu. Paljastui, että tuhansien abortoitujen sikiöiden joukossa oli vain muutama poika.


Tyttö käy kalliiksi

Mikä saa ihmisen käyttäytymään näin karsaasti tyttöjä kohtaan?

Politiikan tutkimuksen professori Valerie Hudson yhdysvaltalaisesta Brigham Young -yliopistosta ja tutkija Andrea den Boer brittiläisestä Kentin yliopistosta esittävät, että syynä on perheiden pyrkimys ylläpitää sosiaalisia rajoja.

Koska ihminen pariutuu yleensä suvun ulkopuolelle, kertynyt omaisuus - ja sen mukana valta, etuoikeudet ja arvostus - pitää siirtää sukupolvelta toiselle niin, että perhe ei menetä yhteiskunnallista asemaansa.

Traditionaalisissa järjestelmissä, joissa miehet katsotaan perheen elättäjiksi, tämä varmistetaan siirtämällä varallisuus isältä pojalle; tytär taas annetaan naimakaupassa sulhasen sukuun. Kaupantekiäisinä sulhasen suku vaatii vielä huomattavat myötäjäiset.


Kohtalo veitsenterällä

Naimakaupat ovat tällaisissa yhteiskunnissa tietenkin tiukasti järjestettyjä, eivät romanttisesta rakkaudesta johtuvia. Niitä luonnehtii myös hypergyniaksi kutsuttu piirre: vanhemmat yrittävät naittaa tyttärensä omaa sosiaalista asemaansa korkeammalle. Tämän vuoksi he ovat myös valmiit maksamaan myötäjäisiä.

Käytäntö saa aikaan sen, että tyttäristä koituu perheelle enimmäkseen vain kuluja, kun taas pojat ovat paitsi työvoimaa myös vanhempiensa sosiaaliturva. "Tytär on varas", kiteyttää kantonilainen sanonta.

Mikäli lapsilukua aletaan vielä rajoittaa kuten Kiinassa, on tyttölasten kohtalo sananmukaisesti veitsenterällä.

Vaikka valtio ei puuttuisikaan asiaan, eivät tytöt silti ole aina turvassa. Erään tutkimuksen mukaan Bangladeshissa tyttölapsen todennäköisyys kuolla nuorena nousi kuusinkertaiseksi, jos hänellä jo oli vanhempi sisar.


Alin luokka jää vaimoitta

Poikien suosiminen tyttöjen kustannuksella johtaa vääjäämättä siihen, että nuoria miehiä alkaa jossain vaiheessa olla liikaa. Hudson ja den Boer arvioivat nuorukaisten määrän Kiinassa, Intiassa, Afganistanissa, Bangladeshissa, Pakistanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa. Tuloksena oli varovaisimpienkin arvioiden mukaan 90 miljoonaa ylimääräistä 15-34-vuotiasta aasialaismiestä vuonna 2020.

Ylijäämämiesten valtavasta määrästä seuraa ainakin se, ettei kaikille ei riitä vaimoa.

Jos vaimoa vaille voisi jäädä kuka tahansa Aasian nuorukaisista, olisi peräkamarin poikia tulevaisuudessa tasaisesti kaikissa yhteiskuntaluokissa. Silloin miesten ylimäärästä ei koituisi erityistä yhteiskunnallista ongelmaa.

Vanhempien pyrkimys naittaa tyttäret sosiaalisesti ylöspäin aiheuttaa kuitenkin sen, että alimman sosiaaliryhmän miehet jäävät muita todennäköisemmin naimattomiksi, vaikka naisia olisi yhtä paljon kuin miehiä. Mitä suurempi naisvajaus, sitä useampi alimman luokan mies jää naimattomaksi.


Nuorukaiset ruutitynnyrinä

Ongelmia vielä pahentaa se, että miehet ovat naisia taipuvaisempia tekemään rikoksia ja käyttämään väkivaltaa. Lisäksi nuoret miehet ovat muita alttiimpia epäsosiaaliseen käytökseen, naimattomat miehet horjahtavat kaidalta polulta naimisissa olevia useammin ja alemmassa asemassa olevat miehet syyllistyvät kaikkeen tällaiseen ylempiä useammin.

Näkemystä vahvistaa myös Bremenin yliopiston sosiaalipedagogiikan professori Gunnar Heinsohn, vaikka hän ei olekaan kiinnittänyt huomiota erityisesti vaimottomiksi tuomittuihin nuoriin miehiin.

Heinsohn on esittänyt, että väestönkasvu aiheuttaa nuorisoylijäämän, jolle ei ole paikkaa yhteiskunnassa. Tämä "nuorisopullistuma" on Heinsohnin mukaan ollut ja tulee olemaan tärkein vallankumousten, kansanmurhien ja sotien aiheuttaja. Erityisesti nuorista miehistä muodostuu ruutitynnyri, joka räjähtää pienimmästäkin kipinästä.

Hudsonin ja den Boerin mukaan tarpeeksi vinoutuneen sukupuolijakauman maita voikin hallita vain diktatorisesti. Lisäksi hallitsijoiden on joko kanavoitava pohjasakan tyytymättömyys kotimaisia vähemmistöryhmiä vastaan tai lähetettävä heidät valloittamaan uusia mantereita, kuten tapahtui aikoinaan Espanjassa ja Portugalissa.


Syy vai seuraus?

Hudsonin ja den Boerin päättelyssä on kuitenkin yksi mutta. Sosiologeina he olettavat, että alhainen asema, naimattomuus ja nuoruus saavat miehen kuin miehen poikkeamaan kaidalta polulta tai innostumaan sotaretkistä. Naimattomuuden lisääntyessä lisääntyy myös rötöstely ja epäsosiaalisuus.

Mutta jospa naimattomuus ei olekaan syy vaan seuraus? Taipumus rikoksiin, väkivaltaisuus ja alhainen asema voivat olla teerikukon repaleisen pyrstön kaltaisia merkkejä huonosta kelpoisuudesta, jolloin naimattomuuden ja epäsosiaalisuuden välinen yhteys syntyy valikoitumisen kautta.

Jos näin on, ei naimattomuuden lisääntyminen välttämättä lisää rikoksia ja väkivaltaa. Kisa vain kiristyy, kun karsintaraja nousee.

Tämän markkinamekanismin olettaisi parantavan yhä harvinaisemmiksi käyvien naisten asemaa. Vanhempien kuvittelisi saavan tyttärensä miehelään ilman myötäjäisiäkin.

Hudson ja den Boer ovat kuitenkin sillä kannalla, että vääristynyt sukupuolijakauma johtaa vain naisten entistä tiukempaan valvontaan. Heidän koulutustasonsa laskee, työssäkäyntinsä vähenee, synnytyksensä lisääntyvät ja itsemurha-alttiutensa nousee.

Kiina ja Intia ovatkin ainoat maailman maat, joissa nuoret naiset tekevät enemmän itsemurhia kuin nuoret miehet.


Pertti Töttö on Kuopion yliopiston sosiaalitutkimuksen menetelmien professori. Kirjoitus perustuu Valerie Hudsonin ja Andrea den Boerin kirjaan Bare Branches. The Security Implications of Asia’s Surplus Male Population (MIT Press 2005) sekä Gunnar Heinsohnin kirjaan Söhne und Weltmacht. Terror im Aufstieg und Fall der Nationen (Orell Füssli 2003).

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.