Sikiöaika ei valmenna vain syntymään, vaan se viitoittaa kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Niinpä äiti on paljon vartijana.


Niinpä äiti on paljon vartijana.



Mitä vähemmän ravintoa, sitä pienempi syntymäpaino ja sitä suurempi riski sairastua sepelvaltimo- ja verenpainetautiin sekä aikuisiän diabetekseen, esitti brittiprofessori David Barker 20 vuotta sitten. Tuolloin ajatukselle hymähdeltiin, mutta sittemmin lukuisat väestötutkimukset ovat vahvistaneet käsitystä. Epäedullinen sikiöajan kasvuympäristö näyttää muokkaavan elinten ja keskushermoston rakennetta ja toimintaa tavalla, joka altistaa terveysongelmille. Näin se, miten äiti elää, tuntee ja kokee, voi vaikuttaa lapsen fyysiseen ja henkiseen vointiin koko loppuelämän (ks. Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista? Tiede 6/2006, s. 46-49).

Koska perimä ja ympäristö kietoutuvat toisiinsa jo kohdussa, ihmisalut reagoivat kasvuympäristöönsä yksilöllisesti. Niukka ravinto tai haitalliset aineet lapsivedessä tai äidin verenkierrossa aiheuttavat eriasteisia kehityshäiriöitä geeneiltään erilaisille sikiöille. Myös ajankohta vaikuttaa: eri-ikäisille sikiöille syntyy erilaisia vaurioita.


Varhaisraskaus kriittisin

Erityisen vaurioitumisaltis sikiö on raskauden varhaisvaiheessa. Jos äiti tällöin syö huonosti, lapsi altistuu mielenterveyden ongelmille. Tästä on esimerkkinä niin sanottu nälkätalvitutkimus, joka perustuu toisen maailmansodan aikaiseen hollantilaisaineistoon. Lapset, joiden kehitys oli vakavimman nälänhädän aikaan raskauden ensimmäisellä kolmanneksella, sairastuivat skitsofreniaan todennäköisemmin kuin lapset, joiden äidit olivat ennättäneet odotuksessaan pidemmälle.

Myös alkoholi tekee pahinta jälkeään varhain. Se johtaa oppimis-, muisti- ja keskittymishäiriöi¬hin ja altistaa alkoholismille. Archives of General Psychiatry -lehti kertoi äskettäin, että jo kolme kerta-annosta 2,5-kertaistaa lapsen riskin kärsiä alkoholiongelmista 21-vuotiaana.


Stressi välittyy sikiöön

Masentuneiden ja stressaantuneiden äitien vauvat ovat yleensä tavallista pienikokoisempia. Miamin yliopiston Psychosomatic Medicine -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan syypää lienee stressin kohottama kortisoli.

Se heikentää istukan verenkiertoa, ja sitä myös pääsee sikiöön äidin verestä. 

- Oman tutkimusryhmämme löydös osoittaa, että mitä pienempänä lapsi syntyy, sitä pelokkaampi, turhautuvampi ja surumielisempi hän on viisivuotiaana. Toisesta tutkimuksestamme taas ilmenee, että mitä lyhyempi raskauden kesto on, sitä yleisempiä ja vakavampia ovat masennusoireet aikuisiällä, sanoo psykologian professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta.


Perustaansa voi korjata

Vaikka sikiöaika merkitsee paljon myöhemmälle hyvinvoinnille, se ei yksin ratkaise kehitysnäkymiä. - Biologista perustaansa voi muokata syntymän jälkeenkin, Räikkönen muistuttaa. - Eläinkokeiden perusteella sikiöaikainen ohjelmoituminen voi jopa kumoutua, jos myöhempi kasvuympäristö on hyvä ja vuorovaikutteinen.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5205
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti