Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009

22.3.2030


Aino penkoo korulipastaan etsien jotakin erityistä illan syntymäpäiväjuhliinsa. Hänen silmänsä osuvat outoon kultaiseen sormukseen.

Hän kutsuu mietteissään äitiään viestisirulla. - Moi kulta, vastaa tämän ilahtunut ääni Belizestä.

Normaalisti Bill Gatesin omistamaan Belizen ekovaltioon pääsee vain ostamalla tyyriin kansalaisuuden, mutta Ainon vanhemmilla kävi tuuri: he tulivat poimituiksi sinne vapaaehtoistöihin globaalista välivuosiverkostosta, jonne he olivat rekisteröityneet heti päätettyään pitää aikuisten välivuoden.

- On ollut ikävä, vaikka täällä onkin ihanaa! Tulee ihan sinun vauva-aikasi mieleen, kun käytiin talvisin Thaimaassa.

Aino rypistää otsaansa, mutta ei muista rantalomia. Lentäminen on nykyään äärimmäisen kallista, joten sitä harrastetaan ani harvoin.

Kun kuulumiset on vaihdettu, Aino kysyy sormuksesta. Viestisiru muodostaa siitä hologrammikuvan Tiina-äidin nähtäväksi.

- Ai tuo. Se on isoisoäitisi maisterinsormus. Oliko se siinä vanhassa lippaassa? Olin aikonut antaa sen sinulle lahjaksi, kun saat oman generalistintutkintosi valmiiksi, mutta käy se kai nyt perusopintojen  päätteeksikin, äiti puntaroi.

- Isoisoäitisi oli muuten aikanaan edistyksellinen mimmi. Opiskeli matematiikkaa yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi, muistaakseni vuonna 1938, ja ryhtyi sitten opettajaksi. Tosin hän sitten jäi kotiin, kun meni naimisiin ja veljet ja minä synnyimme. Se oli silloin ajan tapa.

Aino pyörittää kultarinkulaa kämmenellään ja ihmettelee, että joskus yksi tutkinto on riittänyt koko elämäksi. Ja että on ollut aika, jolloin kaikki koulutetut ihmiset eivät käyneet töissä.

Nyky-Suomessa tarvitaan jokaisen kynnelle kykenevän työpanos. Asukkaita on 5,7 miljoonaa, ja joka neljäs on yli 65-vuotias. Ainon silmiin on juuri samana aamuna osunut Real Timen uutistieto, jonka mukaan lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden on noussut peräti 50 prosenttia vuodesta 2009. Yli 85-vuotiaiden määrä on lähes kolminkertaistunut.

Hassua sinänsä, että hänkin on päätymässä opettajan uralle. Se tosin on kovin toisenlainen kuin isoisoäidin aikana. Oppilaista on tullut oppijoita, joiden opintopolut poikkeavat toisistaan, joten opettajat ovat pikemmin opintoluotseja kuin "tiedon siirtäjiä".

Aino hymähtää ja työntää sormuksen sormeensa. Täydellinen synttärikemujen asusteeksi.


Vision pohjana muun muassa Roope Mokan ja Aleksi Neuvosen toimittama kirja Olimme kuluttajia. Neljä tarinaa vuodesta 2023 (Tammi 2009).

KIRSI HEIKKINEN on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Generalisti oppii ikänsä

- ja ahertaa tietotyössä kahdeksankymppiseksi


Koulutus, ammatti ja työ tulevat olemaan Veetille ja Ainolle hyvin tärkeitä, vakuuttaa perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta. - Todennäköisesti heillä molemmilla on akateeminen koulutus, ja luultavasti kumpikin työskentelee tietotyössä.

Jokisen mukaan työn ja ei-työn raja rönsyilee 2030 huomattavasti enemmän kuin nyt, eivätkä ihmiset välttämättä itsekään ihan tarkkaan tiedä, mistä heidän työnsä koostuu.

- Ammattinimikkeistä ei 2030 käy enää ilmi, mitä työtä ihminen tekee, Jokinen huomauttaa.

Persoonan merkitys on työuralla olennaisen tärkeä; ihminen tekee itsestään brändin. Työyhteisö vaihtuu usein. Muutos ja epämääräisyys luo yhteisöllisyyden kaipuun:

- Ihminen joutuu miettimään, missä ja mitä ne itselle tärkeät yhteisöt ovat - eli keitä olemme "me"?


Tietoon tulee järkeä

- Tiedon ja asiantuntijuuden olemus muuttuu täysin viimeistään 2030, painottaa puolestaan projektipäällikkö Tuomo Kuosa Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

- Tietokoneet ovat tuolloin tuhansia kertoja nykyisiä tehokkaampia, ja kaikkien käytössä on semanttinen web, joka pystyy tulkitsemaan merkityksiä kielellä kuin kielellä. Internetin hakuohjelmistoista tulee älykkäitä:

silmänräpäyksessä ne hakevat, sulattavat, tajuavat ja raportoivat kaiken olemassa olevan tiedon mistä tahansa haluamastasi asiasta, Kuosa selittää.

Toisaalta yhä useampi ihminen osallistuu niin tiedon tuottamiseen kuin sen käsittelyynkin, jolloin syntyy uudentyyppistä verkostoasiantuntijuutta.

Tämä kaikki muuttaa koulutuksen ja työnteonkin. Koska informaatio uusiutuu niin nopeasti, nykyisen kaltaisten kertatutkintojen arvo kuihtuu. - Oppiminen jatkuu läpi koko elämän, Kuosa sanoo.


Koulusta tulee verkosto

Samalla suuri osa oppimisesta siirtyy koulun seinien ulkopuolelle. Tutkinnoista tulee entistä yksilöllisempiä, ja ihmiset hankkivat tietoja ja taitoja monella tavalla eri paikoista. Kuosa puhuukin "elävästä verkostosta"; koulunpenkkinä voi tarpeen mukaan toimia paikkakunta, Suomi tai koko maailma.

Kilpailukyky ja väestön ikääntyminen vaativat myös sitä, että eri-ikäisten yksilölliset vahvuudet tunnistetaan ja valjastetaan hyötykäyttöön nykyistä paremmin. Kenenkään ei ole varaa antaa syrjäytyä.

- Tarve ymmärtää suuria määriä tietoa ja hallita kokonaisuuksia lisääntyy olennaisesti, mikä tekee iän myötä karttuvasta viisaudesta ja kokemuksesta nykyistä arvostetumpaa.

Tuomo Kuosa on kehittänyt tulevaisuutta varten 40-vuotisen horisontaalisen koulutuksen mallin, jossa työharjoittelupisteitä ja opintomoduuleja voi alkaa kerätä jo 12-vuotiaana esimerkiksi harrastuksista. Spesialistin perustutkinto suoritetaan noin parikymppisenä, ja generalistin ja holistin jatkotutkintoihin edetään omaan tahtiin osaamisen syventyessä ja tietojen karttuessa. Työ- ja opintoura jatkuu 80 vuoden ikään.

- Nykyeläkeläisten ikä on joustotyövaihetta: ihmiset voivat halunsa ja jaksamisensa mukaan tehdä kokoaikatyötä tai yhdistää osa-aikaeläkkeen ja työn. Seniorimestarien työssä painottuu mentorointi ja oppijan ohjaus, raskaat fyysiset työt ja uuden oppiminen jäävät nuorempien kontolle, Kuosa esittää.


Kirsi Heikkinen

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018