Vaikka ihminen ei biologisesti muuttuisikaan, oppimiskykymme ja tekniset apuneuvot vapauttavat meitä aivojemme rajoittuneisuudesta. Uusi tietotekniikka kuitenkin myös kuormittaa aivoja rajusti.



Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2009

Edistyksellisen ihmisen mielestä olisi kauhea ajatus, jos ihminen olisi biologiansa vanki.

Että jotkin biologiset tekijät muka rajoittaisivat erilaisten ihmisten sopuisaa yhteiseloa, vapaata rakkautta tai miesten ja naisten tasa-arvoa. Niinhän voisi väittää vain konservatiivi - tai suoranainen fasisti.

Jos natsismin ideologiaan kuului vääristelty biologinen rotuteoria, vielä pahempaa jälkeä sai aikaan marxismi-leninismi. Utooppiset kommunistit kun olettivat, että kaikki eriarvoisuus ja muu paha johtuu yhteiskunnasta ja on yhteiskunnallisin uudistuksin korjattavissa.


Ihmiseen ei saa korjauspäivitystä

Mutta onko ihminen oikeasti muokattavissa?

Sitä pohtivat Tieteen päivillä akatemiaprofessori Riitta Hari, joka on tunnettu peilisoluja koskevista tutkimuksistaan, oikeuspsykologi Pekka Santtila sekä kasvatustieteilijä Lasse Lipponen.

- Biologisena olentona ihminen lienee muokattavissa, mutta hitaasti, Lipponen arvelee.

Aivot ovat kehittyneet lajinkehityksessä sellaiseksi kuin ovat, puutteineenkin. Lopputuloksen kanssa ilmeisesti pitää vain elää vastakin, vaikka moni varmaan mielellään imuroisi luonnon keskuspalvelimelta korjauspäivityksen pahimpiin bugeihin.

Toivelistalla voisi olla esimerkiksi vähäisempi makean ja rasvaisen ruoan himo. Lapsetkin olisi nykyaikana paljon järkevämpää varustaa autojen kuin hämähäkkien pelolla.


Tieto kasaantuu ja siirtyy

Tulevaisuudessa erilaisia teknisiä välineitä - radiolähettimia, prosessoreita, kaikuluotaimia - aletaan ehkä istuttaa kehoon yhä enemmän. Niillä voidaan laajentaa jopa kognitiivisia toimintoja, Lipponen muistuttaa. Saamme ehkä lisää muistia ja älyä.

- Toisaalta ihmislajia ainakin kulttuurisena olentona muuttaa taitomme opettaa jälkeläisiä ja toisiamme systemaattisesti. Sitä ei samassa mitassa tavata muilla lajeilla.

Opettamisen ja oppimisen ansiosta voimme rakentaa kasaantuvan kulttuuritiedon varaan.

- Se matematiikka, jota vaikkapa nykylukiolaiset opiskelevat, on joitakin satoja vuosia sitten ollut korkeinta matematiikkaa ja vain harvojen ulottuvilla, Lipponen muistuttaa.


Kirjoitettu kieli suurin kumous

Välillä tuntuu siltä, että Googlen avulla keskinkertaisenkin tiedetoimittajan ulottuvilla on kaikki maailman tieto. Ovatko internet ja kännykät laajentaneet ihmisen maailmaa ja vapauttaneet meitä aivojemme rajoitteista enemmän kuin mikään muu?

- Eniten on varmaankin laajentanut kirjoitettu kieli. Se on ylivertainen järjestelmä, ja se on jossain muodossa mukana kaikissa uusissakin välineissä, esimerkiksi tietotekniikassa.

Moderni tekniikka on merkittävää, koska sen avulla on mahdollisuus esimerkiksi mallintaa ja visualisoida sellaisia ilmiöitä, joita millään muulla välineellä ei voi kuvata, Lipponen painottaa.

Joitakin muutoksen nopeus kuitenkin ahdistaa. Vanhemmat ikäluokat muistavat vielä ajan ennen taskulaskimia. Silloin modernein älyn ulkoinen apuväline matematiikassa oli laskutikku. Sittemmin on pitänyt opetella käyttämään tietokonetta, internetiä ja kännykkää, ja kohta varmaan asennetaan hampaaseen lähetin.


Tekniikka kuormittaa aivoja

Sopeutuvatko ihmisten muuttumattomat aivot uusiin tapoihin korjata biologisia puutteita?

- Tämä on keskeinen kysymys, eikä minulla ole siihen valmista vastausta. Esimerkiksi tieto ja- viestintätekniikalla nykymuodossaan on tosi lyhyt historia, ja kaikkia seuraamuksia on vaikea ennustaa, Lipponen sanoo.

Parikymppisten voi olla vaikea ymmärtää, että joskus ennen muinoin ihmiset pystyivät muistamaan kymmenienkin ihmisten puhelinnumerot. Nythän ne ovat kännykässä, eikä kukaan muista kuin hädin tuskin oman numeronsa.

Voimme yhä enemmän jättää esimerkiksi asioiden muistamista erilaisten teknisten laitteiden varaan. - Mutta siitä huolimatta nykyiset toimintaympäristöt näyttävät kuormittavan aivojamme todella rajusti. Lipponen toteaa. - Osa ihmisistä ei enää selviä esimerkiksi jatkuvasti kasvavasta sähköpostin määrästä.

- Samanaikaisesti, kun me ihmiset kehitämme välineitä, joilla voisimme hallita jatkuvasti muuttuvia toimintaympäristöjä, teemme näistä ympäristöistä yhä monimutkaisempia - paitsi fyysisesti myös sosiaalisesti.



Tieteen päivät
7.-11.1.2009
Helsingin yliopisto, päärakennus

Dosentti Lasse Lipponen puhuu Tieteen päivillä aiheesta Muuttuvat toimintaympäristöt - muuttuuko ihminen? Seminaari Onko ihminen muokattavissa?, sunnuntai 11.1.2009 klo 14.30-16.30.