Aivokuvat alkavat paljastaa meistä jo niin intiimejä asioita, että neuroeetikot patistavat kiireesti pohtimaan, missä kulkevat kognitiivisen yksityisyyden rajat.


että neuroeetikot patistavat kiireesti pohtimaan, missä kulkevat
kognitiivisen yksityisyyden rajat.




Salkku lipuu lentokentän turvatarkastuksessa läpivalaisulaitteen syövereihin samalla kun sen omistaja siirtyy aivoskanneriin. Vihreä valo vilkkuu vasta, kun laite on varmistanut, ettei matkustaja ole terroristi - tai häirikkö, joka tilaisuuden tullen aikoo järjestää rettelön.

Science fictionia? - Vielä kyllä, mutta ei kauan, väittää Judy Illes, Stanfordin yliopiston neuroetiikan tutkimusohjelman johtaja, uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Aivojen kuvausmenetelmät ovat kehittyneet niin huimin askelin, että Illesin mukaan on enää vain ajan kysymys, milloin viranomaiset ja yritykset ryhtyvät käyttämään niitä omin lupinsa omiin tarkoituksiinsa.

- Väärinkäytösten mahdollisuus on ilmeinen. Tilanne on hälyttävä, Illes painottaa.


Aikeet saatiin kiikkiin

Potkua Judy Illesin väitteille antaa Current Biology -lehdessä keväällä julkaistu tutkimus. Sen mukaan aivoista on nyt ensi kertaa kyetty etukäteen näkemään, mitä ihminen on aikeissa tehdä. Max Planck -instituutin kongnitio- ja neuropsykologi John-Dylan Haynes kertoo, että päätös tehdä jotakin näkyy etuotsalohkon aivokuorella ennen aikeen toteuttamista. Kokeissa toiminnallinen magneettikuvaus kertoi 70 prosentin tarkkuudella, aikoiko koehenkilö laskea annetut luvut yhteen vai vähentää ne toisistaan.

Satunnaisten, vapaana ryöppyä­vien ajatusten lukulaite on nykytieteen ulottumattomissa, mutta Heynes uskoo, että viiden-kymmenen vuoden kuluessa markkinoille saadaan sovellus, joka pystyy onkimaan aivoista yksinkertaisia juu-tai-ei-aikeita.

- Ei ole mahdotonta, kommentoi Teknillisen korkeakoulun aivotutkimusyksikön johtaja professori Riitta Hari. Eri asia Harin mukaan sitten on, miten luotettavasti laite voi asioita pääkopastamme mitata. - Onnistuminen riippuu paljolti siitä, miten yksiselitteinen tutkimusasetelma osataan rakentaa - ja silti tulos on monella tapaa tulkinnanvarainen.


Myös persoona piirtyy

Tulkintaongelmista huolimatta kiinnostus aivojen kuvaamiseen yltyy. Hermotoiminta voi näet paljastaa ihmisestä seikkoja, jotka varmaan kiinnostavat esimerkiksi työhönottajia ja mainostajia. Maailmalla neuromarkkinointi nuuskii jo aivojamme (ks. Osta-nappulaa etsimässä, Tiede 3/2007, s. 44-47).

Harvardin yliopiston tutkijat ovat esimerkiksi havainneet, että ujojen ihmisten aivoissa pelkokeskus mantelitumake reagoi voimakkaasti silloinkin, kun heille näytetään ilmeiltään neutraaleja kasvoja. Duken yliopiston tutkijat taas raportoivat äskettäin Nature Neuroscience -lehdessä, että ohimolohkon yläuurteen toiminta kietoutuu altruismiin, epäitsekkääseen käyttäytymiseen.

Aivoista on löytynyt kytköksiä, jotka viittaavat neuroottisuuteen, riskien ottoon, pessimismiin ja empatiaan. Niin ikään aivojen sanotaan kertovan, onko ihminen taipuvainen uskonnollisuuteen tai miten hän suhtautuu politiikkaan.

Eikä seksuaalinen suuntautuminenkaan pysy enää kaapissa, jos aivokuvilta kysytään. Naapurissa Ruotsissa Karoliinisen instituutin neurotutkija Ivanka Savic on osoittanut, että miesten hajurauhasista erittyvä androstadienoni aktivoi homomiesten aivoissa saman hypotalamuksen alueen, joka heteromiehillä reagoi naisten hajusignaaliin estratetraeoliin. Vastaavasti ovat erotettavissa naisten taipumukset. Heteronaisilla aivoalue syttyy miehen hajumolekyylistä, lesboilla sitä kiihdyttää kumpikin feromoni yhtä lailla.

Judy Illes pelkää, että tällaisiin tuloksiin pystyvä tekniikka vie oikeutemme yksityisyyteen. Hän perää pikaista keskustelua kognitiivisen yksityisyyden rajoista. Kuka saa kurkkia aivoihin - ja mihin tietoja on lupa käyttää?


Kuviin uskotaan sokeasti

Illes ei ole käsityksineen yksin. Hänelle tekee seuraa muun muassa Santa Barbaran yliopiston psykologian professori ja Kongnitiivisen neurotieteen instituutin johtaja Michael Gazzaniga, joka näkee aivokuvissa toisenkin sudenkuopan: yksioikoisen tulkinnan. Viime vuonna suomennetussa kirjassaan Eettiset aivot Gazzaniga muistuttaa, että kuvia katsottaessa unohtuu liian usein, mitä kuvat oikeasti ovat: vain tietokoneella väritettyjä rakennekuvia tai koosteita aivojen aineenvaihdunnasta.

Kuvien voiman on saanut tuta esimerkiksi New Yorkin yliopiston neurotieteilijä Elizabeth Phelps, joka tutkii emootioiden, oppimisen ja muistin hermostollista perustaa ja kytköksiä käyttäytymiseen.

Phelps huomasi kokeissaan, että valkoihoisten amerikkalaisten mantelitumake aktivoitui, kun he katsoivat tuntemattomien mustaihoisten kasvokuvia. Näin ei käynyt, jos kasvot olivat tutut. Phelps päätteli, että "valkoihoisilla mantelitumakkeen vasteet heijastelevat yksilöllisten kokemusten muuntelemaa sosiaa¬listen ryhmien kulttuurista arvotusta". Monessa lehdessä luki kuitenkin, että rasismi näkyy aivoissa, ja vieressä oli aivokuva todisteena.

Gazzanigan mukaan se, että aivot luokittelevat ihmisiä jonkin tietyn seikan, kuten ihonvärin, perusteella, on rasismin edellytys muttei rasismia. Hän korostaa, ettei käyttäytyminen synny yksittäisissä aivojen pisteissä vaan hermoratojen verkossa aivoalueiden yhteistyönä. Siinäkin tapauksessa, että tutkimukset joskus vahvistaisivat aivotoiminnan ja rasismin kytköksen, olisi vaikea todistaa, että ajatukset johtaisivat rasistisiin tekoihin. Jokainen meistä on täynnä kaikenlaisia ennakkoluuloja, mutta teoiksi ne muuttuvat harvoin. Pikemmin koetamme tukahduttaa käsityksiämme.


Kuvat tuotiin oikeussaliin

Uskosta aivokuvien todistusvoimaan kertoo myös se, että kuvat ovat ilmestyneet lakimiesten hyppysiin. Yhdysvalloissa niiden avulla on jo yritetty lieventää teini-ikäisen tuomiota ryöstömurhasta. Puolustusasianajajien mukaan murrosikäisen harkintakykyä säätelevän etuotsalohkon keskeneräisyys teki nuoresta syyntakeettoman tekoonsa.

Ilmaan on heitetty myös ajatus, että julmien henkirikosten tekijät saattavat kärsiä empatian, syyllisyydentunteen ja katumuksen puutteesta. Tutkimukset osoittavat, että moraalinen ajattelu vaatii aivan tiettyjen aivoalueiden yhteistoimintaa. Joillakin murhasta tuomituilla verkosto kuitenkin toimii erittäin laiskasti.

Funktionaalista magneettikuvausta on ryhdytty hyödyntämään myös valheenpaljastuksessa. Yhdysvalloissa on jo kaksikin kaupallista yritystä - NoLieMRI ja Cephos - jotka tarjoavat fMRI-skannauksia totuuden todentamiseen sillä perusteella, että valhe vaatii aivoilta kiihkeämpää toimintaa kuin totuus.

Tutkijat karsastavat aivokuvien käyttöä oikeussaleissa. - Siinä missä esimerkiksi geenitesti kertoo jotakin konkreettista perimästä, aivokuvannus kartoittaa ajattelun hermostollisia korrelaatteja. Esimerkiksi fMRI rekisteröi veren happitason muutokset, syntyivät ne sitten mistä syystä tahansa, Riitta Hari painottaa.

Gazzaniga korostaa, että vastuu on sosiaalinen, ei neurotieteellinen käsite. Yksikään aivokuvan pikseli ei milloinkaan todista syyllisyyttä tai syyttömyyttä, hän kirjoittaa. 


Suomalaiset ovat suojassa

Suomessa mikään yritys tai muukaan taho ei voi noin vain ruveta seulomaan asiakkaidensa tai työntekijöidensä aivoja.
- Meillä kuvantamista säätelee laki lääketieteellisestä tutkimuksesta. Sen mukaan kaikille tutkimushankkeille pitää saada ennen tutkimuksen aloittamista paikallisen eettisen toimikunnan puolto, Riitta Hari selvittää.

- Lisäksi jokaiselta tutkimukseen osallistuvalta vaaditaan suostumus, eli pakolla ei ketään voi  aivoskanneriin laittaa.

Harin mukaan aivotutkimuksen ja siinä syntyvän tiedon käyttämisen neuroeettinen ydin kiteytyy nimenomaan tutkittavan suostumukseen: mitään ei saa tehdä ilman tutkittavan nimenomaista lupaa.


Eikö yksityisyys mennyt jo?

Toisaalta voidaan kysyä, tuoko aivokuvaus esiin mitään sen yksityisempää kuin esimerkiksi psykologinen testi. Useat meistä suostuvat hyvinkin intiimeihin kyselyihin.

Monien mielestä taisto yksityisyydestä hävittiin jo silloin, kun henkilö-, kulutus- ja käyttäytymistietojamme ryhdyttiin järjestelmällisesti tallentamaan satoihin ja tuhansiin asiakas- ja viranomaisrekistereihin. Michael Gazzanigan sanoin: Luultavasti yksikään henkilökohtaisista päätöksistäsi ei ole yksityinen. Mieltymyksesi ja taipumuksesi ovat markkinointiyritysten ja hallitusten käytössä likimain kaikkialla.



Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Aiheesta verkossa:
www.neuroethicssociety.org
www.meetingmindseurope.org

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018