Huonoja uutisia: juuri pitämäsi loman elvyttävä vaikutus katoaa parissa viikossa. Hyviä uutisia: lomien välillä pysyt pirteänä pienillä asioilla.

Teksti: Jarno Forssell

Huonoja uutisia: juuri pitämäsi loman elvyttävä vaikutus katoaa parissa viikossa. Hyviä uutisia: lomien välillä pysyt pirteänä pienillä asioilla.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010Miten erottaa työ ja vapaa? Kysyin keskikesällä asiaa facebook-ystäviltäni ja huomasin, että raja on häilyvä. Kirjailijaystäväni määritteli sen ”hengityksen mittaiseksi” ja keittiömestari ”todella ohkaiseksi”. Lomaa epätoivoisesti odottava virkanainen tunnustautui vaikean rajanvedon uhriksi: parisuhde rakoilee, ja lapset oirehtivat.Hankalinta rajan vetäminen on henkistä työtä tekeville toimihenkilöille ja johtavassa asemassa oleville. Heistä 70 prosenttia kantaa töitä kotiin viikoittain – salkussaan tai päässään. Kun lapset on saatu nukkumaan, aukeaa läppärin kansi ja alkaa toinen työpäivä.– Joka kolmannen on vaikea irrottautua töistä vapaa-ajalla, vaikka he haluaisivat niin tehdä. Se on huolestuttavaa, sanoo työstä palautumista tutkiva professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksesta. Jos työkuormaa ei pysty purkamaan säännöllisesti, rasitus näkyy ensimmäisenä unen laadussa. Yhden voi olla vaikea nukahtaa illalla, toinen taas herää aamuyöllä eikä tahdo saada uudelleen unen päästä kiinni.– Seuraavana päivänä mennään töihin palautumatta, ja työn vaatimukset tuntuvat entistä rankemmilta ja työasioista on entistä vaikeampi irrottautua.

Muista muut roolitMoni työ on muuttunut sellaiseksi, ettei sitä enää voi tehdä kahdeksasta neljään. Kannettavien tietokoneiden ja kännyköiden mukana työt seuraavat kotiin ja pyörivät mielessä iltaisin, viikonloppuisin ja jopa lomilla. Taru Feldtkin antaa haastattelua kesken kesälomansa.– Taistelen sen puolesta, että voisin pitää työn ja vapaan erillään, mutta se on vuosi vuodelta yhä vaikeampaa, tutkija tunnustaa. Aina ei ole kyse työnantajan esittämistä vaatimuksista. Monen työholistin – tai sellaiseksi kovaa vauhtia kehittyvän – identiteetti rakentuu niin vahvasti työn ympärille, että työt kuljetetaan kotiin vapaaehtoisesti.– Monelle saavutukset työssä tuottavat niin paljon mielihyvää, etteivät he pidä pahana työn ja vapaan rajan hämärtymistä, Taru Feldt sanoo. Tutkijan mukaan työhön voi olla ihana uppoutua, sillä siinä voi kokea itsensä energiseksi ja siitä voi saada voimia.Mikäs siinä, jos se sopii elämäntilanteeseen.– Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä muita asioita on elämäänsä ottanut, esimerkiksi puolison ja lapset. – Jos he alkavat huomautella, että on liian usein tietokoneen ääressä, pitää pohtia asiaa muutenkin kuin oman työnautintonsa kannalta. Meillä on muitakin rooleja kuin ammatillinen, ja niillekin pitää antaa aikaa, Feldt sanoo.

Unohda sitkunVaikka työstä kuinka saisi energiaa, elimistö tarvitsee myös lepoa. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että purkaa työstressin riittävän usein. Palautumisen pitäisi olla säännöllinen osa arkea. Osa meistä osaa taidon luonnostaan, toisten pitää opetella se.– On paljon sitkun-ihmisiä, joiden arkea työ määrittää todella paljon. He eivät tee arkena juuri muuta, mutta odottavat lomaa kieli pitkällä, tietää Feldt. Hän tunnustaa itsekin usein suunnittelevansa, että tekee mieluisia asioita ”sitten lomalla, kun on aikaa”.– Ihmisen psykologinen ja fysiologinen palautuminen ei kuitenkaan noudata lomasta lomaan -rytmiä. Tutkimusten mukaan kuukauden lomalla on keskimäärin vain kahden viikon palauttava vaikutus. Sillä ei pitkälle pötkitä.Professorin mukaan työstressi on nollattava kunnolla ainakin kerran viikossa. Pienimuotoisempaa psykologista töistä irrottautumista kannattaa harrastaa päivittäin, vaikka sitten vain katsomalla television saippuaoopperaa.

Neljä tapaa palautua

Professori Taru Feldt suosittelee neljää keinoa työkuormituksen purkuun. Jokainen voi tuunata niitä itselleen parhaiten sopivaan malliin. Psykologinen irrottautuminen. Lue dekkaria työmatkabussissa, tee kunnon lenkki tai siivoa vaatekaappi. Mikä tahansa kelpaa, kunhan se vie ajatukset pois töistä.Rentoutuminen. Meditoi, sauno tai käy hierojalla. Tyhjennä samalla mielesi kiireestä.Taidolliset kokemukset. Hanki onnistumisen kokemuksia myös muualta kuin töistä. Hoida kasvimaata, opettele hyväksi ratsastajaksi tai opiskele uusi kieli.Hallinnan tunne. Älä rytmitä vapaa-aikaasi vain muiden tarpeiden mukaan, vaan ota itsellesi omaa aikaa.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Saako olla vihta vai vasta?

Suomalainen saunoo kesät talvet, mutta vain kesällä voi löylyttelyhetken kruunata tuoreen vihdan tuoksulla. Suomen yleiskielen vihta on paraatiesimerkki kirjakieleen kotiutuneesta läntisestä murresanasta. Sen sijaan Itä-Suomen alkuperäisasukkaat käyttävät vihdan asemesta vastaa. Samoin tekevät heidän lähimmät itäiset kielisukulaisensa, karjalan, lyydin ja vepsän puhujat.

Itämurteiden vasta-sanaa on joskus arveltu lainaksi ruotsin sanasta kvast, mutta sanan itäisen levikin takia tätä on vaikea uskoa. Parempi selitysvaihtoehto on lainaaminen muinaisvenäjästä. Siellä sanasta hvost johdettu verbi hvostat´ on tarkoittanut vihdalla kylpemistä. Saunomisvälineen lisäksi vasta on vanhastaan voinut tarkoittaa myös lehtiluutaa. Liivin kielessä on puolestaan käytetty luuta-sanaa sekä lakaisuvälineen että saunavihdan merkityksessä.

Suomen länsimurteiden lisäksi vihta esiintyy virossa. Se saattaa olla johdos samasta äänen jäljittelyyn perustuvasta sanavartalosta, jota edustavat myös vihma ja vihistä. Verbi vihmoa voi merkitä kostutus- tai vihkiveden pirskottamista vihdan tai muun kimppumaisen välineen avulla.

Saunavarusteen nimityksenä vihta on tullut suomen kirjakieleen Henrik Florinuksen sananlaskukokoelmassa 1702. Itse sana on kuitenkin esiintynyt jo Agricolan kielessä ja melko yllättävässä yhteydessä, nimittäin syntiinlankeemuskertomuksessa: ”Niin heidän molempain silmät aukenit ja he äkkäsit alasti olevansa, niin he sidoit fiikunalehtiä yhteen ja teit heillens vihtat.”

Agricolan mukaan Aatami ja Eeva verhoutuivat viikunanlehdistä sidottuun vihtaan eivätkä suinkaan kietoneet lehtiä vyötärölleen, niin kuin nykyisessä Raamatun suomennoksessa kerrotaan. Paratiisin vihdat eivät ole Agricolan omaa keksintöä, sillä ne on kuvattu jo Suomen keskiaikaisissa kirkkomaalauksissa. Tässäpä onkin oiva bongaustehtävä kotimaan automatkailijoille: Mistä Suomen kivikirkosta löytyvät Aatami ja Eeva vihtoihin verhoutuneina? Vastaukseksi ei kelpaa Lohjan kirkko, sillä sieltä on Aatamin kuva tuhoutunut.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018