Makedonian kuningas tunnetaan vallanahneena soturikuninkaana, mutta antiikin lähteissä hänestä piirtyy myös toisenlainen kuva. Hän oli ennakkoluuloton kosmopoliitti, joka kylvi modernin eurooppalaisen kulttuurin siemenet.

Myyttien takana -sarja:

Artikkelisarjassa kerrotaan historian henkilöistä, joista tiedetään enemmän värikkäitä tarinoita kuin tosiasioita.

Teksti:Päivi Parhi-Riikola

Makedonian kuningas tunnetaan vallanahneena soturikuninkaana, mutta antiikin lähteissä hänestä piirtyy myös toisenlainen kuva. Hän oli ennakkoluuloton kosmopoliitti, joka kylvi modernin eurooppalaisen kulttuurin siemenet.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2004

Aleksanteri Suuri on maailmanhistorian tarunhohtoisimpia hallitsijoita, ja miksi ei olisi: hän eli lyhyen ja sankarillisen elämän. Hän oli vain 22-vuotias, kun hän aloitti sotaretken, jonka päämääränä oli kukistaa mahtava naapuri Persia. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän saattoi kutsua itseään maailmanvaltiaaksi.

Aleksanterin valloitusretken kulusta vallitsee yksimielisyys. Hän kukisti Persian kuudessa vuodessa ja jatkoi sitten nykyiseen Iraniin, Afganistaniin ja lopulta Intiaan. Seuraavaksi hän aikoi etelään Arabian niemimaalle ja länteen Italiaan ja Hispaniaan, mutta nämä hankkeet jäivät haaveeksi, sillä hän kuoli yllättäen kuukausi ennen 33-vuotissyntymäpäiväänsä.

Muilta osin tiedot Aleksanterista ovat kiistanalaisempia, sillä lähteet antavat ristiriitaisen kuvan nuoren makedonialaisen luonteesta ja motiiveista. Silminnäkijätodistus, jonka kirjoitti Aleksanteria sotakentille seurannut hovihistorioitsija Kallisthenes, on kadonnut jäljettömiin, eikä muitakaan aikalaistodistuksia ole säilynyt. Tutkijoiden täytyykin turvautua teksteihin, joita ovat laatineet ajanlaskumme ensimmäisinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina eläneet kirjailijat.

- Rooman keisariajan historioitsijat Diodoros ja Quintus Curtius Rufus arvelevat, että Aleksanterin sotamenestys oli vain hyvää onnea, onnekkaiden sattumien jumalattaren Tykhen ansiota. Curtiuksen mielestä heikentynyt Persia tipahti Aleksanterin syliin kuin kypsä omena. Myöskään historioitsija Livius ei pidä Aleksanterin valloitusretkeä ryyppyreissua kummempana, sanoo Makedonian ja Rooman välisiin suhteisiin erikoistunut antiikin tutkija Ilkka Hyttinen Oulun yliopistosta.

Roomalaisten näkemyksiin voidaan kuitenkin suhtautua varauksin, sillä he haluavat painottaa Rooman armeijan ylivertaisuutta. Totuudenmukaisempana pidetyn kuvan antavat Kreikassa asuneet filosofi-historioitsija LuciusFlavius Arrianos ja filosofi-elämäkertakirjailija Plutarkhos. Heidän kirjoituksissaan Aleksanteri näyttäytyy sekä karismaattisena johtajana että inhimillisenä nuorena miehenä, jonka ennakkoluulottomuus, rohkeus ja temperamenttisuus tuottivat läheisille ja alamaisille niin iloa kuin surua.

Aristoteles herätti tiedonjanon

Heinäkuun 20. päivä vuonna 356 ennen ajanlaskumme alkua oli onnekas päivä Makedonian kuninkaalle FilipposII:lle. Hän sai kuulla kolme ilouutista. Hänen uskottu sotapäällikkönsä Parmenion oli kukistanut kapinallisjoukot Illyriassa, hänen hevosensa oli voittanut kilpa-ajot Olympian kisoissa, ja hänen vaimonsa Olympias oli synnyttänyt hänelle pojan kuninkaanpalatsissa Pellassa.

Filippos ja Olympias olivat ylpeitä pojastaan ja halusivat hänelle hyvän koulutuksen. Aluksi Aleksanteria opetti ankara Leonidas, joka oli luultavasti Olympiaan setä. Kun Filippos havaitsi, ettei voimakastahtoista poikaa sopinut kasvattaa kovalla kurilla, hän kutsui opettajaksi ateenalaisen Aristoteleen, joka ei vielä tuolloin ollut kirjoittanut kuuluisia teoksiaan.

Aristoteles perehdytti Aleksanterin filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hän myös istutti poikaan kiinnostuksen kasvi- ja eläintieteeseen ja uteliaisuuden maailmaa kohtaan. Aleksanteri oppi ihailemaan tietoa - jopa enemmän kuin valtaa, kuten Plutarkhos antaa ymmärtää.

Kun Aleksanteri sai pian Aasiaan lähdettyään kuulla Aristoteleen julkaisseen puheitaan, hän kirjoitti opettajalleen huolestuneena: \"Mikä meidät enää erottaa muista, kun ne opit, joiden hyvää satoa olemme korjanneet, tulevat kaikkien yhteisiksi? Minä toden totta haluaisin olla muita etevämpi mieluummin korkeampien asiain tietämyksellä kuin valtani perusteella.\"

Sotilaallinen etevyys isältä

Sotilaallisista taidoistaan Aleksanteri sai kiittää isäänsä, joka uudisti armeijan taistelumenetelmiä. Filippos kehitti kuuluisan makedonialaisen falangitaktiikan, jossa pitkin keihäin varustettu jalkaväki sitoi vihollisen rintaman ja kevyemmät joukot, kuten ratsuväki ja jousiampujat, hyökkäsivät sivustoilta.

Myös Aleksanterin valloitushalut olivat isän perintöä. Filippos kannatti ohjelmaa, jonka mukaan helleenien piti yhdistää voimansa ja kostaa persialaisille edellisinä vuosikymmeninä hävityt sodat. Filippos onnistuikin vahvan armeijansa ja ovelan diplomatiansa avulla nousemaan koko Kreikan johtajaksi, mutta Persian-sotaretki jäi Aleksanterin tehtäväksi, sillä Filippos murhattiin 336 eaa.

Kuninkaan surmasi hänen henkivartijansa Pausanias. Murhan takana saattoi olla salaliitto, johon kenties osallistuivat myös Olympias ja Aleksanteri. Ajatukselle on haettu tukea Olympiaan luonteesta, jota antiikin naisvihamieliset historioitsijat kuvaavat kiivaaksi ja kostonhimoiseksi.

Kostoon olisi kertynyt aihetta Filippoksen monista naisseikkailuista ja uudesta avioliitosta, joka uhkasi Aleksanterin asemaa vallanperijänä. Uusi nuori vaimo Kleopatra oli kotoisin Makedoniasta, kun Olympias taas oli syntynyt naapurissa Epeiroksessa. Näin Aleksanteri oli puoliksi epeiroslainen ja joidenkin ylimysten mielestä samalla puoliksi barbaari.

Ilkka Hyttinen epäilee ainakin Aleksanterin osallisuutta Filippoksen kuolemaan, vaikka Aleksanteri asettuikin äitinsä puolelle vanhempiensa välienselvittelyissä. - Isän ja pojan välit lämpenivät ennen murhaa, ja Aleksanteri jopa palasi isänsä kaupunkiin eräänlaisesta maanpaosta, johon hän oli lähtenyt Filippoksen ja Kleopatran häiden jälkeen.

Kaiken kaikkiaan äiti kuitenkin oli Aleksanterille selvästi läheisempi kuin isä. Nimenomaan Olympias kävi tiivistä kirjeenvaihtoa Aleksanterin kanssa hänen valloittaessaan maailmaa. Aleksanteri puolestaan muisti äitiään monilla ylellisillä lahjoilla.

Ihaili Troijan sankareita

Aleksanteri oli vain 20-vuotias, kun hänestä tuli helleenien johtaja. Kaikkia nuori vallanpitäjä ei miellyttänyt, ja esimerkiksi Teeba ja Ateena nousivat Makedonian hegemoniaa vastaan. Aleksanteri kuitenkin kukisti kapinat, vakiinnutti asemansa ja suuntasi yli Hellespontoksen sotaretkelle Persian suurkuningasta Dareios III:tta vastaan.

Astuttuaan maihin Troijassa Aleksanteri iski keihäänsä rantahiekkaan sen merkiksi, että hän oli Aasian laillinen hallitsija. Tämän jälkeen hän vieraili Ilias-eepoksen myyttisen sankarin Akhilleuksen ja tämän sotatoverin Patrokloksen haudalla.

Plutarkhos kertoo, että Aleksanteri suoritti alastomana ja öljyttynä rituaalijuoksun lapsuudenystävänsä ja sotakumppaninsa Hefaistionin kanssa ylistäen Akhilleusta onnelliseksi, koska \"tällä eläessään oli ollut uskollinen ystävä ja kuoltuaan hänen sankaritekojensa suuri julistaja\". Näin hän rinnasti itsensä Akhilleukseen, Hefaistionin Patroklokseen ja hovihistorioitsijansa Kallistheneen Homerokseen.

- Aleksanteri ihaili suuresti Homerosta. Hän säilytti Iliasta ja Odysseiaa kultaisessa rasiassa ja piti teosta nukkuessaan vieressään, Ilkka Hyttinen kertoo.

Teksti:Tuula Kinnarinen

Aleksanteri Suuri kukisti supervallan

Aleksanteri Suuren valloitukset häikäisivät niin aikalaiset kuin jälkipolvet, sillä nuori kuningas romutti Persian, supervallan, joka oli kaksi vuosisataa hallinnut melkein koko tunnettua maailmaa.

Aleksanterin menestymismahdollisuudet eivät alussa olleet itsestäänselvät. Hänellä oli vähänlaisesti taistelukokemusta, ja hän lähti liikkeelle varsin pienellä armeijalla. Hänellä oli 32 000 jalkamiestä ja 5 100 ratsumiestä, kun Persian suurkuninkaalla Dareios lII:lla arveltiin olevan sotilaita sadointuhansin, kenties jopa miljoona.

Valloitusretki eteni kuitenkin joutuisasti. Alek-santeri voitti ensimmäisen yhteenoton, ja tämän jälkeen useimmat kaupungit antautuivat vastarinnatta. Tätä selittää osaltaan Alek-santerin suvaitsevaisen miehen maine: yleensä hän salli uusien alamaistensa pitää vanhat tapansa ja uskontonsa.

Aleksanterin käytös selittää myös hänen sotilai-densa uskollisuutta. Aleksanteri kohteli miehiään sotatovereinaan. Hän taisteli heidän rinnallaan, hän juhli heidän kanssaan, eikä hän ottanut erivapauksia. Hän jopa nukkui ja söi askeet-tisemmin kuin sotilaansa.

Kun Aleksanteri kahdeksan vuotta marssittuaan seisoi Indusvirran laaksossa, hän oli suuri sankari. Hän ei ollut hävinnyt ainoatakaan taistelua. Hän oli melkein maailman ääressä, pidemmällä kuin tiettävästi yksikään läntinen kulkija ennen häntä. Ja ennen kaikkea: hän johti supervaltaa. Maailmankolkamme seuraava imperiumi, Rooma, ponnisteli vasta Italian niemimaan herraksi.

Karttaan on koottu Aleksanterin valloitusretken tärkeitä tapahtumia.

MAKEDONIA Aleksanterin kotikuningaskunta, joka nousi Kreikan valtioiden liiton johtoon Aleksanterin isän Filippos II:n hallintokaudella 359-336 eaa.

EPEIROS Aleksanterin äidin Olympiaksen kotiku-ningaskunta.

KREIKKA Sisäiseen itsehallintoon tottuneet kaupunkivaltiot havittelivat eroon Makedonian sananvallasta. Aleksanteri kukisti kapinahank-keet noustuaan kuninkaaksi 336 eaa.

PERSIA Dareios III:n hallitsema supervalta ulottui Hellespontoksesta Egyptiin etelässä ja Indusvirralle idässä. Valtakunta koostui sat-raappikunnista, joista monet olivat aikoinaan olleet kuningaskuntia.

INTIA Tunnetun maailman itäisin kolkka jakautui pieniin, keskenään kilpaileviin ruhtinaskuntiin ja tasavaltoihin. Aleksanterin retki vilkastutti Intian ja lännen kauppa- ja kulttuurisuhteita.

ARABIA Niemimaan eteläosassa oli rikkaita kuningaskuntia, mm. Saba ja Qataba¯n, joiden vauraus perustui kukoistavaan suitsukkeiden ja mirhan karavaanikauppaan. Pohjoisessa suitsu-kekeskuksena toimii nabatealaisten Petra.

1 Pella Makedonian pääkaupunki. Aleksanteri syntyi 20.7. 356 ennen ajanlaskumme alkua.

2 Hellespontoksen salmi, 334 eaa. Portti Euroopasta Aasiaan. Ylitys aloiltti Aleksanterin valloitusretken.

3 Troija Kreikkalainen siirtokuntakaupunki. Aleksanteri julistautui Aasian hallitsijaksi.

4 Granikos Ensimmäinen taistelutanner. Alek-santeri löi Persian joukot, jotka taistelivat ilman kuningastaan. Dareios oleskeli kaikessa rauhassa Susassa.

5 Efesos, Miletos, Halikarnassos Kreik-kalaisia siirtokuntia. Aleksanteri vapautti ne \"persialaisten ikeestä\" ja lähetti sen jälkeen melkein koko laivastonsa kotiin.

6 Gordion Vanha fryygialaisten pääkaupunki. Aleksanteri sivalsi miekallaan auki kuuluisan Gordionin solmun.Ennustus lupasi avaajalle Aasian herruuden.

7 Issos, 333 eaa. Vanha kilikialaiskaupunki. Aleksanteri voitti persialaiset toistamiseen. Nyt joukkoja johti Dareios.

8 Tyros, 332 eaa. Foinikailaisten vanha sata-makaupunki. Aleksanteri myi vastarintaa tehneet asukkaat orjiksi antaakseen varoittavan esimerkin muille.

9 Memfis Egyptiläisten uskonnollinen pääkau-punki. Aleksanteri kruunattiin faraoksi.

10 Aleksandria Aleksanteri perusti ensim-mäisen ja kuuluisimman nimikkokaupunkinsa. 200-luvulla kaupungista tuli koko Välimeren piirin kulttuuri- ja tiedekeskus.

11 Ammonion Aleksanteri kuunteli oraakkelia. Ennustajan uskotaan puhutelleen kuningasta ylijumalan pojaksi.

12 Gaugamela, 331 eaa. Vanha assyrialai-skaupunki. Aleksanteri voitti Dareioksen kolman-nen ja ratkaisevan kerran.

13 Babylon Persian pääkaupunki. Aleksanteri sai marssia kaupunkiin avoimista porteista. Tie-teen, taiteen ja tekniikan taso yllätti kreikkalaiset.

14 Susa Persian hallintokaupunki. Aleksanteri tutustui Dareioksen arkistoihin.

15 Persepolis Persian seremoniapääkaupunki. Aleksanteri juhli voittojaan ja päissään melkein poltti kuninkaanpalatsin.

16 Ekbatana Persian kuninkaiden kesäkau-punki. Aleksanteri otti rikkaudet sotasaaliiksi.

17 Suurkuninkaan murhapaikka, 330 eaa. Aleksanteria paenneen Dareioksen matka päät-tyi oman sotilaan keihäänpistoon. Aleksanterin joukot halusivat palata kotiin, koska Persia oli nyt täysin vaaraton. Aleksanteri päätti suunnata edemmäksi itään.

18 Retken jatkuessa Aleksanteri perusti lisää nimikkokaupunkeja ja lähetti Aristoteleelle kasvi-näytteitä.

19 Baktria Satraappikunnan pääkaupunki. Aleksanteri avioitui tanssijatar Roksannen kans-sa.

20 Samarkand, 329 eaa. Satraappikunnan pääkaupunki. Aleksanteri kääntyi kohti Indus-virtaa.

21 Bukefala, Nicaea, 326 eaa. Voiton-merkkejä. Aleksanteri perusti kaksi kaupunkia lyötyään pelätyn intialaisen ruhtinaan Poroksen, vaikka tämän armeijassa taisteli sotanorsuja. Ruhtinaasta tuli Aleksanterin liittolainen.

22 Hyfasisjoki Aleksanterin joukot kieltäytyivät ylittämästä jokea, jonka takana avautui autio-maa. Aleksanterin oli pakko luopua etenemis-aikeista ja kääntyä paluumatkalle.

23 Induksen suisto, 325 eaa. Aleksanteri halusi löytää meritien Indukselta Eufratille ja lähetti osan miehistään kotimatkalle laivoilla. Pääjoukko joutui pitkälle marssille maitse.

24 Kotimatkalla Meriretki sujui hyvin. Miehet tekivät havaintoja mm. pasaatituulista ja valais-ta. Autiomaa koetteli jalka- ja ratsuväkeä. Alek-santeri menetti tuhansia miehiä ja hevosia.

25 Susa, 324 eaa. Pitkä valloitusretki oli takana. Aleksanteri havaitsi hallinnon korruptoituneen hänen poissaolessaan ja ryhtyi palauttamaan järjestystä.

26 Babylon, 323 eaa. Aleksanteri suunnitteli Arabian, Italian ja Hispanian valloitusretkeä mutta sairastui kuumetautiin ja kuoli 10.6.

Julmuuksia vain varoitukseksi

Aasian-retkensä alussa Aleksanteri ilmoitti vapauttavansa Vähän-Aasian persialaisten ikeestä ja tuovansa helleenien kulttuurin barbaarien keskuuteen. Vaikka kaikki kaupungit eivät ottaneet Aleksanteria riemumielin vastaan, hän kohteli valloituksiaan pääosin suopeasti, myötämielisimpiä jopa lempeästi.

- Arrianoksen mukaan julmuudet olivat poikkeus, mutta muutamasta kapinoivasta kaupungista Aleksanteri teki varoittavan esimerkin, Hyttinen selvittää. Kovan kohtalon koki muun muassa Tyros. Kun Aleksanterin joukot valtasivat sen seitsemän kuukauden piirityksen jälkeen, hengissä selvinneet asukkaat myytiin orjiksi.

Luottomiehiään Aleksanteri kohteli suorastaan anteliaasti. Plutarkhoksen mukaan eräs persialainen uskottu kerran tokaisikin Aleksanterille: \"Ennen täällä hallitsi vain yksi Dareios, mutta nyt sinä olet tehnyt tänne monta Aleksanteria.\"

Unelmoi yhtenäiskulttuurista

Kaapattuaan Välimeren itärannan Aleksanteri poikkesi Egyptiin, jossa häntä tervehdittiin jumalallisena kuninkaana. Täällä Aleksanteri tutustui filosofi Psammonin oppeihin ihanteellisesta maailmanvallasta ja vieraili silloisessa Ammonionissa eli Siwan keitaalla ylijumala Ammonin temppelissä kuulemassa oraakkelin ennustuksia.

Ennustukset jäivät arvoitukseksi. Äidilleen Aleksanteri kirjoitti kertovansa ne heti kun palaisi kotiin, mutta se päivä ei koittanut koskaan. Joka tapauksessa Egyptin-retken jälkeen Aleksanteri alkoi muuttua helleenistä kosmopoliitiksi, joka ei halunnut tehdä eroa helleenien ja barbaarien välillä. Hänen mielestään ihmiset saattoivat olla joko hyviä tai pahoja rodusta riippumatta.

Vallattuaan Persian Aleksanteri pyrki ennakkoluulottomasti edistämään kulttuurien vuorovaikutusta. Hän opetteli persian kieltä, omaksui persialaisia hovitapoja ja alkoi käyttää pukua, jossa yhdistyivät makedonialaiset ja persialaiset tyylit. Hän salli myötämielisten persialaisylimysten hallita satraappikuntia ja otti joukkoihinsa persialaisia sotilaita.

- Aleksanteri toivoi, että kreikkalaiset ja persialaiset sulautuisivat yhteen niin kulttuurisesti kuin poliittisesti. Hän järjesti joukkohäitä makedonialaisten ja persialaisten kesken ja suunnitteli jopa mittavia väestönsiirtoja, Ilkka Hyttinen valottaa.

- Toisaalta Aleksanterin politiikka oli realistista. Sallimalla persialaisten päällikköjen säilyttää asemansa hän varmisti valtakunnan koossa pysymisen.

Aleksanterin omat miehet eivät ilahtuneet kaikista uutuuksista. Eniten vastalauseita herätti Aleksanterin yritys saada taistelutoverinsa noudattamaan persialaista tapaa tervehtiä hallitsijaa heittäytymällä maahan. Käytäntöä kritisoi etenkin hovihistorioitsija Kallisthenes - vakavin seurauksin. Hän menetti henkensä, sillä Aleksanteri alkoi epäillä häntä salaliittohankkeista.

Vaimot vierailta mailta

Myös Aleksanterin rakkaussuhteet kuvastavat kuninkaan ennakkoluulottomuutta. Aleksanteri sai aviottoman pojan fryygialaisen palkkasoturin lesken Barsinen kanssa ja solmi ensimmäisen avioliittonsa baktrialaisen tanssijattaren Roksanen kanssa. Toinen ja kolmas vaimo olivat persialaisia prinsessoja.

Naissuhteista huolimatta tutkijat arvelevat, että Aleksanteri oli kiinnostuneempi miehistä kuin naisista. Curtiuksen mukaan Aleksanterilla oli rakastajanaan ainakin kaunis eunukki Bagoas.

Aleksanterin rakkaimpana kumppanina pidetään lapsuudenystävää Hefaistionia. Arrianos kertoo, että Aleksanteri suri ankarasti menetettyään parhaan ystävänsä taistelussa 324 eaa. Hän leikkasi hiuksensa samaan tapaan kuin Akhilleus Patrokloksen kuoleman jälkeen. Lisäksi hän vaati Egyptin käskynhaltijaa rakentamaan Hefaistionille valtavan pyhäkön perustamansa Aleksandrian edustalle ja määräsi Ammonin oraakkelin neuvon mukaisesti, että Hefaistionille tuli toimittaa heerokselle kuuluvat uhrit.

Ilkka Hyttinen muistuttaa, että homoeroottiset suhteet olivat yleisiä antiikin Kreikassa, jossa seksuaalisuus miellettiin toisin kuin meidän aikanamme. Samalla Hyttinen kritisoi väittämää, jonka mukaan Aleksanterilla olisi ollut suhde äitiinsä. - Ainakaan 20. ikävuodesta eteenpäin se ei ollut mahdollinen, sillä äiti ja poika eivät tiettävästi tavanneet kertaakaan Aleksanterin lähdettyä sotaretkelleen.

Kunnia ja viini maistuivat

Aleksanterin suurimpina paheina pidetään kyltymätöntä valloitushalua ja loputonta kunnianhimoa. Ne ajoivat hänet sotaretkelle Intiaan asti. Vaikka sotapäällikkö Parmenion ja opettaja Aristoteles kehottivat Aleksanteria lopettamaan valloitukset, hän tahtoi marssia Indusvirralle ja sen yli, aina tarunhohtoiselle Okeanoksen valtamerelle, johon maailman uskottiin loppuvan. - Aleksanterissa oli myös tutkimusmatkailijaa. Tästä kertoo sekin, että hän lähetti Aristoteleelle monia kasvinäytteitä matkansa varrelta, Ilkka Hyttinen toteaa.

Aleksanterin helmasynteihin kuului myös runsas alkoholinkäyttö, mikä teki hänestä viimeisinä elinvuosinaan arvaamattoman. Plutarkhoksen mukaan \"muulloin miellyttävä ja henkevä kuningas\" tuli humalassa \"pöyhkeilynsä takia ikäväksi ja liikaa rivimiehen kaltaiseksi\".

Juopuneena Aleksanteri teki järjettömiä tempauksia. Juhliessaan voittojaan Persepoliksessa hän käski polttaa kuninkaanpalatsin mutta katui pian päätöstään ja yritti sammuttaa palon. Syvimmin Aleksanteri katui tapettuaan sotatoverinsa Kleitoksen juomingeissa syntyneen sanaharkan takia.

Plutarkhoksen mukaan Aleksanteri syytti Kleitoksen surmasta Teeban suojelusjumalaa Dionysosta. Toistamiseen sama jumala sai syyt niskoilleen, kun pelko valtasi Aleksanterin sotilaat Intiassa ja hänen oli pakko kääntyä takaisin. Maininnat voi tulkita siten, että Aleksanteri uskoi viinin jumalan kironneen hänet, koska hän oli hallituskautensa alussa julmasti rangaissut kapinoivia teebalaisia.

Kuumetauti tappoi sankarin

Alkoholi saattoi olla osasyy myös Aleksanterin varhaiseen kuolemaan, sillä ennen kuolemaansa hänen kerrotaan ryypiskelleen monta päivää ystäviensä kanssa. Arrianoksen ja Plutarkhoksen mukaan Aleksanteri yritti sammuttaa viinillä loputtoman janonsa, jonka aiheutti sairauden nostattama kuume.

- Malaria oli tuohon aikaan yleinen sairaus Eufratin ja Tigriksen alueella. Malariaan viittaavat myös Aleksanterin oireet, korkea kuume ja nopea yleiskunnon heikkeneminen, Hyttinen arvioi. Malariaan sopii myös Arrianoksen maininta, että Aleksanteri oli purjehtinut Babylonian soisten maiden halki juuri ennen sairastumistaan.

Aleksanterin sairastettua kymmenen päivää suuri joukko surevia sotilaita saapui tervehtimään kuolevaa johtajaansa. Jo puhekyvyttömäksi heikentynyt Aleksanteri nosti hitaasti kätensä tervehdykseen ja nyökkäsi jokaiselle uskolliselle veteraanille, joka ohitti hänen vuoteensa.

Seuraavana päivänä, 10. kesäkuuta vuonna 323 ennen ajanlaskun alkua Aleksanteri Suuri oli poissa.

Raunioille syntyi hellenismi

Aleksanterin varhainen kuolema jätti valtavan imperiumin ilman perijää. Kuninkaan avioton poika Herakles oli vain nelivuotias, ja ensimmäinen vaimo Roksane synnytti perillisen, Aleksanteri IV:n, vasta kuukausi miehensä kuoleman jälkeen.

Pian imperiumi hajosi valtataisteluissa kolmeen osaan: Makedonian otti haltuunsa Antigonosten dynastia, Egyptiin asettuivat Ptolemaiokset, ja itäisiin osiin syntyi seleukidien valtio.

Aleksanterin sotasaavutukset hävisivät nopeasti, mutta kulttuuriin hän jätti kansallisella ja uskonnollisella suvaitsevaisuudellaan pysyvät jäljet. Hänen valtakuntansa alueelle syntyi hellenistinen yhtenäiskulttuuri, jossa sekoittuivat kreikkalaiset ja itämaiset vaikutteet.

Kreikasta tuli maailmankieli, ja sivistyselämässä nousivat arvoonsa kreikkalainen filosofia ja taide sekä babylonialainen tiede. Hengellisessä elämässä idän mysteeri- ja pelastususkonnot rikastivat olymposlaista pantheonia ja pohjustivat tietä kristinuskolle. Poliittisessa elämässä vanhat kreikkalaiset kaupunkivaltiot korvautuivat keskitetyillä ja yksinvaltaisilla hallintojärjestelmillä.

Myös roomalaiset, maailman seuraavat supervaltiaat, omaksuivat hellenismin. Tätä kautta Aleksanteri Suuren perintö on väkevästi läsnä myös modernin eurooppalaisen kulttuurin perusteissa.

Päivi Parhi-Riikola on oululainen toimittaja, antiikin historiaan erikoistunut filosofian maisteri ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Plutarkhos-lainaukset ovat Kalle Suurosen suomennoksia Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksesta (WSOY 1989).

 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018