Mantan lakittajat vappuvauhdissa. Kuva: Wikimedia Commons
Mantan lakittajat vappuvauhdissa. Kuva: Wikimedia Commons

Hermosoluille hilpeä hiprakka ei tiedä hyvää. Humala höykyttää niitä kuin huvipuiston vuoristorata meitä. Korkki auki ja kurkusta alas. Kuinka nopeasti aivoissa alkaa tapahtua?

Heidelbergin yliopiston tutkijat selvittivät asiaa muutama vuosi sitten ja saivat magneettikuvauksella vahvistuksen arkikokemukselle. Drinkki tai pari nousee päähän yllättävän nopeasti. Hermosoluissa rytisee jo kuuden minuutin kuluttua. Veressä alkoholia on silloin noin 0,5 promillea. Tulokset julkaisi 2009 Journal of Cerebral Blood Flow and Metabolism -lehti.

Ensin alkaa tapahtua aivojen mielihyväalueilla. Niiden solut vapauttavat dopamiini-välittäjäainetta hermopäätteistään. Hilpeä olo ja huumaava euforia ovat pääasiassa dopamiinikylvyn tekosia.

Jatkoa seuraa, sillä alkoholi eli etanoli myllertää aivojen neurokemian perusteellisesti. Muista päihteistä poiketen se vaikuttaa moniin keskushermoston välittäjäaineisiin eli kemiallisiin yhdisteisiin, joita hermosolut käyttävät viestinnässään.

Siinä missä kokaiini tekee hermosolujen pinnalla täsmäiskun tiettyyn reseptoriin, siepparimolekyyliin, alkoholi imeytyy tasaisesti hermosolun kelmumaisen solukalvon pintaan. Tutkijat nimittävätkin alkoholia "likaiseksi lääkkeeksi": sen vaikutuksia ei voi poistaa eikä hoitaa salpaamalla yhtä tiettyä reseptoria.

Viestiliikenne alkaa takkuilla

Nykytietämyksen mukaan humala syntyy etanolin ärsyttäessä yksittäisiä hermosoluja. Niiden toiminta häiriintyy, ja lopulta yhteisvaikutus keikuttaa keskushermostoa – ja koko kroppaa.

Vaikka alkoholi ei sitoudu suoraan solukalvon reseptoreihin, se muuttaa niiden läpäisevyyttä. Suuri muutos tapahtuu gamma-aminovoihapon eli gaban ja glutamaatin reseptoreissa. Gaba on aivojen tärkeimpiä estäviä välittäjäaineita, glutamaatti puolestaan antaa hermoimpulssille kyytiä.

Etanoli tekee molemmille tepposet: se voimistaa gaban jarrutuskykyä ja ottaa glutamaatilta vauhdin pois. Tämän seurauksena hermosolut lamaantuvat entisestään, ja normaali viestiliikenne pätkii. Humalaisen hidastuvat liikkeet, sammaltava puhe ja heikkenevä huomiokyky heijastelevat keskushermostomuutoksia varsinkin pikkuaivoissa.

Humalan syvetessä alkaa hienomotoriikan lisäksi rakoilla myös ohimolohkoissa sijaitsevan hippokampuksen hallinnoima episodimuisti, joka liittää tapahtumat aikaan ja paikkaan. Muisti ei varsinaisesti lakkaa toimimasta, mutta tapahtumien tallennus loppuu.

Jotta muistijälkiä syntyisi, tarvitaan impulsseja, jotka vahvistavat hermosolujen välisiä yhteyksiä. Alkoholi estää kytkökset sotkemalla hippokampuksen muistineuronien normaalin toiminnan.

Elimistö lähtee vastaiskuun

Elimistö ei jää tumput suorina ihmettelemään tilannetta. Sillä on luontainen pyrkimys homeostaasin, tilanteen tasapainottamiseen.

Ensi töikseen se koettaa hankkiutua mahdollisimman nopeasti eroon ongelmien aiheut­tajasta. Maksa saa käskyn polttaa alkoholia entistä kiivaammin. Se suoriutuu tehtävästä lisäämällä alkoholia polttavien entsyymien määrää ja kasvattamalla maksan kokoa. Tässäkin harjoitus tekee mestarin: kokeneella käyttäjällä alkoholin palamisnopeus saattaa olla huimasti korkeampi kuin kohtuukäyttäjillä. Alkoholisti yltää tehonlisäyksessä 100 prosenttiin.

Koska viestiliikenne toimii huonosti, myös aivot turvautuvat vastaiskuun.

Aivoille alkoholi on kuin soraa rattaissa, eikä tällaisesta jarrusta pääsee eroon kuin painamalla kaasua. Niinpä keskushermosto lisää kierroksia.

Muutokset näkyvät solureseptoreissa. Niiden herkkyys etanolille heikkenee sitä mukaa kuin kostea ilta etenee. Viestiliikennettä kiihdyttävää glutamaattia vapautuu taas runsaammin, ja vähitellen solujen toleranssi eli sietokyky kasvaa niin, että ne pystyvät toimimaan lähes normaalisti.

Vastaiskun onnistuminen näkyy myös alkoholinnauttijan käyttäytymisessä. Sama veren alkoholimäärä tuottaa nousuhumalassa vahvemmat juopumuksen ulkoiset merkit kuin laskuhumalassa. Ratsioissa napataan silloin tällöin laskuhumalaisia autoilijoita, jotka puhaltavat alkometriin lakitupaan vieviä promilleja, vaikka vaikuttavat kohtuullisen selviltä.

Vauhti jää päälle

Vaikka sietokyky on saavutettu, ongelmat eivät ole ohitse. Pahempaa on luvassa. Hermosoluilla on jälleen edessä sopeutuminen – tällä kertaa kivuliaampi.

Juomisen tauottua alkoholi alkaa pikku hiljaa hävitä elimistöstä. Hiekka katoaa rattaista, mutta keskushermostolla on yhä kaasu pohjassa, sillä elimistö ei saa heti polkaistuksi jarrua. Seurauksena on hermoston yliärsytys, jonka ihminen saa tuta kropassaan.

Humalasta hypätään krapulaan, kun alkoholi on lähes kokonaan poistunut. Tutkijoiden mukaan kaikki krapulan keskeiset oireet – vapina, hikoilu, sydämentykytys, levottomuus, päänsärky, potutus ja unettomuus – ovat perua keskushermoston höykytyksestä. Samanlaiset oireet kokee alkoholisti – tosin moninkertaisena. Krapulaa pidetäänkin pienoismallina juopon vierotusoireista.

Osansa kohmelossa voi olla myös asetaldehydillä. Se on alkoholin ensimmäinen palamistuote, jonka pitoisuus on suurimmillaan silloin, kun humalakin on huipussaan. Asetaldehydi on itsessään myrkyllinen ja aiheuttaa elimistöön kertyessään muun muassa ahdistusta, sydämentykytystä, ihon kirvelyä ja punoitusta. Asetaldehydin ja krapulaoireiden yhteys on kuitenkin lopullisesti todistamatta.

Yhtenä krapulan syypäänä on pidetty metyylialkoholia eli metanolia, jota voi olla pieniä määriä monissa alkoholijuomissa. Juotaessa elimistö polttaa aina ensin etanolin ja jättää pahamaineisen metanolin odottamaan vuoroaan.

Joissakin tutkimuksissa elimistön suuri metanolipitoisuus ja koetut krapulaoireet ovat kulkeneet käsi kädessä.

Korjaussarja loiventaa laskua

Eikö mitään ole tehtävissä humalatilan oikaisemiseksi tai kohmelon välttämiseksi?

Kaikenlaista on kokeiltu, mutta laihoin tuloksin.

Sveitsiläiset tutkijat raportoivat jo vuosia sitten Science-lehdessä löytäneensä humalapillerin – yhdisteen, joka kumoaa alkoholin tekoset keskushermostossa. Sen kerrottiin estävän etanolin vaikutusta aivojen gaba-reseptoreissa. Tutkijoiden ja janoisen kansan pettymykseksi tuloksia ei ole koskaan pystytty toistamaan.

Vanhan viisauden mukaan krapulan ehkäisy on täysin mahdollista, mutta parantaa sitä ei voi. Vai voisiko sittenkin?

Ainoa tunnettu ja tieteellisesti todettu lääke krapulaan on alkoholi: krapularyyppy palauttaa alkoholissa marinoituneet hermosolut juomisen aikaiseen tilaan. Korjaussarja siirtää krapulaoireet tuonnemmaksi ja saattaa jopa lieventää niitä.

Kyseenalaisen krapularyypystä tekevät sen riskit: ryyppy ei välttämättä jää yhteen. On vahvaa näyttöä siitä, että krapulassa aloitettu juominen herättää viinanhimon ja voi altistaa alkoholiriippuvuudelle.

Krapulassa nautitun alkoholin tiedetään myös heiluttavan hormonitasapainoa. Miehen testosteroni matelee krapulassa, mutta yksikin ryyppy kohottaa sen nopeasti ylös kuopasta. Hormonipiikin nostattama euforia ja uho voivat johtaa juomiskierteen syntymiseen.

Asiantuntijoina dosentti Peter Eriksson Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista ja tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2012

Oikeita ja vääriä väittämiä alkoholista

Viinapää peritään

Oikein ja väärin

Herkästi humaltuvat kärsivät monesti myös kovasta krapulasta, mikä viittaa viinapään periytyvyyteen. Selitys voi löytyä alkoholin palamisnopeudesta. Joka neljäs suomalainen kantaa geeniä, jonka tehottomuuden takia elimistöön kertyy nopeasti myrkyllistä asetaldehydiä. Se tuottaa äkäisen krapulan, mutta samalla suojaa juomiskierteeltä. Tästä todistaa se, että geeni on harvinainen alkoholisteilla.

Eri juomia ei kannata nauttia sekaisin

Väärin

Bier auf wein, lass das sein, sanoo saksalainen, mutta todellisuudessa ei ole väliä, kumoaako tuopin viinilasillisen jälkeen – tai päinvastoin. Krapulan ankaruuden ratkaisee alkoholin määrä ja saavutettu veren alkoholipitoisuus.

Ikä huonontaa viinapäätä

Oikein

Nautittu alkoholi jakautuu nopeasti elimistössä olevaan veteen. Mitä enemmän vettä, sitä laimeampi seos ja sitä alhaisemmaksi jää alkoholin määrä veressä. Ikääntyessä elimistön vesipitoisuus laskee ja alkoholin vaikutukset voivat voimistua. Syistä, joita ei tarkkaan tunneta, ikä rapauttaa keskushermoston kykyä kestää alkoholia.

Nainen humaltuu miestä herkemmin

Oikein

Naisten elimistössä on vähemmän vettä kuin miesten ja siksi alkoholi vaikuttaa heihin herkemmin.

Pillillä imien pääsee pikahumalaan

Väärin

Ellet ime nopeammin kuin hörpit, pillitekniikka ei vauhdita veren alkoholipitoisuuden nousua.

Värikkäästä viinasta tulee karmein kanuuna

Oikein ja väärin

Värillä ei juuri ole merkitystä. Suomalaistutkijat osoittivat jo 1970-luvulla, että mandoliinikrapulan saa myös kirkkaasta viinasta. Jonkin verran näyttöä löytyy viskin lisukkeiden yhteydestä krapulaan.

Jos otat, et urheile

Oikein

Terveysriskit ovat merkittävät. Kaatumisturman todennäköisyys kohoaa peräti 60-kertaiseksi, kun veren alkoholipitoisuus saavuttaa 1,5 promillea. Fiksu jättää urheilun väliin myös krapulassa. Sekin rääkkää keskushermoston lisäksi energia-aineenvaihduntaa, hormonituotantoa ja sydäntä. Rytmihäiriöiden vaara kasvaa

Kahvi nopeuttaa selviämistä

Väärin

Kofeiini saattaa piristää mutta ei laske veren alkoholipitoisuutta, joka ratkaisee niin humalan kuin krapulan asteen. Kuppi kaksi kahvia enintään höynäyttää juopuneen luulemaan, että humala on haihtumassa.

Töppäilyn palkka on morkkis

Oikein

Moraalinen krapula on myös ke­miaa. Etanoli lisää elimistössä tryptofaani-aminohappoa hajottavaa entsyymiä. Tryptofaanista puolestaan rakentuu aivoissa mielialaa kohottavaa serotoniinia.

Krapulassa haluttaa

Oikein

Humalan jäljiltä miehen testosteroni matelee. Aamutuimaan pitoisuus saattaa olla vain viidennes normaalista. Syynä on etanoli, joka lamaa mieshormonin tuoton kiveksissä. Kohmelon hälvetessä ja hormonituotannon elpyessä himot heräävät.

Mitä korkeampi ilmanpaine, sitä laimeampi humala

Oikein ja väärin

Koe-eläimillä humalatilaa voidaan hillitä kohottamalla ilmanpainetta. Lisäpaine ilmeisesti vähentää alkoholin aiheuttamaa turvotusta hermosolujen solukalvossa. Asiaa ei ole testattu ihmisiin. 

kariluoto
Seuraa 
Viestejä165
Liittynyt22.1.2014

Alkoholi humauttaa aivot pilviin

Alkoholitutkimusta vaikeuttaa se, että alkoholin nauttiminen vapauttaa elimistöön sitoutuneita kofeiinijäämiä, jotka aiheuttavat hyvin suuren osan alkoholin ikävämmistä haitoista ja krapulasta. Jos kofeinismi on tarpeeksi paha, voi krapula kestää useita päiviä. Itselläni meni viikko, ennen kuin toivuin sixpackista joskus aikoinani. Nyt on dokaaminen loppu 12.5.2007 lähtien.
Lue kommentti

In alimentum sanitas.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1551
Liittynyt12.4.2005

Alkoholi humauttaa aivot pilviin

" Mitä korkeampi ilmanpaine, sitä laimeampi humala" Vai ei ole testattu ihmiseen? Joka ainoalla pitkällä ulkomaan lennolla asiaa testataan. Tosin koeasetelma on päinvastainen, eli ilmanpaine on normaalia alempi. Väittäisin omasta kokemuksestani, että pienempi paine tehostaa humaltumista. Ilmiön prosenteista en osaa sanoa mitään. Tärkeintä on, että niitä on tarjotussa juomassa.
Lue kommentti

Vanha jäärä

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25795
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.