Kun Italian ja Itävallan rajalta Ötztalin Alpeilta vuonna 1991 löytyi kivikaudella kuollut mies, tutkijat arvioivat hänet vuosisadan löydöksi. Sellainen hänestä myös tuli - muutenkin kuin muinaisuuttaan. Syntyi vuosituhannen rikosjuttu, joka selvisi vasta 16 vuoden tutkimusurakan jälkeen.

 

tutkijat arvioivat hänet vuosisadan löydöksi. Sellainen hänestä myös tuli - muutenkin kuin muinaisuuttaan. Syntyi vuosituhannen rikosjuttu, joka selvisi vasta viime syksynä 16 vuoden tutkimusurakan jälkeen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2008

Roteva mies istuu mäntyjen katveessa ja syö nuotiolla kypsentämäänsä vuorikaurista, kasviksia ja viljaa. On alkukesä, mutta korkealla Etelä-Tirolin vuorilla on viileää. Mies onkin pukeutunut nahkavaatteisiin ja heinästä kudottuun viittaan. Jalassaan hänellä on vuohennahkasäärystimet sekä eläinrasvalla vedenpitäviksi käsitellyt, heinällä eristetyt peurannahkakengät, joiden pohja on työstetty paksusta karhunnahasta. Päässään hänellä on karhunnahkahattu.

 

Mikä mies?

Nimi: Ötzi, antaja wieniläistoimittaja Karl Wendl. Tieteellisissä teksteissä Ötziä kutsutaan neoliittisen ajan jäämieheksi.
a
Elinaika: radiohiiliajoitusten perusteella 3350-3100 ennen ajanlaskun alkua.

Löytöpäivä: 19.9.1991.

Löytöpaikka: Tisan harjanne, Senalesin jäätikkö, Ötztalin Alpit.

Säilytyspaikka: Etelä-Tirolin arkeologinen museo, Bolzano, Italia.

Miehen varusteet kielivät, ettei hän ole mikään tavallinen sunnuntaikävelijä. Hän on aseistautunut, ja hänellä on mukanaan sammaliin käärittyä ruokaa ja hyvät tulentekovälineet.

Mies sivelee mietteliäästi oikean kätensä peukalontyveä. Syvä viiltohaava on alkanut jo parantua, mutta silti se tykyttää ilkeästi. Äkkiä miehen sinisten silmien katse terävöityy, hän suoristautuu täyteen pituuteensa, kerää ripeästi tavaransa vyössä roikkuvaan pussukkaan, reppuunsa ja kahteen tuohirasiaan ja lähtee päättäväisesti alas rinnettä kohti kotilaaksoaan Venostaa. Hän ei tiedä, että hänellä on edessään elämänsä 33 viimeistä tuntia.

 

12 tuntia

Mies on käyskennellyt kotikylänsä liepeillä hyvän aikaa. Hän on rauhaton. Matkalla nukutut tunnit eivät tuoneet kaivattua lepoa, sillä viimeaikaiset tapahtumat tihkuivat painajaisina uniin. Muutaman päivän takainen kahakka tuntuu myös kehossa, kättä särkee, ja ruhjeita ja mustelmia kihelmöi.

Mies puntaroi, uskaltautuisiko kotiinsa. Sisimmässään hän tajuaa, että olisi viisainta luopua ajatuksesta. Hän ei kuitenkaan halua kuunnella järkeään. Hän syö nopeasti lihaa ja kasviksia ja lähtee liikkeelle.

9 tuntia

Mies kiirehtii kohti pohjoista, kohti tuttuja vuoria. Senalesin ja Adigen joet yhtyvät kaukaisuudessa hänen selkänsä takana. Humalapyökin kukat pilkuttavat maisemaa, mutta mies ei ehdi niitä ihailla. Hän pistää juoksuksi. Hän tietää nyt, ettei kotikylään ole menemistä.

7 tuntia

Rinne alkaa nousta jyrkkänä, mutta mies kiipeää tottuneesti puiden ja kivien lomitse. Häntä kuitenkin hengästyttää, sillä hän ei ole täysissä voimissaan. Mies on kylänsä vanhimpia, ja hänen niveliään raastaa. Hän on myös ollut kolmesti sairas viime kuukausien aikana, ja nytkin suolistossa jyllää matoja, joiden takia vatsaa vääntää vähän väliä. Mies ei kuitenkaan välitä tuskistaan. Hän puree rosoiset hampaansa yhteen ja jatkaa sitkeästi nousuaan.

5 tuntia

Vuoren juurta reunustava leveä­lehtinen puusto on vaihtunut männyiksi ja kuusiksi. Mies istuutuu pitämään taukoa. Pako on vienyt energiaa, ja miehen on tankattava. Hän syö palasen isopeuraa ja vähän leipää, pyyhkäisee suupieliään ja tarkastelee sitten aseitaan.

Hänellä on hieno kuparikirves, kudotussa tupessa piikivitikari sekä marjakuusesta työstetty pitkäjousi. Se on vasta puolivalmis, ja valtaosa nuolistakin on vielä keskeneräisiä. Viimeistelyyn ei kuitenkaan ole aikaa, sillä mies epäilee, että häntä seurataan. Hän kerää kamppeensa ja suuntaa yhä ylöspäin.

20 minuuttia

Ylhäällä jäätikön reunalla maa on jäinen ja louhikkoinen. Ilma on kirpeää ja ohutta. Miestä hengästyttää entistä enemmän.

 

Tarjottuja kuolisyitä

- Eksyi syysmyrskyssä ja nääntyi kylmään ja nälkään.
- Vilustui syysmyrskyssä ja sairastui keuhkokuumeeseen.
- Joutui käsikähmään ja pelastautui vuorille, mutta voimat pettivät kesken pakomatkan.
- Haavoittui ampumavälikohtauksessa ja menehtyi verenhukkaan hitaasti ja tuskallisesti.
- Joutui rituaalimurhan uhriksi.

Tisan harjanteen tuuli piiskaa miehen kasvoja ja riepottaa tummanruskeita, lähes olkapäille ulottuvia hiuksia. Hän painaa hatun tiiviimmin päähänsä, ottaa muutaman askeleen ja huomaa kivenlohkareiden suojaaman notkelman.

Hän pysähtyy, kääntyy ja haravoi katseellaan ympäristöä. Väijyykö joku? Ketään ei näy, ja mies harkitsee leiriytymistä.

 

4 minuuttia

Nuoli osuu miehen selkään. Terävä kivikärki läpäisee lapaluun ja repii solisvaltimon, ja veri alkaa pulputa miehen sisuksiin. Sokkihiki ryöpsähtää miehen ihohuokosista ja kastelee vaatteet. Happi loppuu aivoista, ja miestä pyörryttää.

"Tähän se sitten päättyi", ehtii käväistä miehen mielessä, ennen kuin ohimoon osuva kivi sammuttaa tietoisuuden.
Samoin uskoo ihminen, joka kumartuu maahan valahtaneen miehen ylle, tarttuu tämän käteen, vääntää elotonta vartaloa ja nykäisee nuolen irti.
Molemmat ovat väärässä. Tarina ei loppunut tähän. Siihen vain tuli viidentuhannen vuoden tauko.

Jäätikkö säilöi ruumiin. Maailman tarkin ruumiinavaus ratkaisi rikoksen.

Sään ja sattuman oikusta esihistoriallinen vainaja kuivui kuolinasentoonsa, koteloitui jäähän ja pysyi ihmeellisen ehjänä. Löydettäessä mieheltä puuttuivat vain hiukset, 18 kynttä ja uloin ihokerros. Juuri loistokunto selittää sen, että Ötzin viimeiset vaiheet tiedetään jopa tuntien tarkkuudella.

 

Tärkeimmät tutkimuslöydöt

Ikä: luuston perusteella 46 vuotta, aikalaistensa rinnalla iäkäs.

Pituus: 160 senttimetriä, aikalaistensa rinnalla kookas.

Paino: 50 kiloa.

Löytöpaikalta talteen saadut hiukset: arsenikkia ja kuparia. Ötzi on voinut olla tekemisissä kuparinsulatuksen kanssa.

Oikea silmäkulma: syvä murtuma, jonka muoto sopii tylpän esineen, kuten kiven, iskuun.

Hammaskiille: hapen, lyijyn ja strontiumin isotooppeja, jotka paljastavat Ötzin asuneen  Venostassa tai vähintään sen jatkeessa, Adigen laaksossa.

Vasen lapa: kivinen nuolenpää, joka on puhkaissut solisvaltimoon yli senttimetrin reiän. Vaurio on aiheuttanut nopean, kuolettavan verenvuodon.

Oikea kämmen: 3-8 päivää vanha, luuhun asti yltävä haava peukalon ja etusormen välissä. Jälki muistuttaa leveä­teräisen piilukirveen viiltoa ja viittaa lähitaisteluun.

Sormenkynsi: syviä uurteita, jotka kertovat, että Ötzin immuunijärjestelmä notkahti sairauden takia 8, 12 ja 16 viikkoa ennen kuolemaa.

Poikittainen paksusuoli: lihaa, vehnää, sananjalkaa, savikkaa ja palkokasveja. Siitepöly enimmäkseen mäntyä ja kuusta.

Mahalaukku: tyhjä. Ruoan kulkeutuminen mahalaukusta suolistoon vie 4-5 tuntia, joten Ötzi ei pannut suuhunsa mitään noustessaan vuorten vaativaa ylärinnettä.

Ohutsuoli: yksijyvävehnää, monenlaisia kasveja sekä dna-analyysin mukaan isopeuran lihaa. Siitepölyssä runsaasti mäntyä ja kuusta. Ötzi nautti viimeisen ateriansa kavuttuaan yli kahden kilometrin korkeuteen havupuuvyöhykkeelle.

Laskeva paksusuoli: esikkoa, palkokasveja ja rentukkaa. Ilmeisesti Ötzi söi niitä tieten tahtoen, sillä määrä on liian suuri sattumaksi. Vehnää, sananjalkaa ja lihaa. Siitepöly valtaosin humalapyökkiä, pähkinäpuuta ja koivua, joita kasvaa Venostan ja Adigen pohjilla. Ötzi ruokaili kotiseudullaan noin 12 tuntia ennen kuolemaansa.

Sigmasuoli: vuorikaurista, vehnää ja sananjalkaa. Siitepöly pääosin mäntyä ja kuusta. Ötzi oli 2,5 kilometrin korkeudessa havupuuvyöhykkeellä nauttiessaan vuorikaurista 33 tuntia ennen kuolemaansa.

Peräsuoli: lihaa, vehnää ja sananjalkaa. Siitepölyssä eniten mäntyä ja kuusta. Ötzi oli oleskellut vuorilla hyvän aikaa ennen kuin lähti viimeiselle retkelleen.

Suolisto yleensä: runsaasti piiskamadon munia, joten Ötziä kiusasivat jatkuvat vatsavaivat. Munat ovat vanhimmat tunnetut näytöt piiskamadoista ihmisessä.

Sääret: poikkeuksellisen vahvat, mikä osoittaa, että Ötzi on liikkunut jatkuvasti vuorenrinteitä ylös ja alas.

Nivelet: nivelrikkoa. Ilmeisesti vaurioita on hoidettu aikansa akupunktiolla, sillä rikkojen kohdilla ihossa on yli 50 tatuointipistettä ja -viivaa.

Luusto yleensä: mineraalikoostumus paljastaa, että Ötzi syntyi ja asui lapsuutensa Isarcon laaksossa, Isarco- ja Rienzajokien yhtymäkohdassa nykyisen Bressanonen kaupungin tienoilla.

Ötzin kuolemaa alettiin epäillä henkirikokseksi vuonna 2001, kun Bolzanon sairaalan radiologian osaston johtaja Paul Gostner otti vainajasta röntgenkuvia. Hän havaitsi omituisen, kolmion muotoisen varjon tämän selässä. Se osoittautui kiviseksi nuolenkärjeksi.

Kuolinsyy varmistui 2005, kun Gostner ja Zürichin yliopiston anatomian erikoistuntija Frank Rühli kyyditsivät Ötzin Bolzanon sairaalaan viipaletomografiaan. Kuvat osoittivat, että nuolenkärki oli puhkaissut valtimoon reiän.

- Nuolesta voi selvitä, mikäli se ei osu valtimoihin tai keuhkoihin. Ötzin haava oli kuitenkin tappava, Rühli tähdensi, kun tomografiatulokset viime kesäkuussa julkaistiin. Nuoli oli nimittäin ammuttu täsmälleen kohtaan, johon jousiampuja tähtää tahtoessaan tappaa yhdellä osumalla.

Totuus oli vielä tätäkin karumpi. Kun Ötzi-tutkimuksia johtava Etelä-Tirolin arkeologisen museon oikeuslääkäri Eduard Egarter-Vigl kävi ryhmineen vielä kertaalleen tomografiakuvat läpi, Ötzin oikean silmän reunasta löytyi syvä murtuma, joka oli erilainen kuin jään aiheuttamat kallon painaumat. Tarkempi analyysi viittasi siihen, että vamma oli peräisin tylpästä esineestä. 

Viimeistelikö tappaja todella surmatyönsä iskemällä uhriaan päähän? Eikö hän uskonut, että tämä menehtyisi verenhukkaan muutamassa minuutissa? Vai iskikö Ötzi päänsä kiveen maahan kaatuessaan? 

- Kuolinkamppailun yksityiskohtia voi vain arvailla, Egarter-Vigl myönsi Die Zeit -lehdessä syyskuussa. Jälkinäytös viittaa kuitenkin siihen, että murhaaja toimi määrätietoisesti.

Tappaja peitti jälkensä

Egarter-Vigl on vakuuttunut, että ampuja koetti irrottaa nuolensa Ötzin selästä - vieläpä turhia aikailematta. Tomografiakuvaus paljasti haavasta verihyytymiä, joten Ötzi oli elossa, kun nuolta riuhtaistiin niin kovaa, että sen varsi napsahti poikki terän juuresta.

Varrenkappaletta etsittiin rikospaikalta, mutta sitä ei koskaan löytynyt. - Tappaja vei sen mennessään, koska hänet olisi voitu tunnistaa nuolen avulla, Egarter-Vigl uskoo. Esihistorialliset jouset ja nuolet olivat kaikki keskenään erilaisia, joten ne paljastivat tekijänsä ja omistajansa samaan tapaan kuin nykyballistiikka ampuma-aseet.

Harkittuun murhaan viittaa sekin, ettei tappaja ryövännyt Ötzin tavaroita, esimerkiksi kallisarvoista kuparikirvestä. Sellainen oli 3 100-3 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua, kun pronssikausi vasta sarasti Tirolin seudulla, erittäin harvinainen esine, joten sen löytyminen väärän henkilön hallusta olisi herättänyt epäilyksiä.

Suolisto tallensi kulkemiset

Ötzin viimeisen elinpäivän liikkeet kavalsi hänen suolistonsa. Itävaltalais-italialais-brittiläinen tutkijaryhmä on tunnistanut kolmen aterian jäännökset ja kymmenien eri kasvien siitepölyä. Niiden alkuperästä, koostumuksesta ja sulamisasteesta voidaan päätellä, mitä Ötzi söi ja missä kulki viimeisten tuntiensa aikana. 

- 33 tuntia ennen kuolemaansa hän oli vuorilla havupuuvyöhykkeellä jossakin Senalesin lähistöllä. 9-12 tuntia ennen kuolemaansa hän oli Venostan tai kenties Adigen laaksossa. 7-4 tuntia myöhemmin hän oli taas ylhäällä vuorilla ja söi viimeisen ateriansa. Sitten hän nousi Tisaan, missä hän kuoli, tiivistää kasviarkeologi Klaus Oeggl Innsbruckin yliopistosta sähköpostitse.

Ötzin suolistosta löytyi kolmenlaista lihaa sekä viljaa ja kasviksia, muun muassa sananjalkaa.Vilja osoittautui yksijyvävehnäksi, joten ilmeisesti sitä viljeltiin alueella. Näytteistä paljastui myös hiiltä, mikä viittaa siihen, että Ötzi kypsensi ruokansa avotulella.

Yllättäen kaikista ruokanäytteistä paljastui siloriippusammalta. Sillä ei ole ravintoarvoa eikä sitä joidenkin muiden sammalten tavoin tiedetä käytetyn lääkkeenä, joten Ötzi lienee käärinyt siihen ruokansa.

Hieno mies Venostasta

Ötzin oletetaan asuneen juuri siinä laaksossa, mihin hän viimeisenä päivänään poikkesi. Kotikylän sijannin kertovat Lontoon yliopiston isotooppispesialistin Wolfgang Müllerin analyysit. Niin Ötzin hammaskiille kuin hänen suolistostaan löytyneet, luultavasti viljan jauhinkivistä irronneet hiput viittaavat nimenomaan Venostan laaksoon.
Ötzin synnyinkotikaan ei sijainnut kaukana: luuston mineraalit paljastivat, että Ötzi oli kotoisin noin 30 kilometrin päästä Isarcosta, nykyisen Bressanonen kaupungin lähistöltä.

Ötzin luusto ja muut elimistön isotoopit kertovat senkin, että hän oli tottunut samoilemaan vuorilla ja että hän vaihteli majapaikkaansa vuodenaikojen mukaan vuorilta laaksoon ja taas takaisin. 

Ruumiinrakenteeltaan Ötzi oli lihaksikas, roteva kuin painija, sanoo antropologi Christopher Ruff Johns Hopkinsin yliopistosta Baltimoresta. Hän oli noin 160 senttimetriä pitkä ja läheni viittäkymmentä. Tämä tekee hänestä pitemmän ja vanhemman kuin aikalaiset keskimäärin. Ötzin arvellaan jo ikänsäkin puolesta olleen korkea-arvoinen henkilö, ehkä jopa heimonsa päällikkö. Tähän viittaa myös hänen kantamansa kallisarvoinen kirves.

Oliko murha poliittinen?

Miksi Ötzi sitten tapettiin? Raa’an teon motiiviksi on uumoiltu niin lammasvarkautta kuin onnetonta rakkaussuhdetta.

- Oikeaa syytä ei tiedä kukaan, mutta tapahtumien kronologinen järjestys viittaa siihen, että hän pakeni kotikylästään vuorille, Klaus Oeggl sanoo.

Juuri nyt on suosituin näkemys, jonka mukaan vanha mies haluttiin syöstä vallasta. Vuoristojäätiköllä 3 100 metrin korkeudessa tapahtunut murha olisi siis ollut perimmältään poliittinen.

Ajatusta tukevat Trenton yliopiston professorin Annaluisa Pedrottin nuolenpäätutkimukset. Hänen mukaansa Ötzin tappanut nuolenkärki on perusmuodoltaan samanlainen kuin Ötzin omat kärjet, joten todennäköisimmin hänet nitisti oman kulttuuripiirin asukas. Jos ampuja olisi tullut Alppien pohjoispuolelta, surma-ase olisi erilainen.

Oliko kyseessä väijytys vai saiko tappaja Ötzin kiinni takaa-ajon jälkeen, voi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi. Yhtä lailla avoin kysymys on, oliko hyökkääjiä yksi vai useita. Nyt jo edesmennyt molekyyliarkeologi Tom Loy Queenslandin yliopistosta Australiasta väitti 2003, että Ötzin aseista ja varusteista löytyi peräti neljän ihmisen verta, mutta tuloksia ei ole ainakaan toistaiseksi vahvistettu.

Äskettäin tutkijat saivat käsiinsä myös uuden johtolangan. Se on kynsi, joka löytyi Ötzin esiinkaivun aikaan kerätyistä maanäytteistä. Onko se Ötzin vai jonkun muun? Löytyykö siitä verta? Tapausta ei ehkä sittenkään ole käsitelty loppuun.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Lisää Ötzistä: South Tyrol Museum of Archaeology  www.iceman.it

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018