Moni tieteellinen keksintö on odottamattoman havainnon ja sen inspiroituneen tutkinnan tulosta. Helikobakteerin löytäneet mahahaavan syntymekanismin selättäjät tarjoavat tästä oikein kouluesimerkin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2005

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut, tohtori Warren! Onnea paranemisen johdosta, tohtori Marshall! Näin Nobel-komitea voisi lähestyä tämän vuoden lääketieteen nobelisteja. Robin Warren nimittäin teki ensimmäisen helikobakteerihavainnon  syntymäpäivänään. Barry Marshall puolestaan istutti helikobakteerin itseensä saadakseen tietää, voidaanko mahahaavan aiheuttaja häätää antibioo-tilla.


Käyrä bakteeri ihmetytti

Vuonna 1979 Robin Warren työskenteli patologina Royal Perth Hospitalissa Australiassa. Eräänä päivänä, joka sattui olemaan hänen 42-vuotispäivänsä, hän tutki tavanomaiseen tapaan kudosnäytteitä. Yllättäen hän huomasi uudenlaisia, käyriä bakteereja eräästä gastriittipotilaan tulehtuneesta mahalaukusta otetussa näytteessä.
Innostuneena Warren kertoi havainnostaan työkavereilleen, mutta hänen pettymyksekseen nämä eivät pitäneet sitä mitenkään merkittävänä. Virallisen lääketieteellisen käsityksen mukaan gastriitti, mahahaava ja pohjukaissuolen haava johtuivat stressistä ja elämäntavoista. Bakteerit eivät tulleet kysymykseenkään, koska yksikään bakteeri ei edes voinut elää mahalaukun happamuudessa.




Mikä heliko?
-Pieni kaareva sauvabakteeri, joka ainoana mikrobina pystyy elämään mahalaukussa tuottamalla mahahappoja neutraloivaa entsyymiä.
- Tarttuu lapsuusiässä toisista ihmisistä, ulosteen saastuttamasta vedestä tai ruoasta.
- Harvinaistumassa elintason kohotessa ja hygienian parantuessa: iäkkäistä puolet kantaa bakteeria, nuorista enää joka kymmenes.
- Pitkäaikainen tulehdus johtaa mahahaavaan ja -syöpään.
- Voidaan tunnistaa uloste- tai limakalvonäytteestä ja häätää mahalaukusta antibioottihoidolla.







Loma pelasti viljelmän

Nuori tohtori Barry Marshall tarvitsi tutkimuskokemusta sisätaudeista, ja sisätautiosaston johtaja ehdotti Marshallille yhteistyötä Warrenin kanssa. Vähitellen Marshallkin innostui käyristä bakteereista, ja kaksikko aloitti järjestelmällisen aineistonkeruun. Nyt heillä oli käytössään patologian laitoksen, sisätautiosaston ja mikrobiologian laitoksen resurssit.

Ensimmäinen tehtävä oli selvittää, millaisesta bakteerista oli kysymys. Warren ja Marshall tarttuivat toimeen, mutta heillä oli epäonnea viljelmien kanssa. Bakteerit eivät lisääntyneet yhdessäkään viljelmässä, ja "suutarit" hävitettiin kahden vuorokauden kuluttua, kuten mikrobiologian laitoksen ohjeet määräsivät.

Sitten tuli pääsiäinen 1982. Warrenin ja Marshallin viljelmä näytti jälleen epäonnistuneen, mutta pyhien viettoon lähdettäessä sitä ei ehditty tuhota, ja bakteerit saivat olla rauhassa koko pääsiäisloman ajan. Loman jälkeen laboratorion assistentti havaitsi, että viljelmä oli onnistunut, bakteerit olivat lisääntyneet.

Nyt Warren ja Marshall saattoivat tunnistaa mahalaukun pahantekijän. Se sai nimekseen Helicobacter pylori.
Seuraavana vuonna kaksikko julkaisi alustavat tuloksensa arvostetussa lääketieteen lehdessä Lancetissa, ja alan tutkijat alkoivat kiinnostua valtavirrasta poikkeavista ajatuksista. Suuri lääketieteen yhteisö heräsi toisen artikkelin ilmestyttyä 1984.


Antibiootti tehosi hyvin

Seuraava kysymys kuului: miten helikobakteeri voidaan häätää mahalaukusta? Antibioottihoidon vaikutuksen selvittäminen olisi vaatinut laajan ja pitkän tutkimusprojektin, eikä Marshall malttanut odottaa niin kauan.

Vuonna 1985 hän tartutti helikobakteerin itseensä syömällä bakteeriviljelmän. Tuloksena oli paha gastriitti. Kun vaimo sai tietää, että "vatsainfluenssa" oli itse aiheutettu, Marshall oli joutua kodistaan sillan alle. Vaimo halusi varmistaa, ettei tauti tartu häneen eikä pariskunnan neljään lapseen. Marshall sai kuitenkin vaimonsa uskomaan, ettei tauti tartu kovin helposti, ja sai jatkaa sisämajoituksessa.





-Nobelin fysiikanpalkinnon saavat kvanttioptiikan taitajat yhdysvaltalaiset John Hall ja Roy Glauber sekä saksalainen Theodor Hänsch. Kolmikon tutkimustuloksia hyödynnetään muun muassa lasereissa ja GPS-tekniikassa.
- Nobelin kemianpalkinnon jakavat yhdysvaltalaiset Robert Grubbs ja Richard Schrock sekä ranskalainen Yves Chauvin orgaanisen kemian keksinnöistään, joiden ansiosta ongelmajätteitä syntyy entistä vähemmän.




Sattuma puuttuu peliin

Warrenin ja Marshallin tapauksen tekee mielenkiintoiseksi se, että se edustaa serendipistä keksimistä. Kanadalaisen professorin Paul Thagardin mukaan serendipinen keksiminen saa alkunsa, kun tutkija huomaa jotain yllättävää ilman ennakkosuunnittelua.
Thagard pitää Warrenin ja Marshallin tapausta muutenkin hyvänä esimerkkinä tieteellisestä keksimisestä. Tieteellisten käsitysten muutos on seurausta yksilön, sosiaalisen verkoston ja luonnon monimutkaisesta vuorovaikutuksesta.
Warren teki yksin havainnon, joka ei sopinut yhteen hänen omaksumansa lääketieteellisen tiedon kanssa. Tämä yhteensopimattomuus pani liikkeelle tutkimusprosessin, joka laajeni ja laajeni ja johti lopulta lääketieteelliseen vallankumouk-seen gastriitin, mahahaavan ja pohjukaissuolen haavan hoidossa.


Sisältö jatkuu mainoksen alla