Älyä pidetään yksilöllisenä, ihmisen pään sisäisenä ominaisuutena. Sitäkään se ei ole.



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007



Ihmisen aivot ovat pysyneet muuttumattomina kymmeniätuhansia vuosia. Silti pystymme ratkaisemaan aina vain monimutkaisempia ongelmia. Se on mahdollista, koska voimme rakentaa aikaisempien polvien saavutusten ja perinteen varaan. Älyllinen toiminta perustuu biologisten ja kulttuuristen tekijöiden symbioosiin.

Niiden erottelua vaikeuttaa, että geenien lisäksi ihminen perii myös kulttuurin, jossa hän kasvaa. Keskiluokkaisten, hyvin koulutettujen vanhempien lapsi on kuullut kolmivuotiaana noin 30 miljoonaa itselleen osoitettua sanaa, työväenluokan lapsi 20 miljoonaa. Sosiaaliavun varassa elävän perheen perillinen on joutunut tyytymään 10 miljoonaan sanaan. Yhden sukupolven saavutukset muodostavat seuraavan älyllisen kehityksen lähtökohdan.

Hyvällä ravinnolla ja virikkeisellä ympäristöllä on suuri vaikutus jo pelkistettyyn testiälyyn. Älykkyystestien pistemäärät ovat teollisuusmaissa nousseet melkoista vauhtia. Suomessakin on useaan kertaan kiristetty pisterajoja, jotta suoritusten keskiarvo saataisiin pysymään sadassa.

Yksilö myös vaikuttaa ympäristöön, jossa hän elää. Jos lapsi osoittaa kiinnostusta satuihin, hänelle luetaan niitä enemmän. Se edistää lapsen älyllisten taitojen kehitystä, ja kehityksen huomattuaan vanhemmat rohkaistuvat siirtymään vaativampiin tarinoihin. Tällä tavalla syntyy kerrannaisvaikutuksia, jotka räjäyttävät alun perin vähäiset erot yksilöiden älyllisessä suorituskyvyssä, motivaatiossa ja suuntautumisessa.

Vaativimpaan älylliseen toimintaan tarvitaan välttämättä myös kulttuurin tuottamia ulkoisia apuvälineitä. Kirjoitustaidon syntyminen 5 000 vuotta sitten oli valtava harppaus. Se avasi ulkoisen muistikentän, jonka varassa on mahdollista ylittää mielensisäisen tiedonkäsittelyn rajoituksia.

Kynällä ja paperilla voi siirtää tietoa, mutta myös ajatella. Kun fysiikan nobelistilta Richard Feynmanilta kerran kysyttiin, kuinka hän oli päätynyt ideoihinsa, Feynman ojensi vastaukseksi läjän muistiinpanoja. Kysyjä ihmetteli, oliko Feynman kuvannut niissä ajattelunsa etenemistä. Vastaus oli kieltävä. Se ei ole kuvaus prosessista vaan prosessi itse, Feynman ilmoitti. - Työ täytyy tehdä paperilla, ja tässä on se paperi.


Pohjaan saakka sosiaalista

Yksinäinen muurahainen ei ole kovin fiksu. Yhdyskuntana muurahaiset kulkevat toistensa tekemiä polkuja ja seuraavat kemiallisia jälkiä. Ne rakentavat pesänsä ja kasvattavat jälkeläisensä joukkovoimalla, hajaantuneen älyn turvin.

Myös ihmisen merkittävät älylliset saavutukset perustuvat älyllisten ponnistusten jakamiseen yhteisöissä ja verkostoissa. - Ihmisen äly on lajityypillisesti sosiaalista älyä. Me osaamme valaa ja hitsata älyllistä toimintaa yhteen muiden kanssa. Vain tällä tavalla pystytään rakentamaan vaikka tulevaisuuden avaruussiirtokuntia, oppimistutkimuksen professori Kai Hakkarainen sanoo.

Parhaita tuloksia tulee, kun verkoston jäsenillä on toisiaan täydentävää osaamista. Yksi saattaa olla erityisen hyvä näkemään asioiden ytimeen. Toinen pystyy muuttamaan ideat organisoituneeksi toiminnaksi, esimerkiksi johtamaan laboratoriota. Joku kolmas saattaa olla hyvä sosiaalisen verkoston rakentamisessa. Neljäs tarjoaa muille olkapään vaikeana hetkenä.


Viisas ajattelee tulevia polvia

Asiantuntijoiden aherrus voi aiheuttaa myös kauaskantoisia katastrofeja. Toisinaan esiintyy kollektiivisen viisauden sijasta kollektiivista tyhmyyttä, Hakkarainen huomauttaa. Sellaiseen päädytään, jos ryhmän jäsenet jättävät vastuun auktoriteeteille ja keskittyvät vain omaan työhönsä. Näin tulivat mahdollisiksi muun muassa Hitlerin Saksan hirmuteot. Ihmisyhteisöt ovat myös tuhonneet omia elinmahdollisuuksiaan, kuten kävi Pääsiäissaarella. Siellä eli kehittynyt kulttuuriyhteisö, joka kykeni rakentamaan taidokkaita patsaita mutta hakkasi samalla saariensa puuston niin perusteellisesti, että kuoli lopulta nälkään.

Tällaisen tyhmän älynkäytön vastakohta on viisaus, jossa yhdistyvät huippuosaaminen ja eettisyys.
Viisautta on vaikea saavuttaa, mutta se on helppo tunnistaa. Sitä osaavat arvostaa niin vertaisryhmät kuin maallikotkin.

Yksi tekijä näyttää yhdistävän kaikkein kunnioitetuimpia tekijöitä alasta riippumatta. He keskittyvät erityisesti huolehtimaan tulevien sukupolvien hyvästä. Howard Gardner ja kumppanit toteavat kirjassa Good Work (Basic Books 2001), että tämä on yhteistä niin genetiikan kuin journalismin johtotähdille.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.