Näissä autoissa on haitekkia kuin avaruusluotaimissa. Silti niiden rakentajat eivät ole varmoja, selviääkö yksikään kunnialla maaliin pian käytävässä kaupunkirallissa. Autoissa ei näet ole lainkaan kuljettajaa.


Silti niiden rakentajat eivät ole varmoja, selviääkö yksikään
kunnialla maaliin pian käytävässä kaupunkirallissa.
Autoissa ei näet ole lainkaan kuljettajaa.




Älkää huijatko! Kuljettajat kuitenkin kököttävät piilossa noissa autoissa. Näin yleisö huutelee, kun 23 älyautoa lokakuussa 2005 starttaa Mojaven autiomaata halkovalle Suuren haasteen kilparadalle.

Tuskin kököttävät, selviää Yhdysvaltain tämänvuotisen tiedeviikon, maailman suurimman tiedetapahtuman, robotiikkaseminaarin yleisölle, kun videonauha pyörii pidemmälle. Autojen meno on kuin ensimmäistä ajotuntiaan ottavan autokoululaisen, ja useimmat tekevät stopin kesken matkan.

- Tuo kilpailu oli todella tekoälykilpailu. Ensimmäisen kerran historiassa robotit päättivät itsenäisesti kaikesta, vakuuttaa videon esittäjä Sebastian Thrun, Stanfordin yliopiston tekoälytieteen professori. Hänen sanaansa ei ole syytä epäillä, sillä hänen johtamassaan laboratoriossa rakennettiin voittoisa Stanley, Volkswagen Touaregista muunneltu robottiauto, joka suoritti 210 kilometrin kilpailureitin 6 tunnissa 53 minuutissa ja 8 sekunnissa.

Kun Stanleyn vanavedessä maaliin saapui neljä muutakin autoa, alkoi hulabaloo. Yleisö hurrasi, voittajat tuulettivat, ja media tungeksi kuin urheilukilpailuissa konsanaan. Innostuksen ymmärtää, kun tietää, että ensimmäinen, maaliskuussa 2004 käyty älyautokisa päättyi fiaskoon: suurin osa kilpailijoista ei päässyt lähtöaluetta pidemmälle, ja paras ajoi 230 kilometrin taipaleesta vain 12 kilometriä.

Raikuvimmat aplodit Suuren haasteen saavutuksille annettiin kuitenkin kenties Yhdysvaltain puolustusvoimissa.




Älyautoa ajaa tekoäly


Todellisten älyautojen ohjaus, vaihteisto, kaasutin ja jarrut toimivat täysin automaattisesti. Näitä hoitavan älykkään ohjauspäätteen lisäksi autot käyttävät erilaisia paikantimia, ilmaisimia ja tietokoneohjelmia. Stanfordin yliopiston Juniorista löytyy muun muassa seuraavanlaista tekniikkaa.


Paikannus
- satelliittipaikannusjärjestelmä GPS
- paikannustiedontarkennin VBS
- asento- ja paikkatiedon inertiajärjestelmä IMU
- pyörien matkamittarit ja nopeudentunnistimet
Määrittävät auton sijainnin 50 senttimetrin  ja asteen 50. osan tarkkuudella.


Ympäristön hahmotus
- 8 lidar-kartoitinta, joissa 68 laseria
- 6 stereovideokameraa
- tutka
Tarkentavat sijainnin viiteen senttimetriin. Tuottavat ajantasaista, kolmiulotteista näkymää 360 asteen laajuudelta ja 200 metrin matkalta.


Tiedonkäsittely
- Laitteina 2 Intelin palvelinta ja 10 prosessoria, jotka ottavat dataa vastaan 200 kertaa sekunnissa.
- Käyttöjärjestelmänä Linux
- Ohjelmina 500 algoritmia, joissa muun muassa seuraavat oppivat moduulit:
1. mapperi, tulkitsee paikka-, mittaus- ja kuvatiedot
2. lokalisaattori, yhdistää tiedot
3. planneri, tekee suunnitelmat ja päätökset
4. kontrolleri, välittää päätökset ohjauspäätteelle.
Informaation tulosta toimintaan kuluu aikaa noin 300 millisekuntia.


Takana armeijan tarpeet

Älyautokilpailut ovat Yhdysvaltain puolustusvoimien tutkimusyksikön Darpan, Defense Advanced Research Projects Agencyn, idea. Se käynnisti hankkeen sen jälkeen, kun kongressi vuonna 2001 määritteli uudelleen armeijan operatiivisia toimintatapoja ja asetti tavoitteeksi, että vuonna 2015 joka kolmas sotilasajoneuvo toimii itsenäisesti ilman kuljettajaa. Tarkoituksena on säästää ihmishenkiä vaativilla sotatoimialueilla, joilla erilaiset räjähteet kylvävät arvaamatonta tuhoa.

Julkiset autokilpailut istuvat hyvin Darpan toiminta-ajatukseen. Organisaatio ei näet tee omaa tutkimusta, vaan se innostaa muita tutkimuslaitoksia edistämään ideoitaan rahoittamalla niiden toimintaa. Suuren haasteen alla se antoi yhdelletoista kärkitiimille miljoonan dollarin pesämunan kullekin, ja samalla tavoin se on menetellyt tulevan kilpailun aattona.

Myös palkinnot ovat hulppeat. Voittajalle on luvassa kaksi miljoonaa dollaria, kakkonen saa miljoonan ja kolmonen 500 000 dollaria.

Mitkä kärryt tahansa eivät pääse palkintorahoista kisaamaan. Karsinta on tiukka. Tämänvuotiseen kilpailuun ilmoittautui alun perin 89 joukkuetta Yhdysvalloista, Saksasta, Ranskasta, Kanadasta ja Meksikosta.

Videonäytteiden perusteella Darpa kelpuutti niistä jatkoon 53. Kesällä ajetuista kenttäkokeista se valitsi 36 semifinalistia. Tämän kuun viimeisellä viikolla ne ajavat välierät, joista 20 parasta selviytyy 3. marraskuuta käytävään finaaliin.


Kaupunki huima haaste

Tiukkaa karsintaa selittää osaltaan se, että Darpa on nostanut kilpailun vaatimustasoa. Tulevassa rallissa autot eivät posota peräkkäin autiomaassa vaan liikkuvat kaupungissa, joskin vielä pienehkössä, sillä metropolien ruuhkiin autoja ei sentään tohdita laittaa.

Darpan elokuisen ilmoituksen mukaan Urbaani haaste ajetaan Los Angelesin lähistöllä sadantuhannen asukkaan Victorvillessä, missä armeijalla on kaupunkimanöövereihin valmentava koulutuskeskus. Sen kortteleihin on helppo pystyttää sadan kilometrin mittainen kilpailureitti, joka sisältää kaikki kaupunkiliikenteen elementit nopeusrajoituksineen, kaistanvaihtoineen, risteyksineen, liikenneympyröineen ja parkkipaikan etsintöineen.

- Urbaani haaste on aivan eri luokkaa kuin Suuri haaste, Sebastian Thrun myöntää.

- Nyt ei riitä, että autot hoksaavat ja kiertävät kiinteät esteet ja pysyvät tiellä. Niiden on ymmärrettävä ympäristöään. Niiden on tunnettava liikennesäännöt. Niiden on seurattava muiden tiellä liikkujien tekemisiä ja nopeuksia ja ennakoitava niiden aikomukset. Lyhyesti sanoen niiden on toimittava kuin niillä olisi Kalifornian ajokortti, Thrun luonnehtii.

Ei siis ihme, että kisaan pyrkivät joukkueet ovat virittäneet ajokkejaan viimeisen päälle. Monet tuovat Victorvilleen kokonaan uuden älykärryn. Niin myös Thrunin tiimi.


Hyväkin äly voi pettää

Stanleyn seuraaja on Volkswagen Passatiin rakennettu Junior, kuten pikkuveljen sopii ollakin, mutta nimen ei pidä antaa hämätä. Varusteissa Junior päihittää isonveljensä, vaikka siinäkin oli tietotekniikkaa enemmän kuin kuumatkoja tehneissä Apolloissa.

Juniorin näköaistina toimii useita videokameroita, tutka ja kymmenittäin lasereita. Paikka- ja suunta-aistin tehtäviä hoitavat huipputehokkaat paikantimet ja asennontunnistimet. Älystä huolehtivat oppivat algoritmit, jotka yhdistävät ja tulkitsevat sensoreiden keräämän aineiston, tekevät päätökset ja panevat auton toteuttamaan ne.

Kaikkea tätä pyörittämään tarvitaan tietysti järeät aivot. Juniorilla onkin rahkeita neljä kertaa enemmän kuin Stanleylla. Kun Stanley jauhoi tietoa kuudella prosessorilla, Junior käyttää kymmentä entistäkin tehokkaampaa suoritinta.

Loistovarustuskaan ei välttämättä takaa menestystä. Tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, ja mitä tahansa voi sattua. Thrun saattaa kuvitella, kuinka yhtä aikaa risteykseen saapuvat autot jähmettyvät sijoilleen prosessoimaan, kenellä on etuajo-oikeus ja kenen kuuluu väistää. Ihmiset selvittävät tällaiset tilanteet käsimerkeillä, mutta roboteille keskinäistä kommunikointia vasta kehitetään.

Hankaluudet tietäen Thrun ei käy veikkaamaan Juniorille voittoa. Itse asiassa voitto ei tunnu edes olevan kaikki kaikessa. Tärkeintä olisi, että ainakin osa autoista pääsisi kunnialla maaliin. - Se olisi voitto robotiikalle - ja tulevaisuuden autoilulle.


Eniten hyötyvät siviilit

Älyautojen kehittäjät tähtäävät itse asiassa taistelutantereita pidemmälle, olkoonkin, etteivät he pidä sotilaiden turvaamista mitenkään mitättömänä tavoitteena. He vain vakaasti uskovat, että älyautoista hyötyvät viime kädessä eniten siviilit - kuten monista muistakin alkuaan sotilaallisista innovaatioista. Esimerkiksi nykyiset transistorit olivat alun perin Darpan tekniikkaa, ja internet luotiin sotilaallisen tietoverkon Arpanetin pohjalle.

- Maailman liikenneonnettomuuksissa kuolee joka vuosi miljoona ihmistä, ja yhdeksän kolaria kymmenestä johtuu inhimillisestä erehdyksestä. Tilastot kaunistuvat, jos me onnistumme siinä, mitä olemme tekemässä, ja autoja alkavat ajaa aina valppaat ja tarkat robotit haparoivien, huolimattomien, ärtyneiden tai rajojaan kokeilevien ihmiskuskien sijaan, Thrun arvioi.

Hän lupaa myös parannusta elämänlaatuun. - Tuskailu liikenteessä vähenee, vammaisten itsenäisyys lisääntyy, vanhukset eivät jää eristyksiin, ja lapset pääsevät harrastuksiinsa stressaamatta vanhempiaan, Thrun visioi eikä ollenkaan epäile, etteivät ihmiset luottaisi henkeään robottien käsiin.

- Autoissa on jo älykästä turvatekniikkaa, ja lisää halutaan. Lentokoneita on lennetty vuosia autopiloteilla, joten autoilussakin seuraava looginen askel on itse itseään ajava auto. Kymmenen vuoden kuluttua ne ovat valtateillä ja kahden-kolmenkymmenen vuoden kuluttua niillä ajatetaan kaikkialla, Thrun ennustaa.

Entä ajamisen nautinto, koetan esittää. - Ken haluaa, ajaa itse. Kenenkään ei ole pakko käyttää automatiikkaa - mutta jos olet kuolemanväsyneenä tai rankkasateessa lähdössä töistä kotiin, etkö sinä turvautuisi automaattiohjaukseen?


Urbaani haaste: www.darpa.mil/grandchallenge/index.asp 
Sivusto tarjoaa perustiedot kilpailusta ja yhteydet 36:n semifinaaliin selvinneen älyauton kotisivuille.
Autojen turvatekniikkaa:
Älykäs auto korjaa kuljettajan virheitä. Tiede 2/2004, s. 12-13.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018