Yhä somemmat kotirobotit vartioivat taloa ja kohta myös kokkaavat, siivoavat ja ompelevat. Älykoti merkitsee myös muunneltavaa talotekniikkaa ja yksilöllistä rakentamista.



Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

TEKSTI: Kalevi Rantanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Yhä somemmat kotirobotit vartioivat taloa ja kohta myös kokkaavat, siivoavat ja ompelevat. Älykoti merkitsee myös muunneltavaa talotekniikkaa ja yksilöllistä rakentamista.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005

Maron on kuin hyväntahtoinen avaruusolento vanhasta tieteisfilmistä. Fujitsun Maron on 32 sentin korkuinen. Suuret silmät - todellisuudessa kaksi digikameraa - ulkonevat robotin rungosta.

  tunkeutuu varas, Maron kuvaa hänet ja hälyttää turvapalvelun. Robotin ensimmäinen käyttäjä olikin Japanin suurin vartiointiyritys Secom.

Uusi tekniikka vahvistaa viktoriaanista koti-idylliä. Koti on meille yhä lämmin turvapaikka kylmässä ja kovassa maailmassa. Kotini on linnani, jota kohta puolustavat ja jossa palvelevat robotit.

Roboteista seuraa ja turvaa

Jos haluaa enemmän ihmistä kuin avaruusolentoa muistuttavan robotin, voi hankkia Mitsubishin Wakamarun. Metrin korkuinen Wakamaru on kuin iso nukke, ja turvapalvelujen lisäksi se tarjoaa seuraa. Wakamarulla on noin 10 000 sanan sanavarasto ja Internet-yhteys, joten se pystyy “keskustelemaan“ vaikka päivän uutisista.


Vielä seurallisempi on teollisuusjätti Futaban robotti Ifbot, joka osaa lörpötellä kymmenistätuhansista aiheista.

Jos eläimelliset robotit tuntuvat paremmilta, voi hankkia Sanyo Electricin ja Tmsuk-yhtiön luoman Banryu-robotin. Nimi tarkoittaa “vartioivaa dinosaurusta“. Banryu hälyttää nähdessään tunkeilijan tai vainutessaan savua.

Dinorobo on metrin mittainen, 80 sentin korkuinen ja 40 kilon painoinen jötkäle. Varas varmaan luulee joutuneensa Jurassic Park -elokuvaan ja juoksee karkuun jo robotin nähdessään.

Suomessa pyörii Rollo

Japanilaisten robottihulluus on levinnyt muuallekin. Satoja kehityshankkeita on käynnissä ympäri maailman, Suomessakin useita. Omaperäinen ja viehättävä ratkaisu on pyöreä robotti Rollo, jota on rakentanut Helsingin teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan laboratorio. Robotti on kolmikymmensenttinen, vähän koripalloa isompi pallo, joka liikkuu kierimällä, kun moottori siirtelee painoa sen sisällä.

Japanilaisten kollegojensa tavoin Rollo vahtii taloa ja toimii kotiapurina. Se muistuttaa asukasta, että on aika ottaa lääke, tai varoittaa, että liesi on jäänyt päälle. Omahoitaja voi tarkistaa robotin kameran kautta, onko asiakkaalla kaikki kunnossa.

Pallon voi nostaa pöydälle, jolloin robotin kautta on helpompi keskustella. Jos ei huvita seurustella, Rollon voi piilottaa kaappiin.

Pallorobotti on helppo kokea inhimilliseksi. Helsingin kaupungin Toimiva Koti -näyttelyssä tutkijat ovat esitelleet yleisölle sekä Rolloa että tavallisen näköistä, pyörillä kulkevaa robottia. Tyylipisteissä Rollo on voittanut ylivoimaisesti.

- Ihmisten mielestä Rollo on leikkisä ja empaattinen ja kutsuu kontaktiin, kertoo tutkija Panu Harmo automaatiotekniikan laboratoriosta.

Kotirobottien kilpailussa viehätysvoima ja seurustelutaidot ratkaisevat. Robottien kautta pystyy myös viestimään puhumalla ja kuvallisesti. Kotirobotit ovat oikeammin kännykän etäjatkeita ja tietokoneiden käyttöliittymiä kuin ihmisen jäljitelmiä.

Robokokki syntyy hitaasti

Robotit osaavat välittää tietoa ja viihdettä, mutta miten koneelta sujuu kokkaaminen ja siivoaminen?


Kokkirobotin tuloa on ennustettu jo vuosikymmeniä. Vuonna 1966 vuosikirja Mitä-Missä-Milloin kirjoitti, miten tehdään ruokaa vuonna 2000: “Viikon ruokalista ohjelmoidaan reikäkortille, ja ostokset pannaan automaattiseen varasto-syväjäädytyslaatikkoon. Oikeaan aikaan valmistaa keittiöautomaatti halutun ruoan, jonka mekaaniset kädet tarjoilevat ruokapöytään.“

Askeleen kohti ruoan-valmistuksen automatisointia on ottanut suomalainen Menumat, joka on kehittänyt kodin ateria-automaatin. Siinä yhdistyvät pakastin ja kiertoilmauuni. Automaatti ladataan esikypsennetyillä aterioilla, ja käyttäjä valitsee aterian, jonka laite valmistaa puolessa tunnissa. Pakastimeen voidaan ladata kahden viikon ateriat, jotka käyttäjä valitsee noin kuudestakymmenestä vaihtoehdosta.





Robotti auttaa harrastamaan

Harrastuksiinkin voi värvätä avuksi robotin. Esimerkiksi ompeluharrastuksen ja ompelukoneen kehitys kertoo hyvin, miten tekniikka lisää luomisen vapautta.


Jo nyt ompelukone on melkein tietokone. Internetistä voi imuroida kirjontakuvioita, jotka kone automaattisesti ompelee. Itse voi vaikka ottaa digikameralla kuvan perheen kissasta ja tehdä kuvasta muunnosohjelmalla ompeluohjelman. Kone kirjoo sitten kissan mihin halutaan, puseron rintamukseen tai seinätaulun kankaaseen.


Ompelurobotti on siten tullut askeleen lähemmäksi toteutumista. Ajatus tietenkin on vanha:


  “Palatessaan iltapäivällä odottaa häntä kotona aivan uusi puku täsmällisesti mitoitettuna ja juuri sitä kuosia, jota hän halusi tyttärensä ylle käytettäväksi viikonloppumatkalla.“


Koska ompelukoneet automatisoituvat vauhdilla ja koska mittoja on jo jonkin aikaa kyetty ottamaan automaattisesti lasersäteellä, voimme hyvin uskoa ompelurobotin tuloon.


Kohta meidän tarvitsee vain miettiä, mitä kuosia haluamme. Ja insinöörit saavat ruveta seuraavaksi ideoimaan pukeutumiskonsulttirobottia.


Toki olemme vielä kaukana robokokista, jolle voisi sanoa: “Hei robo, laitapas vaikka tatti-broileriwokkia thaimaalaiseen tapaan.“


Alkuvaiheessa tulee entistä älykkäämpiä keittiöautomaatteja, joille teollisuus tuottaa entistä maukkaampia valmisruokia ja puolivalmisteita. Tulevaisuudessa koko ruokaketju automatisoituu tavalla tai toisella.

“Tavaraliikenteen valtaosa siirretään tyhjiöputkiin, joissa tavara liikkuu standardikapseleissa“, ehdotti tekniikan tohtori Eero Paloheimo vuonna 1993 Tekniikan Maailmassa. “Jokainen tarvitsija voi kotoaan tilata tarvitsemansa tuotteet suoraan tehtaalta.“

  keittiöautomaatin varastoon. Käyttäjän tarvitsee vain miettiä, mitä haluaisi tänään syödä.

Siivousrobottikin kova haaste

Monet haluavat laittaa ruokaa itse, mutta siivoaminen kuuluu harvojen lempiharrastuksiin. Valitettavasti siivousrobotti on yhtä kaukana kuin robokokki.

  pystyvät keräämään lian lattialta ja matolta, mutta miten pyyhkiä pölystä perintöposliinit, jotka on hellävaraisesti aseteltu hyllylle?

Ei hätää, sanoo insinööri. Robottia odotellessa tehdään koko talosta niin älykäs, että paikat siivoavat itse itsensä. Malli löytyy luonnosta. Lootuksenkukan terälehteen lika ei tartu, koska siinä on hylkivä vahakerros. Epäpuhtaudet huuhtoutuvat pois sadeveden mukana.

  keraamisten ainesosien  ansiosta kestävät hyvin kulutusta.

Älykäs talotekniikka toimii jo

  parvekkeen ovea ei tarvitse turhaan avata.

Uusi sana talotekniikka tarkoittaa tuttuja asioita eli lämmitystä, valaistusta ja ilmastointia sekä nykyään myös tietoverkkoja ja turvatekniikkaa. Älykkääksi tekniikka muuttuu, kun laitteet pannaan tekemään yhteistyötä. Silloin saamme puhdasta ilmaa ja muuta mukavuutta entistä halvemmalla. Energiakustannukset pienenevät VTT:n laskel-mien mukaan 10-30 prosenttia.

Kotirobotti on julkkis, mutta talotekniikka on näkymätöntä. Emme kunnolla ole edes huomanneet, että maassa on lähtenyt käyntiin talotekniikan vallankumous. Suomalaiset yritykset Lämpötalo ja HomeSoft aloittivat vuoden 2004 syksyllä älytalojen sarjatuotannon.

  laitteita myös kännykällä tai tietokoneella.

Älyä myös rakentamiseen

Mitä järkeä on puhua älykodista, jos rakentamisesta puuttuu alkeellinen laadunvalvonta, tuhahtaa ihminen, joka on luullut hankkineensa unelmakodin ja saanut hometalon.

  muidenkin kuin miljonäärien ulottuville.

Älytaloyritys HomeSoftin talokonseptissa uutta on paitsi laitteiden yhteistoiminta myös massaräätälöinti. Yksilöllinen ohjausjärjestelmä kosteusantureineen suunnitellaan automaattisesti ilman kallista käsityötä.


Yksilöllinen valmistus massatuotannon tarkkuudella ja hinnalla tulee säännöksi koko talon rakentamisessa. Suomalainen Steelman kehittää teräsrunkoista pientaloa, joka kootaan tehdasvalmisteisista lohkoista. Talo räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja tarvittaessa rakennusta voi myöhemmin muunnella. Esimerkiksi väliseinät ovat siirrettävissä.

Yhtiö on rakentanut Taivassaloon Turun lähelle mallitalon. Ensin valmistettiin Turussa 28 lohkoa, jotka kuljetettiin paikalle ja asennettiin 30 teräspilarin päälle. Taloa ei siis oikeastaan rakenneta, vaan se kootaan kuin auto, jolloin päästään tehdastuotannon laatutasoon.

Talo voisi kasvattaa itsensä

Seuraavassa kehitysvaiheessa talon valmistavat robotit. Japanilaiset kehittivät jo 1990-luvulla robotteja, jotka tekevät betonitöitä ja kiinnittävät rungon pilareita ja palkkeja.

Kaukaisemmassa tulevaisuudessa talo kokoaa itse itsensä tai se kasvatetaan paikoilleen.

“Ehkä vielä joskus käsketään tietokonetta rakentamaan ohjeiden mukainen talo“, ennakoi kehitystä arkkitehti Trevor Harris Kauppalehdessä vuonna 2000. “Ehkä taloja tai kaupunkeja ei enää rakenneta vaan kasvatetaan kuin sieniä.“

Näyttääkö talo silloin satumetsän herkkutatilta? Tulevaisuuden muoti on arvaamaton, mutta yksi on varmaa: kodin pitää tuntua kodikkaalta. Heinolan asuntomessuilla kesällä 2004 yleisö äänesti kolmelle ensimmäiselle sijalle talot, jotka muistuttivat 1800-luvun kartanoita. Isoäidin äidin talo on se oikea talo.

Suomalainen, joka tulevaisuudessa rakentaa Kuuhun, voi hyvinkin teettää rakennusrobotilla älytalon synteettisistä hirsistä. Sitten maalarirobotti päällystää seinät virtuaalisella punamullalla. Lopuksi maansiirtorobotti kaivaa järven mökin viereen.

Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla