Tähtäät. Puristat liipaisinta. Laukaus ei kajahda eikä ase potkaise, mutta tietokoneen näytölle ilmestyy tieto laukauksesi onnistumisesta.

Tekniikka-palsta

Teksti: Kalevi Rantanen

Tähtäät. Puristat liipaisinta. Laukaus ei kajahda eikä ase potkaise, mutta tietokoneen näytölle ilmestyy tieto laukauksesi onnistumisesta.

Luoditon ammunta on yleistä niin ampumaharrastajien parissa kuin armeijan harjoituksissa. Nyt se on tullut myös kilpa-areenoille: nykyaikaisen viisiottelun ammunnassa käytetään meneillään olevista Lontoon olympialaisista alkaen valopistoolia.

Ampumisen ilman luoteja mahdollistaa optoelektroniikan kehitys. Harva tietää, että suomalaiset ovat olleet siinäkin uranuurtajia. Oululainen Noptel Oy toi ensimmäisenä maailmassa ammuntamarkkinoille optiset harjoittelulaitteet, jo 1980-luvulla. Nyt tosin uranuurtajan omistavat belgialaiset, sillä Noptel siirtyi kesäkuussa asetehdas FN Herstalille.

Ledi tarjoaa vaikeutta

Ensin luodittomat aseet käyttivät laseria, nykyisissä laitteissa infrapunaledi lähettää säteen. Maalina toimii yksinkertainen heijastin.

– Säde on infrapunakeila, joka maallikosta voi tuntua epätarkemmalta kuin kapea lasersäde, mutta todellisuudessa se on erittäin tarkka. Elektroniikka rakentaa osumasta kuvan niin, että tiedetään myös, miten hyvin ampuja on tähdännyt, kertoo Noptelin tekninen johtaja Markku Koskinen.

Harjoittelulaitteella voidaan myös säätää ja pitää haluttu vaikeusaste. Urheiluampuja ampuu tavallisesti kymmenen metrin päähän, mutta jos hän kävelee lähemmäksi, simulaattori säilyttää vaikeusasteen.

Uusimmat laitteet pystyvät simuloimaan muuntuvia oloja. Niillä voidaan harjoitella ampumista nopeasti vaihtuviin, eri etäisyyksillä sijaitseviin maaleihin. Ero voi olla kolmesta kolmeensataan metriin, Koskinen kertoo.

Täydentää, ei korvaa

Puolustusvoimat on hankkinut monenlaisia harjoittelulaitteita ja simulaattoreita eri valmistajilta. Noptelin lisäksi se käyttää muun muassa toisen kotimaisen valmistajan, Suomen Biathlon Oy:n Eko-Aimsin ammuntajärjestelmiä. Käytössä on myös ruotsalaisia, uusiseelantilaisia ja amerikkalaisia simulaattorijärjestelmiä.

– Laitteen tekninen kehittyneisyys ei yksin riitä, laitteen on myös sovelluttava haluttuun käyttötarkoitukseen, huomauttaa majuri Jyri Hollmén Maavoimien esikunnasta.

Ja tarpeita puolustusvoimilla on monenlaisia.

Jokaisessa varuskunnassa simulaattoreiden avulla harjoitellaan käsiaseilla ampumista. Silloin harjoittelujärjestelmä antaa tarkan tiedon ampujan toiminnasta.

Yhdellä kiväärin piippu on voinut vaellella edestakaisin ja kymppilaukaus ollutkin vain onnekas sattuma. Toinen on voinut saada osumat kasaan, mutta kaikki ohi maalin, jolloin tarvitsee vain säätää tähtäintä. Harjoittelujärjestelmä kertoo paljon enemmän kuin reikä maalitaulussa.

Raskaille aseille, kuten panssarintorjunta- ja panssarivaunuaseille on omat optoelektroniset simulaattorinsa. Ne alentavat kustannuksia ja parantavat tuloksia.

– Raskasasejärjestelmien koulutuksessa voidaan simulaattorilla lisätä huomattavasti toistoja. Yksi panssarivaunun laukaus maksaa muutaman tuhat euroa, joten niitä ei voida ampua satoja koulutuksessa. Simulaattoreilla yksittäinen laukaus ei juuri nosta kustannuksia, kertoo Hollmén.

Optoelektroninen harjoittelu täydentää, mutta ei korvaa kovapanosammuntoja. Sotilaiden on totuttava käsittelemään oikeita patruunoita, joita jotkut saattavat aluksi arastella.

Todistetusti tehoa

Ampuminen valonsäteellä harjaannuttaa toimimaan tilanteessa, jossa voidaan joutua ampumaan oikeasti. Harjoittelu ja simulointi optoelektronisilla laitteilla opettavat tekemään oikeita päätöksiä ja minimoimaan väkivallan käyttöä.

Psykologi Evelyn-Rose Saus Bergenin yliopistosta on tehnyt väitöskirjatutkimuksen simulaattorien tehokkuudesta Norjan poliisikorkeakoulussa. Saus havaitsi tutkimuksessaan, että todellisuutta pitkälle jäljittelevä simulaattori auttaa erityisesti silloin, kun harjoitellaan toimimista erittäin stressaavissa tilanteissa.

Tärkeä oli myös havainto, että kiperässä paikassa tarvittava tilannetietoisuus riippuu pitkälle ampujan persoonallisuudesta. Ulospäin suuntautuneet, järjestelmällisesti toimivat ja emotionaalisesti tasapainoiset ihmiset menestyivät parhaiten.

Yksi simulaattorin eduista voikin olla mahdollisuus ainakin osittain testata, ketkä voi päästää käyttämään tuliaseita, ja ketkä taas on pidettävä kaukana kovista panoksista.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.