Jätteet on parasta pitää poissa kaatopaikalta. Ilmaston kannalta ei ole niin suurta väliä, miten.





Jätteiden poltto herättää intohimoja. Sekä jätteenpolton periaatteellisten vastustajien että sen varauksettomien kannattajien argumentit ovat kuitenkin liudentumassa.

Suomessa jätteiden polttamisella on huono maine. Syynä siihen lienee pahamaineinen Kyläsaaren jätteenpolttolaitos. Se toimi Helsingissä vuodesta 1961 vuoteen 1983 ja syyti kaupunki-ilmaan muun muassa dioksiineja ilman kunnollista puhdistusta.

Ehkä juuri Kyläsaaren jättämän trauman takia kukaan pääkaupunkiseutulainen ei nytkään haluaisi jätteenpolttolaitosta naapuriinsa. EU:n jätteenpolttodirektiivi kuitenkin määrää polttolaitoksille tiukat päästörajat, joita myös valvotaan tarkasti. Siksi nykyaikaiset laitokset ovat erittäin puhtaita. Esimerkiksi dioksiinipäästöt ovat niin pieniä, että kaatopaikalla sama jäte tuottaisi enemmän dioksiinia.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV kuitenkin etsii uudelle jätteenpolttolaitokselleen sopivaa paikkaa. Vaihtoehtoina on tarkasteltu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta Espoossa, tonttia Juvanmalmin teollisuusalueella Espoossa, Kivikon jätepalvelukeskusta Helsingissä ja Långmossebergenin aluetta Vantaalla.

Muuallakin Suomessa pohditaan, millä tavalla aiempaa suurempi osa jätteistä voitaisiin polttaa. Tällä hetkellä yhdyskuntajätettä poltetaan erikseen niin sanotussa massapoltossa vain Turussa. Lisäksi monella paikkakunnalla jätteitä poltetaan muiden polttoaineiden kanssa niin sanotuissa rinnakkaispolttolaitoksissa.


...vai eikö sittenkään?



















  ...mutta




  ...mutta



Suomi ei huku roskaan

Jätteiden syntyä ei voi kokonaan ehkäistä, eikä kaikkea syntynyttä jätettä voi kierrättääkään. Eikö siis olisi järkevintä polttaa se osuus, jota ei voi hyödyntää materiana? Keski-Euroopassa yhdyskuntajätteestä poltetaan paljon suurempi osa kuin Suomessa.

Yksi syy on se, että kaatopaikat valtaavat yhä enemmän tilaa, ellei roskasta hankkiuduta eroon muulla tavalla.

Suomessa syntyy jätettä ympäristöministeriön mukaan yli sata miljoonaa tonnia vuodessa. Suurin osa kaatopaikoille päätyvästä materiasta on kuitenkin maanrakennusjätettä, joka ei pala. Yhdyskuntajätettä syntyy vuosittain alle kaksi miljoonaa tonnia. Pääkaupunkiseutulaisten kaatopaikka Ämmässuo Espoossa täyttyy vain hieman nopeammin, jos jätteitä ei aleta polttaa.

Harvaan asutussa pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa tilasta ei ole pulaa. Suomalaisten vuotuiset yhdyskuntajätteet mahtuvat muutaman hehtaarin alueelle.


Kaatopaikka tuottaa metaania

Ilmastonmuutos on painava perustelu myös jäteratkaisuissa. Niillä on merkitystä, koska suuri osa kaatopaikoille päätyvästä yhdyskuntajätteestä on biohajoavaa. Kun ruoantähteet ja puutarhajätteet mätänevät kaatopaikan hapettomissa oloissa, syntyy metaania. Se on paljon hiilidioksidiakin pahempi ilmastoa lämmittävä kaasu.
Tilastokeskuksen mukaan jätehuolto tuotti vuonna 2005 noin kolme prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Nykyään biohajoavan jätteen synnyttämä metaani pitää EU-direktiivin mukaan kerätä talteen. Jonkin verran metaania kuitenkin karkaa kaatopaikoilta edelleen.

YTV:n jätehuoltojohtajan Petri Kouvon mukaan Ämmässuon kaltaisen suuren kaatopaikan metaanintuottoa on vaikea määritellä tarkasti. Kaasun talteenottoasteesta ei siksi ole tarkkaa tietoa.

- Ämmässuon kaasunkeräysjärjestelmä on erittäin kattava ja tehokas, joten arvioni on, että kaasusta vähintään 70 prosenttia saadaan talteen, Kouvo sanoo.

Jätehuollon osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä onkin lähes puolittunut vuodesta 1994. Kaatopaikkakaasujen talteenoton lisäksi kehitystä on vauhdittanut jätteiden lajittelun tehostuminen.


Polttamalla lämpöä ja sähköä

Kun jäte hävitetään modernissa polttolaitoksessa, saadaan sivutuotteina sähköä ja lämpöä. Jos jätteenpolttolaitoksen sähkö ja lämpö korvaavat fossiilista energiaa, ilmasto voittaa. Vai voittaako?

Jätteitä ei teknisistä syistä voi polttaa kovin korkeissa lämpötiloissa. Siksi jätevoimalan hyötysuhde ei ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi maakaasua käyttävän lämpövoimalan. Jätevoimala tuottaa enemmän lämpöä ja vähemmän sähköä kuin suurimman osan vuotta tarvittaisiin.

Jätehuoltojohtaja Kouvo ja Suomen luonnonsuojeluliiton jäteasiantuntija Erja Heino katsovat asiaa vastakkaisista näkökulmista.

Heinon mukaan varsinkaan pääkaupunkiseudulla ei ole pulaa niinkään lämmöstä kuin sähköstä. Lisäksi jätevoimala korvaisi monella paikkakunnalla ennemminkin biopolttoaineita kuin fossiilisia.

Kouvo kuitenkin huomauttaa, että pääkaupunkiseudun kaukolämmön kulutus kasvaa vuosittain ja siellä polttolaitoksen tuottama lämpö korvaisi nimenomaan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä.

Energiatalouden kannalta olisi tehokkaampaa käyttää jätteiden energiasisältö pelkästään lämmöksi kuin lämmöksi ja sähköksi. Ruotsissa sähkö tuotetaan lähinnä ydin- ja vesivoimalla ja lämpö yleensä erikseen. Jätteenpoltolla korvataan Ruotsissa fossiilisia polttoaineita käyttäviä lämpölaitoksia.

Myös kaatopaikalle läjitetyn jätteen energiasta saadaan osa hyödynnettyä. Talteen otetun metaanin voi nimittäin käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon tai liikenteeseen. Silloin se aidosti korvaa fossiilisia polttoaineita.

Kouvon mukaan tätä nykyä noin puolet kaasusta johdetaan kaukolämmön tuotantoon. Loput poltetaan soihduissa kaatopaikalla. Soihtupolton tuloksena on hiilidioksidipäästöjä, joiden vastineeksi ei kerry edes energiaa.
- Tulevaisuudessa tavoitteena on saada kaikki kerätty kaasu energiatuotantoon, Kouvo lupaa.


Biojätteen voisi mädättääkin

EU-direktiivien mukaan sekajätteen läjitystä kaatopaikalle on joka tapauksessa vähennettävä.
Heinon mukaan suurin osa sekajätteestä olisi kierrätyskelpoista. Siitäkin osuudesta, jota ei voi mielekkäästi hyödyntää materiana, noin puolet on palamatonta.

Sekajätteen palavasta osasta taas hyvinkin yli puolet on biojätettä, joka tulisi jo kotitalouksissa panna biojäteastiaan. Tosiasiassa kaikki eivät näe vaivaa lajitellakseen jätteensä. Asianmukaisesti lajiteltu biojäte kompostoidaan, ja lopputuotteeksi saadaan humusta. Sen tarjonta ylittää nykyisin kysynnän, mutta ruoantähteistä voisi valmistaa muutakin.




Muovikassi on luultua haitattomampi


Ilmastonmuutos muokkaa jäteasenteita yllättävilläkin tavoilla.

1980-luvun ympäristönsuojelijat julistivat muovipussin lähes ympäristörikokseksi, koska se ei maadu vaan jää tuhansiksi vuosiksi muistuttamaan yli varojensa eläneestä sukupolvesta.

Muovikassi huolettaa yhä. Esimerkiksi runsas vuosi sitten Ylen televisio-ohjelma Kuningaskuluttaja pohti huolestuneena, missä ajassa muovikassi maatuu, vai maatuuko ollenkaan.

Kuningaskuluttajan mukaan paperikassi tuntuisi ekologisemmalta, koska se maatuu kotikompostissa jopa puolessa vuodessa. Muovikassista sen sijaan oli ristiriitaista tietoa: YTV kertoi, ettei se maadu lainkaan; valmistaja uskoi asian riippuvan oloista.

Mutta ajat muuttuvat.

Ympäristöpolitiikassa jo 1980-luvulta asti vaikuttanut jäteasiantuntija Michael Lettenmeier ei Kuningaskuluttajan haastattelussa ollut huolissaan, vaikka valmistajan arviot maatumisesta muutamassa vuodessa eivät pitäisikään paikkansa.

- Voidaan kysyä, onko nykyisin etukin, että jokin kaatopaikalle jo päätynyt ei maadu. Hiili, joka on sitoutunut muovikassiin, pysyy siellä tallessa eikä vapaudu metaanina ilmakehään.



Kierrätys tuskin kärsii

Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace vastustavat jätteiden polttoa, koska mahdollisuus päästä niin helposti eroon jätteistä voisi niiden mielestä vähentää kiinnostusta kierrätykseen ja jätteiden synnyn ehkäisyyn.

Mutta luopuisiko joku harkiten kuluttava ja säntillisesti jätteensä lajitteleva perhe hyvistä tavoistaan, jos tietäisi sekajätteen päätyvän kaatopaikan sijasta polttolaitokseen?

Ajatus ei saa tukea eurooppalaisesta vertailusta. Suomi on vain keskitason kierrättäjä vaikka on jätteiden polttajana häntäpäässä. Ruotsin ja Hollannin kaltaiset maat ensin kierrättävät tehokkaasti ja polttavat sitten sen, mitä eivät pysty kierrättämään. Tosin jotkin hyvistä kierrättäjistä ovat surkeita jätteen synnyn ehkäisyssä.

Luonnonsuojeluliiton Heinon mukaan Suomeen ollaan rakentamassa jätteenpolton ylikapasiteettia. Esimerkiksi YTV:llä ei olisi silloin mitään intressiä ehkäistä jätteiden syntyä tai edistää kierrätystä - muuten investointi kalliiseen polttolaitokseen menisi hukkaan.

YTV:n Kouvon mukaan polttolaitosta suunnitellaan päinvastoin liian pieneksi nyt käytettävissä oleviin jätemääriin nähden, jotta ylikapasiteettiongelmaa ei syntyisi myöhemminkään.

- Väite, että joku investoisi ylisuureen polttolaitokseen miljoonia, on suoraan sanoen aika käsittämätön, Kouvo sanoo.

Niin sanotussa rinnakkaispoltossa jätteiden tarjonnan väheneminen ei olisi ongelma. Jätteiden osuus kaikista laitoksessa palavista polttoaineista on rinnakkaispoltossa vain joitakin prosentteja.

Aikaisemmin rinnakkaispoltto olikin suomalainen tapa polttaa jätteitä. EU:n jätteenpolttodirektiivin tiukat päästörajat ja mittausvaatimukset ovat kuitenkin tehneet rinnakkaispolton varsinkin pienissä laitoksissa kannattamattomaksi.


Poltto ei ole kohtalonkysymys

Pitäisikö jätteet sitten polttaa? Vastaus riippuu osin siitä, mitä pitää ympäristön suurimpana uhkana.
Jos pelkää, etteivät maapallon luonnonvarat nykymenolla riitä, on kaikkea materiaalien käyttöä radikaalisti tehostettava. Näin ajatteleva näkee jätteen oireena, talouskasvun ja materiaalien tehottoman käytön sairautena. Jätteen poltto olisi siten vain oireenmukaista hoitoa, joka ei lääkitse itse sairautta.

Jos on eniten huolissaan ilmastonmuutoksesta, jätehuollon ylivoimaisesti suurin ongelma ovat kasvihuonekaasupäästöt.

VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan jätehuollon suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät metaanista, jota keräilystä huolimatta pääsee kaatopaikoilta karkuun.

Kattavampi kierrätys vähentäisi muita kasvihuonepäästöjä vain vähän. Erilaisten polttotapojen erot ovat nekin pieniä. Jätteitä polttamalla ei myöskään pystytä kovin paljon vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta.
Tärkeintä siis on saada biohajoava jäte pois kaatopaikalta - tavalla tai toisella.



Aiheesta lisää:
Uusien jätteenkäsittelykonseptien mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2402.pdf

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018