Jos koulu alkaisi aamulla vähän myöhemmin, opetuksesta jäisi jotain mieleenkin




Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009


Suomalaiset koululaiset menevät yöpuulle selvästi myöhemmin kuin sukupolvi sitten. Kun koulu kuitenkin alkaa yhtä aikaisin kuin ennen, lapset eivät ehdi nukkua tarpeeksi.

Väsyneenä oppimisesta ei tietysti tule mitään. Tämän vahvistavat tutkimukset, mutta aamun ensimmäisen tunnin opettajat tietävät sen ehkä muutenkin. Jos oppijan pää kolahtaa nukahtamisen merkiksi pulpettiin, kon-su-kie-pre tuskin tarttuu mieleen.

Univaje vaikuttaa oppimiseen myös mutkan kautta. Päivällä opitut asiat vahvistavat paikkansa pitkäkestoisessa muistissa unen aikana. Huonolaatuinen tai lyhyeksi jäänyt yöuni voi myös altistaa lihomiselle.


Aiemmin nukkumaan?

Kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että koululaiset tarvitsevat pitemmän yöunen - mutta kummasta päästä sitä pitäisi pidentää?

Olisi loogista ajatella, että kun ongelman on aiheuttanut iltakukkuminen, ratkaisu olisi kurinpalautus. Televisio, tietokone ja konsolipelit pois teinien makuuhuoneesta ja kotiintuloajat kunniaan.

Voi tosin olla vaikeaa saada nuoret taivutetuksi varhaisempaan vuorokausirytmiin, kun koko yhteiskunta on venyttänyt iltaa. Televisiosta tulee sarjoja myöhemmin kuin ennen, ja ravintolat sulkeutuvat myöhään. Kaupatkin ovat auki yhä vapaammin.

Yksi suurimmista hulluuksista ovat juniorien liikuntavuorot illalla jopa yhdeksän jälkeen. Vaikka harjoituksista pääsisi kotiin ennen yhtätoista, uni ei tule kuin tilauksesta. Liikunta nostaa ruumiinlämpöä, eikä väsymystä tunne ennen kuin lämpö on kääntynyt laskuun.


Vai myöhemmin ylös?

Entä jos kokeiltaisiin toista lähestymistapaa.  Viivästetään koulujen alkamista, jotta lapset ja nuoret voisivat aamulla nukkua hieman pitempään.

Mutta sittenhän nuoret kukkuvat illalla vielä pitempään ja heräävät aamulla aivan yhtä väsyneinä kuin ennenkin! Näin ajattelee moni luontainen aamuvirkku, jonka mielestä myöhään valvovat ihmiset ovat hieman epäilyttäviä boheemeja.

Yhtä lailla moni iltavirkku tietää kokemuksesta, että jos pirulle antaa pikkusormen, se vie helposti koko käden. Jos aamulla ei tarvitse herätä aivan totuttuun aikaan, illalla saa unen päästä kiinni totuttua myöhemmin.

Lisäksi koulupäivä päättyisi myöhemmin. Aktiivisilla oppilailla tulisi harrastuksiin kiire.


Teinin rytmi siirtyy

Unitutkija, Helsingin yliopiston neurologian dosentti Markku Partinen kannattaa koulujen alkamisajankohdan myöhäistämistä, ainakin kokeiluna.

- En ole ennustaja, mutta veikkaanpa, että koulujen alkamisajankohdan siirtäminen myöhemmäksi ei siirtäisi nukkumaanmenoa yhtään myöhemmäksi.

Partisen mielestä kannattaisi myöhentää nimenomaan yläkoululaisten ja lukiolaisten kouluun menoa. Syyt ovat biologiassa.

- Teini-iässä tapahtuu siirtymä myöhempään, mikä näkyy 1-2 tuntia myöhäisempinä nukkumaanmenoaikoina. Teini-ikäisen rytmi siirtyy puberteetin myötä, ja oletettavasti hormonaalisilla tekijöillä on merkittävä osuus asiassa, Partinen selittää.

Maallikon mieleen tulee, että teinin biologinen päivärytmi olisi ikään kuin 25-tuntinen, eli sisäinen kello jätättää suhteessa edelliseen vuorokauteen.

Eikö silloin nimenomaan kannattaisi pitää tiukasti kiinni rytmistä eikä missään nimessä päästää sitä valumaan eteenpäin? Jokainen, jolla on vaikeuksia ylläpitää vuorokausiryt¬miään, tietää, että rytmin palautus kestää pitempään, jos yhtenä päivänä herää tai menee nukkumaan liian myöhään.

Tästä ei kuitenkaan ole kyse, Partinen vakuuttaa. Teinin rytmi viipyilee suhteessa niihin tekijöihin, jotka tahdistavat unen ja valveen ja esimerkiksi ruumiinlämmön vuorokausirytmejä.

Niistä tärkein on valo. Kun lapsi tai aikuinen yleensä alkaa osoittaa väsymyksen merkkejä illan hämärryttyä, nuorella ruumiinlämmön lasku ja muut reaktiot tähän tahdistavaan aikamerkkiin tulevat myöhemmin.


Kokeilut rohkaisevat

Teoria siis näyttää ennustavan, että teini-ikäisten voisi hyvin antaa herätä ja mennä kouluun vähän myöhemmin ilman, että se pidentäisi yökukkumista entisestään. Tästä on myös empiiristä näyttöä.

Yhdysvalloissa Minnesotassa on useissa koulupiireissä kokeiltu koulun alkamisajan myöhäistämistä. Esimerkiksi Minneapolisissa yläkoululaiset saivat mennä kouluun 8.40 aiemman 7.20:n sijaan. Minnesotan yliopiston koulutustutkijan Kyla¬ Wahlstromin mukaan oppilaat hyötyivät myöhemmästä aloituksesta.

Opiskelijat valittivat vähemmän masennuksesta, opettajat kertoivat oppilaiden olevan vastaanottavaisempia opetukselle, ja vanhempien mukaan heidän lapsensa olivat tasapainoisempia kotona.

Miksi siis enää odottaa? Eikö myöhempää koulun alkua kannattaisi kokeilla Suomessakin ainakin peruskoulun ylimmillä luokilla? Jos mukaan haluavat koulut jaettaisiin arpomalla koe- ja vertailuryhmiin, voisimme saada myös aiempaa parempaa tutkimustietoa myöhemmän aloitusajan vaikutuksista.

Yksi vasta-argumentti on koululaisten iltapäiväharrastukset. Joissakin amerikkalaiskouluissa on tingitty välitunneista, jotta lapset ehtivät entiseen aikaan muiden tekemistensä pariin.

Mutta olisiko tunnin katoaminen iltapäivästä vain huono asia?

- En osaa ottaa siihen kantaa ilman tutkimuksia. Hypoteesina kuitenkin on, että ehkäpä osa kadulla häärimisestä ilman päämäärää vähenisi joiltakin, kun kotiintuloaika olisi lähempänä vanhempien kotiintuloaikaa, Partinen pohtii.


Laatikko

Joka toinen nukkuu liian vähän
Voidakseen hyvin teini-ikäisten pitäisi nukkua keskimäärin yhdeksän tuntia yössä.
Nuorten terveyskyselyt kertovat, että yhä suurempi joukko tinkii levostaan.
Jo lähes puolet 14-16-vuotiaista menee petiin liian myöhään, kello 23 tai myöhemmin.


1979  15 %  *  1995  40 %   *  2001  43 %  *  2006  45 %