Lämpeneminen uhkaa Etelämantereen eliöyhteisöjä - ja niin myös matkailu: turistien mukana voi tulla vieraslajeja ja tauteja. Toisaalta kun näkee omin silmin, osaa arvostaa ja suojella. Ekoturistin omaatuntoa rauhoittaa se, että käynnin haitat minimoidaan tarkoin säännöin.


matkailu: turistien mukana voi tulla vieraslajeja ja tauteja. Toisaalta
kun näkee omin silmin, osaa arvostaa ja suojella. Ekoturistin omaatuntoa
rauhoittaa se, että käynnin haitat minimoidaan tarkoin säännöin.




On vaikea uskoa istuvansa mantereista kylmimmällä ja tuulisimmalla, kun keskikesän aurinko hyväilee kasvoja tyynellä kalliorannalla ja pingviinien toitotus on ainoa ympärillä kuuluva ääni. Istun Peterman-saarella Antarktiksen niemimaan länsipuolella Bellingshauseninmerellä ja katselen pesiviä myssy- ja valkokulmapingviinejä.

Tämä pingviiniyhdyskunta on tällä hetkellä maailman eteläisin valkokulmapingviinien pesimäkolonia. Sanon tällä hetkellä, koska laji saattaa milloin hyvänsä jatkaa levittäytymistään kohti etelää. Se ja myssypingviini viihtyvät lämpenevässä ilmastossa ja ovat syrjäyttämässä kylmää paremmin kestäviä lajeja.

Antarktiksen niemimaa lämpenee viisi kertaa niin nopeasti kuin muu maapallo keskimäärin. 1950-luvulta lähtien alue on leudontunut jo 2,5 astetta.

Etelämantereella pesivistä neljästä pingviinilajista kylmimpiin oloihin ja runsaimpiin jäihin ovat sopeutuneet jää- ja keisaripingviini. Viitenäkymmenenä viime vuotena joidenkin populaatioiden keisaripingviinit ovat vähentyneet 50 prosenttia, ja neljännesvuosisadan aikana Ant¬arktiksen niemimaan jääpingviinit ovat niukentuneet jopa 65 prosenttia.

Pingviinien pesimäyhdyskuntien pienenemisen näkevät kuitenkin vain tutkijat ja tilastot. Satunnaiselle luontomatkailijalle pingviinejä on edelleen paljon.

Maihin mentäessä minulle painotetaan, ettei pingviinejä saa lähestyä viittä metriä likemmäs mutta pakoonkaan ei tarvitse juosta, jos ne itse ottavat kontaktia. Utelias myssypingviini käy koputtelemassa saappaitani ja nyhtämässä lahkeitani. Lintu on liian lähellä, jotta kamerani 50-millinen objektiivi pystyisi tarkentamaan.


Jääpingviiniltä loppuu ruoka

Myssy- ja valkokulmapingviinien etelänvalloitus etenee hyvin. Ne eivät pysty elämään ahtojäiden keskellä kuten jääpingviinit, mutta jään vähetessä syntyvät suuret avovesialueet sopivat niille erinomaisesti.

Jääpingviini vaatii pesintänsä onnistumiseksi lumetonta maata, jota mantereella on nykyisin alle kaksi prosenttia. Kun Etelämantereen kuiva ja kylmä ilma lämpenee, se muuttuu kosteammaksi, jolloin lumisateet lisääntyvät.

Kostuminen ei ole jääpingviinien ainoa pulma. Niiden poikaset menehtyvät pesiin, koska emot tuovat mereltä yhä vähemmän ruokaa.




Tiedeturistin unelmareissu


Eläinekologi Essi Keskinen ja viitisenkymmentä muuta matkailijaa vierailivat Antarktiksen niemimaalla ja sen saarilla tämän vuoden tammikuussa. Laiva lähti Tulimaan Ushuaiasta.




Mantereen tutkimus menossa

Parhaillaan on käynnissä neljäs kansainvälinen polaarivuosi, joka kestää maaliskuusta 2007 maaliskuuhun 2009.
Polaarivuosien vietto aloitettiin jo 1880-luvulla. Kustannusten säästämiseksi ehdotettiin, että sekä pohjoisten että eteläisten napa-alueiden tutkimus keskitettäisiin joihinkin vuosiin, jolloin pienikin lisäinvestointi kartuttaisi tietoa.

Ensimmäinen polaarivuosi, 1882-1883, keräsi kyllä paljon tietoa, mutta kovin kustannuksin: Yhdysvaltojen tutkimusretkikunnan 24 jäsenestä 17 kuoli nälkään, kun huoltoalus ei onnistunut tuomaan täydennyksiä.

Takkuisesta alusta on päästy, ja nykyään Suomikin on mukana tutkimuksessa, jota isännöivät Kansainvälinen tieteellisten unionien neuvosto ICSU ja Maailman ilmatieteellinen järjestö WMO.

Tällä kertaa polaarivuoteen osallistuvia maita on kolmekymmentä ja projekteja satoja. Tieteenaloja on kymmeniä. Etelämanner-sopimuksen perusteella kaikki mantereella tehtävä tutkimus on yhteistä, tieto ja tutkijat saavat liikkua vapaasti eikä mitään salata toisilta. Vuonna 1961 laaditun sopimuksen mukaan mannerta ei saa käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin, vaan se säilytetään jälkipolville ainoastaan tieteellisiä ja rauhanomaisia tarkoitusperiä varten. Allekirjoittajina on jo 46 valtiota, Suomi muiden mukana.

Yhteistä tietoa tarvitaankin, tätä nykyä ehkä enemmän kuin koskaan. Otsonikerroksen aukko havaittiin juuri Etelämantereen yläpuolelta jo 1960-luvulla, joskin tulosta luultiin ensimmäiset kymmenen vuotta mittausvirheeksi. Kun tiedeyhteisö vihdoin 1970-luvun lopulla uskoi otsonikerroksen aukon laajenevan, uhka saatiin kuriin yllättävän ripeästi, vaikka se vaati tiukkoja kansainvälisiä toimia. Nyt on ilmaston lämpenemisen vuoro.


Vieraslajit pois varusteistani

Minäkin osallistun pienellä panoksellani polaarivuoden 2007-2009 tutkimukseen. M/v Professor Molchanov -aluksen henkilökunta imuroi kaikki päällysvaatteeni, reppuni, kameralaukkuni ja kengänpohjani ja lähettää takintaskuistani kertyneet siemenet, itiöt, bakteerit ja muun Etelämantereelle kuulumattoman irtaimiston laboratorioon tunnistettavaksi.

Antarktiksen niemimaalla kasvaa alkuperäisinä sammalten ja jäkälien ohella vain kaksi kukkakasvilajia: etelämantereenlauha ja eräs kihokki. Lienee kuitenkin vain ajan kysymys, milloin jokin turistin tietämättään tuoma siemen alkaa itää. Turismi lisääntyy Seitsemännellä mantereella hurjaa vauhtia, ja ilmaston lämpenemisen seurauksena myös uudet tulokkaat eli vieraslajit voivat entistä helpommin kotiutua uusille alueille.

Joskus valvonnassa sattuu ylilyöntejäkin. Täällä käytetyistä rekikoirista hankkiuduttiin eroon, koska ne olivat Etelämanner-sopimuksen vastaisia vieraslajeja. Miksei ihmistäkin siten lasketa vieraslajiksi - eihän mantereella ole koskaan ollut vakituista asutusta.


Paljonko turismi haittaa?

Etelämannerta kutsutaan yhä Seitsemänneksi mantereeksi, jolla viitataan alueen saavuttamattomuuteen, vaikka globalisaatio on mahdollistanut parinkymmenentuhannen turistin vierailun joka vuosi. Moni tunnustaa, että matkan varsinainen tarkoitus on vain päästä käymään "Viimeisellä mantereella", eräänlainen sulka hattuun siis. Suurin osa matkailusta on silti luonto- ja toivottavasti myös ekoturismia.




Varovasti hylkeiden kanssa


Hylkeet ottavat rannalla lunkisti. Weddellin- ja krillihylkeitä makoilee rauhallisen näköisinä kivikolla. Jokin avaa korkeintaan toisen silmänsä kurkistaakseen liian lähelle pyrkivää turistia. Aitchosaarten merinorsu-urokset hiukan hermostuvat ja alkavat karjahdella tukkeutuneen viemärin kuuloisella äänellään.

Kuitenkin aina voi sattua haavereita, kun ihmiset päästetään valloilleen villieläinten joukkoon. Vuonna 2003 leopardihylje hyökkäsi snorklaavan brittiläisen tutkijan kimppuun ja tappoi hänet. Jo Ernest Shackletonin epäonnisella Endurance-laivan matkalla vuonna 1914 miehistöön kuuluneen Oatesin kimppuun kävi leopardihylje, joka ajoi takaa suksilla liikkunutta miestä. Mitä enemmän Etelämantereen vesissä on sukellettu ja liikuttu, sitä enemmän myös leopardihylkeiden hyökkäykset ovat lisääntyneet. Nykyisin urheilusukeltaminen leopardihylkeiden lähellä on kielletty.







Pingviinipolulle puhtain saappain

Port Lockroyssa, entisellä brittiasemalla, nykyisen museon pihalla, pingviinit pesivät lähes rakennuksen portailla. Katselen tyytyväisen näköistä pingviiniemoa, joka aina välillä kurottautuu oksentamaan ruokaa kahdelle nälkäiselle poikaselleen. Paikkauskollinen pingviinipari on rakentanut pikkukivistä koostuvan pesänsä aivan museon ovenpieleen kuulemma jo muutamien vuosien ajan, vaikka Port Lockroy on vuosittain lähes kymmenentuhannen turistin ohjelmalistalla. Pingviinit tepastelevat poluillaan jalkojeni juuressa täysin tyynen oloisina paristakymmenestä turistista huolimatta.




1 700 kiveä pesään


Cuvervillensaarella istun kivelle ja tarkkailen valkokulmapingviinien pesimäyhdyskuntaa, kunnes minut paimennetaan takaisin laivalle. Pesät on rakennettu keskimäärin 1 700 pikkukivestä, joita pingviinit kuljettavat pitkienkin matkojen takaa nokassaan. Lisäksi naapurin pesästä täydennetään omaa varustusta. Heti kun silmä välttää, on naapurin hautova emo kurottanut nappaamaan kiven oman pesänsä parannukseksi.

Jo 1910-luvulla kapteeni Scottin tutkimusryhmässä havaittiin, että pingviinit kuljettavat pikkukiviä rannalta pesiin ja pesistä toiseen. Tutkimusmielessä miehet maalasivat yhden pesän kaikki kivet punaisiksi, ja muutaman päivän päästä väriä pilkisti lähes kaikista yhdyskunnan pesistä.

Pingviinien seuraaminen on hauskaa. Jos pesäkivirosvo jää verekseltään kiinni, alkaa kova nokankoputus, trumpetointi ja hätyyttely. Kun kiven alkuperäinen omistaja nousee kiukuissaan pesältä ajaakseen rauhanhäiritsijän pois, kumartuu takana olevasta pesästä muka viaton naapuri nappaamaan yhden kiven itselleen.

Pikkukivien tarkoituksena on nostaa pingviinien munimat 1-2 munaa ja myöhemmin poikaset pois kosteasta maasta, jossa lumien sulamisvesi juoksee keväällä pesimäkauden alkaessa.





"Ihanko totta lämpenee?"

Tuhannen kilometrin levyistä Drakensalmea ylitettäessä saamme kuulla monta luentoa ja nähdä monta dokumenttia Etelämantereen luonnosta ja siitä, kuinka meidän vierailijoina pitää siellä käyttäytyä.

Vaikka kaikki tuntuvat kuuntelevan esityksiä, tieto ei aina kohtaa otollista maaperää. Kuulen kanadalaisnaisen ihmettelevän toiselle matkustajalle, miksi näkemämme hylje makaa niin rauhallisena rannalla, vaikka päivällisiä kävelee aivan nenän edestä. Eihän weddellinhylje pingviinejä syö! Hollantilaismies taas aikoo viedä pikkukiven Aitchosaarten rannalta kummitytölleen tuliaiseksi. Mitähän tyttö silläkin kivellä tekee? Pingviini asettaisi kiven pesäänsä.

Kun katsomme ruokasalissa Al Goren ilmastonmuutosdokumenttia "Epämiellyttävä totuus", vieressäni istuvalta amerikkalaisnaiselta pääsee hämmästyneitä huokauksia: - Ihanko totta ilmasto lämpenee? Nouseeko vesi? En ole tiennytkään! Itselleni dokumentissa ei ole mitään uutta, mutta naapurilleni koko asia on täysin vieras. Kun ihmisten tietämys on näin erilaista, tarvitaan valtavasti valistusta, ennen kuin viesti Etelämantereen ahdingosta menee perille.


Antarktis-innostus tarttuu

Juttelen laivan kannella espanjalaisen tietokoneinsinöörin kanssa. Hän on vasta nuori mies mutta on säästänyt Antarktiksen-matkaa varten jo kolme vuotta. Autostakin piti luopua, jotta unelma Viimeiselle mantereelle pääsemisestä toteutui.

Joka päivä poika ryntää luokseni ja hehkuttaa: - Eikö tänään ole vieläkin hienommat maisemat kuin eilen, eikö tämä päivä ole vielä entistäkin upeampi!

Suomalaisryhmän matkanjohtajana huomaan myös omien asiakkaideni innostuksen. Etelämanner on kaikkea sitä, mitä jokainen on toivonut, ja vielä paljon enemmän.

Huolimatta paineesta, jonka luontomatkailu Etelämantereelle ja sen luonnolle aiheuttaa, ajattelen, että ihmisillä on oikeus tutustua kaukaisiin maihin, niiden luontoon ja televisiossa näkemiinsä eläimiin. Tieto lisää tietoisuutta. Kuka olisi parempi puhumaan Antarktiksen suojelun puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan kuin se, joka on nähnyt omin silmin tämän mantereen, kun se vielä on lähes koskematon?


Essi Keskinen on FT, eläinekologi, meribiologi, tutkimussukeltaja ja vapaa kirjoittaja, joka toimii luonto-oppaana teemamatkoilla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018