Kalle Korhonen väitteli antiikin kivikirjoituksista ja tutki humanismin tuloa Suomeen. Nyt hän on päättänyt lopettaa tutkijanuransa.


Artikkelisarjassa eri alojen tutkijat kertovat työstään ja tavoitteistaan.



väitteli antiikin kivikirjoituksista ja tutki humanismin tuloa Suomeen.
Nyt hän on päättänyt lopettaa tutkijanuransa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2004


"Kalle Korhonen", minulle vastataan, kun kyselen yliopistoihmisiltä, kuka olisi hyvä antiikintutkija esiteltäväksi Tiede-lehden tutkijasarjassa. Sama vastaus toistuu useamman kerran, ja Korhonen mainitaan "parhaaksi nuoreksi" filologitaustaiseksi antiikintutkijaksi. Siis haastattelupyyntö liikkeelle.


Korhosen vastaus yllättää. Hän kertoo päättäneensä aiemmin tänä vuonna, että hän lopettaa antiikintutkimuksen. Hän kertoo siirtyneensä tutkimaan keskiajan ja uuden jan dokumentteja. Syksyllä on katkolla koko tutkijan ura.


- Rahoitukseni yliopistolla päättyy syyskuun lopussa. Olen vaihtamassa alaa, ja aion löytää työtä yliopiston ulkopuolelta. Pätkätyöstä minulla on huonoja kokemuksia. Yliopistolla roikkuminen olisi lahjakkuuteni tuhlaamista. Haluan tehdä mieluummin jotain, millä on merkitystä tämän ajan ihmisille.



Tapasin Kalle Korhosen edellisen kerran keväällä 1994 Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa. Gianicolo-kukkulan kivihuvilassa oli käynnissä nuorten ja lahjakkaiden opiskelijoiden tieteellinen kurssi, joka innosti 26-vuotiaan Korhosen lisäksi muitakin tutkimuksen pariin.


- Tieteellinen kurssi oli hyvä mahdollisuus päästä eteenpäin. Villa Lantessa oli kiinnostavaa opetusta, ja siellä tapasi ihmisiä, jotka eivät olleet omalta alalta eivätkä omasta yliopistosta.


Korhonen itse oli aloittanut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa käytännöllisen filosofian opiskelijana. Filosofisiin teorioihin tutustuessaan hän oli törmännyt kreikkalaisiin termeihin ja halunnut ottaa niistä tarkemmin selvää.


- Filologiassa yhdistyvät historia ja kielet, joista molemmista olin kiinnostunut. Aloin opiskella kreikkaa ja latinaa, sillä mielestäni ne kuuluvat yhteen. Kreikka kiinnosti minua kielenä ja paljon käytetty latina työvälineenä.


Ikuisessa kaupungissa vietetyt kuukaudet herättivät Korhosen mielenkiinnon antiikin Rooman kosmopoliittiseen ilmapiiriin, jossa oli nähtävissä jo suurkaupungistumistakin. Kreikan ja latinan lukijaa alkoi kiinnostaa Rooman kaupungin ja Sisilian kaksikielisyys. Tulevaa tutkijaa innoittivat muun muassa silloinen Villa Lanten johtaja Margareta Steinby ja assistentti Mika Kajava, joka nyt vuorostaan johtaa instituuttia.



Runsaat kymmenen vuotta ensimmäisen Rooman-matkansa jälkeen Korhonen istuu märkänä syyskuisena päivänä helsinkiläisen kahvilan pöydässä ja kertoo taustastaan. Mustasankaiset silmälasit ovat vaihtuneet sangattomiin, ennen sileisiin kasvoihin on kasvanut leukaparta, ja ensimmäiset rypytkin ovat ilmaantuneet. Samaa kuin vuonna 1994 on uskollisuus mustalle: pitkässä mustassa nahkatakissaan häntä voisi veikata urbaaniksi taiteilijaksi.


Korhonen onkin hengeltään kaupunkilainen, vaikka Korhosten viisihenkinen perhe muutti Helsingin Haagasta Kirkkonummelle, kun Kalle oli kymmenvuotias. Biologi-vanhemmat kaipasivat lähelle luontoa, mutta Kalle ei koskaan kotiutunut omakotitalomiljööseen.


- Metsä jäi vieraaksi. Minulla on aina ollut sellainen hinku, että kaupunkiin pitää päästä.


Nyt Korhonen asuu perheensä eli vaimon ja kahden alle kouluikäisen pojan kanssa käytännön syistä Espoon Tapiolassa, josta hän on pyöräilllyt päivittäin työpaikalleen klassillisen filologian laitokseen Helsingin keskustaan. Reippailusta käyvät myös Korhosen iltaharrastukset: hän kertoo käyvänsä silloin tällöin klubeilla tanssimassa teknoa samanmielisen perheenisä-ystävänsä kanssa.


- Muutaman tunnin tanssi tekee ihmiselle hyvää. Siinä erittyy endorfiinia kuin urheilussa.


- Ehkä minun persoonani ja antiikintutkimuksen ala eivät sovi yhteen kovin hyvin, Korhonen pohtii seuratessaan lähtöpäätöksensä aiheuttamia reaktioita.


Kivikirjoitusten alkuperää uusiksi


Korhonen harkitsi tutkijanuraa filologian opintojen alusta alkaen, vaikkei hän tiennyt, voiko Suomessa elättää itsensä antiikintutkijana. Valmistuttuaan vuonna 1995 maisteriksi Korhonen meni tutkimusavustajaksi kivikirjoituksia selvittävään projektiin. Väitöskirjan teon hän aloitti 1997.


- Ajattelin yhdistää kivikirjoituskokemuksen gradussani käsittelemääni antiikin kaksikielisyysproblematiikkaan. Halusin selvittää, miten Sisilian kieli muuttui vuosisatojen aikana kreikasta latinaksi.


Tutkimusta auttoi onnenpotku: Korhonen tutustui 1998 seminaarimatkalla Englannissa nuoreen italialaistutkijaan, joka esitteli hänet seuraavana vuonna Roomassa Pisan yliopiston professorille Giovanni Salmerille. Salmeri tutki Sisilian ja erityisesti Catanian kaupungin museon kivikirjoituskokoelmia ja oli mielissään, kun sai Korhosen mukaan hankkeeseen.


Käytännön työssä oli kaksi ongelmaa: kivien saaminen tutkittavaksi ja niiden käsittelyn fyysinen raskaus. Esimerkiksi Syrakusan kaupungin museossa hautakivet oli pakattu yksittäin lukittuihin puulaatikoihin, joista jokaisen avaamiseen täytyi erikseen pyytää lupa. Cataniassa tilanne oli helpompi, sillä Salmerin arkeologivaimo oli vastuussa museon kokoelmien inventoinnista. Hänen avullaan pääsi käsiksi kivitauluihin, joka olivat pölyisessä varastossa remonttia paossa.


- Muuten se olisi ollut äärettömän vaikeaa. Italialainen museohallinto suhtautuu mustasukkaisesti omiin materiaaleihinsa, usein ymmärrettävistä syistä.


Korhonen tutki, luki ja valokuvasi yhteensä 550 kreikan- ja latinankielistä tekstiä, joiden sanottiin olevan ajalta 300 eKr.-600 jKr. Suurin osa kirjoituksista oli hautakiviä, mutta mukana oli myös pari sarkofagia ja muutamia kymmeniä julkisen tilan tekstejä.


Vaikka Korhonen oli alun perin suunnitellut väittelevänsä Sisilian kaksikielisyydestä ja tekevänsä Catanian kivikirjoituskokoelmasta erillisen julkaisun, hän päätti lähdeongelmien vuoksi keskittyä väitöskirjassaankin Catanian teksteihin.


- Kukaan ei tiennyt, mitkä kokoelman kivistä olivat sisilialaisia, mitkä 1700-luvulla Roomasta tuotuja. Esitän väitöskirjassa kunnon kriteerit kirjoitusten alkuperän määrittämiseksi; osoitan alkuperän muun muassa kivissä käytettyjen ilmausten sekä kiven laadun, muodon ja tutkimushistorian avulla.


Korhonen kulki isojen saappaiden jäljissä, sillä kokoelman alkuperän oli 1800-luvulla määrittänyt arvostettu saksalainen historioitsija Theodor Mommsen. Hän oletti kivien tulleen Roomasta, ellei muuta ollut todistettu. Korhonen todisti: roomalaisina pidetyistä kivistä kymmenet olivatkin paikallisia.


- Väitöskirja on minun panokseni sisilialaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Se on Suomen valtion rahoilla tehty iso työ, jota siellä ei olisi omin voimin saatu aikaan. Se on kiinnostava erityisesti sisilialaisille - Suomen kannaltahan se tietysti on vähän perifeeristä.



Kalle Korhonen oli palannut vuonna 1998 Villa Lanteen tieteelliseksi assistentiksi. Siellä hän valmisteli väitöstään: tutki kirjastoissa ja kirjoitti työhuoneessa. Ensimmäinen Rooman-vuosi kului tutkiessa, sillä Villa Lanten rakennus oli täysremontissa eikä siellä tavalliseen tapaan käynyt opiskelijoita, tutkijoita ja kulttuurivieraita.


Hiljaisen vuoden jälkeen alkoi instituutin normaali toiminta kursseineen. Assistentin vastuulla oli antiikintutkimuksen johdantokurssi.


- Sen suunnittelu ja vetäminen oli mielenkiintoista ja palkitsevaa. Mukana oli paljon kohteiden esittelyä ja luentoja, ja kurssilaiset olivat hyvin motivoituneita.


Korhonen kiittää Roomasta erityisesti ilmastoa, herkkuja tarjoavia ruokakauppoja ja töiden kannalta oivallista kirjastotilannetta. Tutkimuskirjallisuus löytyi Amerikan akatemian kirjastosta ja vanhat käsikirjoitukset hienosta Vatikaanin kirjastosta, jossa näki tutkijoiden kirjon nuorista jatko-opiskelijoista vanhoihin munkkeihin.


- Siellä pääsin käsiksi 1500-1700-luvun lähteisiin. En olisi ikinä voinut tehdä sitä työtä Helsingissä.
Ei ikuiseen kaupunkiin muuttaminen sentään pelkkää herkkua ollut. Kallen ja hänen taidehistorioitsijavaimonsa perheeseen syntyi vuonna 1999 esikoispoika. Paikka, jossa on autoja ja saasteita muttei leikkipuistoja, ei ollut ihanteellinen lapselle.


- Ihmiset ovat siellä kuitenkin ystävällisiä, ja murrosikäisistä teineistä mummoihin kaikki roomalaiset hymyilevät lapsille. Lapsi myös oppii siellä hymyilemään takaisin. Kun tulimme Suomeen, poika yritti hymyillä kaikille aikuisille iloisesti, mutta kukaan ei hymyillyt takaisin.



Korhonen teki väitöskirjansa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa, joka tutki idän ja lännen vuorovaikutusta antiikin aikana. Viime vuoden aikana hän toimi projektissa "Humanismin tulo Suomeen". Aihe oli tärkeä ja tiimi hyvä mutta aika liian lyhyt. Korhonen sanoo tuskastuneensa työn jatkuvaan epävarmuuteen ja lyhytjännitteisyyteen. Tutkimusprojektien rahoitus mahdollistaa työnteon usein vain vuoden ajaksi, vaikka kunnollisiin tuloksiin vaadittaisiin ainakin kaksi tai kolme vuotta.


- Työelämä kilpailuttaa meitä koko ajan. Meidän humanistienkin pitäisi kilpailuttaa eri aloja. Tähän asti en ole voinut tehdä niin, mutta nyt lähden hakemaan omaa paikkaani, joka paremmin vastaa kykyjäni. Uskon, että jatkossa työnhakumahdollisuuteni eivät rajoitu antiikintutkimuksen laitoksiin.


Entinen antiikintutkija on lähetellyt hakemuksia uusiin työpaikkoihin mutta toistaiseksi tuloksetta. Tähtäimessä on toimi, jossa hän voisi yhdistää tutkijankoulutuksen ja kiinnostuksensa informaationkäsittelyyn. Korhonen on aloittanut informaationtutkimuksen opiskelun, ja hän on kiinnostunut ongelmista, jotka liittyvät tiedon tallennukseen ja sen hakuun tietoverkoista.


Kalle Korhosen elämänmuutokseen vaikutti myös perhetilanne. Kun Korhoset kuusi vuotta sitten muuttivat Roomaan, se tapahtui Kallen työn vuoksi. Nyt ratkaisuja tehdään äitiysloman jälkeen työelämään palanneen vaimon ehdoilla. Selvemmän työtilanteen haluun vaikuttavat myös lasten tarpeet.


Nyt Korhosta ahdistaa se, ettei hänellä lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien ole mitään tietoa töistä. Haastattelua seuraavana päivänä hän on menossa työvoimatoimistoon tutkimaan mahdollisuuksiaan. Hän varautuu myös jatkamaan oma-aloitteista työnhakua.


Korhonen uskoo, että hänellä on vielä mahdollisuus päästä kiinni "oikeaan työelämään", vaikka pelkääkin, että tohtoreita karsastetaan eikä tutkijankammioissa vietettyjä vuosia arvosteta. Hän ei kuitenkaan pidä tutkijankoulutustaan hukkaan heitettynä aikana: onhan hän opiskellut liudan kieliä ja muitakin hyödyllisiä taitoja.
- Väitöskirjan teossa on ollut hirveästi ongelmanratkaisutyötä, joka on pitänyt aivot toiminnassa. Tämän taidon voi siirtää mihin työhön tahansa.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Kalle Korhonen
Ikä
: 35
Arvo: filosofian tohtori
Yliopisto: Helsingin yliopisto
Laitos: klassillisen filologian laitos
Tutkimusala: väitöskirjassa antiikin kivikirjoi-tukset, sittemmin keskiajan ja uuden ajan krei-kan- ja latinankieliset dokumentit sekä idän ja lännen kielikontaktit.
Harrastukset: perhe, teknotanssi, talviuinti.


Etappeja
1968
syntyy Helsingissä.
1987 kirjoittaa ylioppilaaksi Porkkalan lukiossa ja aloittaa käytännöllisen filosofian opiskelun.
1989 vaihtaa pääainetta ja laitosta.
1994 osallistuu Roomassa Villa Lanten tieteelli-seen kurssiin.
1995 valmistuu filosofian maisteriksi.
1997 aloittaa väitöskirjan tekemisen.
1998 menee naimisiin.
1998-2001 toimii Villa Lanten tieteellisenä as-sistenttina.
1999 esikoispoika syntyy.
2003 kuopus syntyy.
2003 väittelee tohtoriksi Catanian kivikirjoitus-kokoelmista.
2004 päättää lopettaa tutkijanuransa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018