Tutkijatohtori Taina Kinnusen asenne oman ruumiin muokkaamiseen muuttui, kun hän haastatteli ja analysoi bodaussalien ja kauneuskirurgien asiakkaita.

Tutustu tutkijaan
Antropologi puntaroi puntteja ja silikonia



muokkaamiseen muuttui, kun hän haastatteli ja analysoi
bodaussalien ja kauneuskirurgien asiakkaita.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2004


Kahvilaan astuu mustaan poplariin pukeutunut nainen. Takin kaulukset ovat ylhäällä ja vyö on solmittu tiukasti kiinni, sillä ulkona tihuttaa vettä ja takana on viiden kilometrin pyöräily Helsingin Vallilasta Esplanadille. Kahvilan pöydässä takin sisästä kuoriutuu siro vaalea nainen punakukkaisessa jakussa ja punaisissa housuissa. Kokonaisuuden täydentävät asuun sopivat kaulariipus, korvakorut ja kynnet, joilla nainen haroo hiuksiaan.- Kivennäisvettä, kiitos, Taina Kinnunen tilaa.


Niinpä tietysti. Siinä kun toimittaja ottaa ison kulhollisen sokeroitua maitokahvia ja vehnäisen sämpylän, kehonrakentajista väitöskirjansa tehnyt kulttuuriantropologi pysyy kevyellä linjalla. Onhan hän itsekin tunnustautunut intohimoiseksi liikkujaksi. Eräässä viimeaikaisessa kirjoituksessaan hän kaiken lisäksi harmitteli, ettei Suomessa ole terveyskahviloita!


- Ei se siitä johdu, kyllä minä syön ja juon ihan mitä tahansa. Söin vain äsken kunnon aamiaisen, tutkijatohtori Kinnunen korjaa. Vähän myöhemmin hän kuitenkin sanoo yrittävänsä pitää itsensä "jonkinlaisessa kunnossa". Hänelle se tarkoittaa kuntosalilla treenaamista, kymmenen kilometrin juoksulenkkejä ja aerobictunteja.


- Mutta en minä tarkkaile itseäni kovin paljon: olen myös lahjakas juhlija ja osaan päästää täysin irti.


Oulussa syntynyt ja opiskellut Kinnunen muutti Helsinkiin viime vuonna. Tämänhetkisessä tutkimuksessaan hän perehtyy kosmeettisiin kauneusleikkauksiin, kehorakennusta astetta tehokkaampaan tapaan muokata ruumista.


- Tutkimusta olisi mahdotonta tehdä Oulusta käsin, koska ilmiö on kasaantunut tänne pääkaupunkiseudulle. Sitä paitsi pidän Suomen kaupungeista ehdottomasti eniten Helsingistä. Niin kovasti kuin Oulu yrittääkin profiloitua teknologialla, katukuva on täysin toisenlainen kuin täällä. Ja olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä.


- Enkä ole koskaan ymmärtänyt oululaista ankeuden ylevöittämistä.



Kouluikäisenä mikään ei ennustanut Tainan tulevaa uravalintaa. Hän ei ollut koulussa erityisen hyvä, sillä hänellä oli muita intressejä, esimerkiksi poikaystävät ja maalaus. Siihen aikaan koulunkäynti oli ulkoa pänttäämistä, eikä siinä avattu lainkaan kiehtovaa tieteen maailmaa.


Kirjoitusten jälkeen ensimmäinen opiskelupaikka löytyi taiteen parista. Taina alkoi opiskella keramiikan tekoa käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa mutta jätti sen kesken puoli vuotta ennen valmistumista. Jokin ammatti piti kuitenkin löytää, joten hän päätti opiskella nuorisosihteeriksi. Valmistumisen jälkeen hän meni lähikasvattajaksi nuorisokotiin, jossa "annettiin saavista kaataen rajoja ja rakkautta" 13-17-vuotiaille huostaan otetuille nuorille. Ensimmäisen vuoden aikana kypsyi päätös pyrkiä yliopistoon.


Nuorisosihteeriopintojen aikana Kinnunen oli tutustunut sosiologiaan, joka oli opistossa "kaatoaineena" ja jota kaikki muut inhosivat.


- Minä rakastuin siihen aivan täysin. En ollut koskaan kuullut niin mielenkiintoisesta tiedonalasta. Lueskelin työn ohessa itsekseni sosiologiaa ja kulttuuriantropologiaa ja päätin pyrkiä opiskelemaan Oulun yliopiston kulttuuriantropologian laitokseen.


Opiskeluaikana Taina Kinnunen alkoi käydä kuntosalilla. Sali, jonne hän ensimmäisenä eksyi, oli täynnä kehonrakennuksen kilpailijoita, oudon ja eksoottisen näköisiä ihmisiä.


- Paikka tuntui aluksi karmealta. Tulevan tutkijan perusuteliaisuus piti minut kuitenkin salilla. Minua ovat aina kiinnostaneet friikit: ihmiset, jotka jollain tavalla poikkeavat keskivertokansalaisista. Alakulttuurit raottavat jotakin olennaista vallitsevasta arvomaailmasta ja ennustavat tulevaa.


Taina Kinnunen päätti ottaa selvää, mikä bodareiden välittämä "heikko signaali" oli. Mikä panee heidät muokkaamaan kehonsa uuteen uskoon, ja mitä se kertoo länsimaisesta yhteiskunnasta? Kinnunen piirsi ruutupaperille tutkimussuunnitelman, jossa tiivistyi tulevan gradun ja lisensiaattityön anti, ja kiikutti sen professori Jukka Pennasen vastaanotolle.


- Jukka katsoi hölmistyneenä paperinpalaa ja kysyi, että etkö sinä todella keksi mitään muuta tutkimusaihetta. Hän kuitenkin kannusti minua.



Vaikka ruumisteoriaa ei arktisiin kulttuureihin erikoistuneessa Oulussa tunnettukaan, se on Kinnusen mukaan yksi buumi kulttuuri- ja sosiaalitieteissä. Tutkimussuuntaus tutkii sitä, miten kulttuuriset arvot, ideologiat ja uskomukset ruumiillistuvat elävässä elämässä.


Suuntauksen tärkeimpiä teoreetikoita on ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu, joka havaitsi, kuinka ihmisen luokka-asema muokkaa hänen ruumistaan. Sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin jäljistä ei pääse eroon, vaikka kuinka yrittäisi.


- Se on osoitus siitä, että hengen ja ruumiin selvää rajaa ei ole olemassa. Ne ovat konkreettisesti yhteydessä.
Oman ruumiin muokkausprojekteilla on yhteiskunnallinen taustansa. Kinnunen puhuu toisaalta länsimaisen yhteiskunnan individualismista ja yksinäisyyden kulttuurista, toisaalta "ruumisnostalgiasta".


- Kun ihminen pakotetaan ottamaan vastuu elämästään yksin, hänelle ei jää muuta kuin oma ruumiinsa. Sitä kilpavarustelemalla hän yrittää lisätä sosiaalista pääomaansa kyynärpääyhteiskunnassa, tutkija selittää individualismin vaikutusta.


Ruumisnostalgialla Kinnunen puolestaan tarkoittaa kapinaa ruumiin puolesta teknistyneessä ja teollistuneessa yhteiskunnassa. Samaan aikaan, kun virtuaalitodellisuus on lähes mitätöinyt ruumiin, ihmiset hakevat primitiivisiä, arkaaisia ja ruumiillisia kokemuksia. Yksi esimerkki tästä on tosi-tv:n suosio. Vaikka sohvaperunat eivät itse uskalla kokea, miltä tuntuu hypätä jyrkänteeltä tai syödä elävä sammakko, he kytkeytyvät ruumiillisiin kokemuksiin median välityksellä.


Taina Kinnusen uusin tutkimusaihe jatkaa ruumiillisuuden teemaa. Hän on sukeltanut syvälle kauneuskirurgian maailmaan tavoitteenaan ymmärtää, miksi terve ihminen ottaa pankkilainan ja komplikaatioiden riskin halutessaan muuttaa ulkonäköään.


- Huomasin, että esteettinen kirurgia herättää ihmisissä vahvoja intohimoja. Kulttuurintutkijan tuntosarvet alkavat heti heilua, kun hän huomaa, että jotakin ilmiötä kohtaan on voimakkaita asenteita.


Tutkija itsekin asennoitui kauneuskirurgiaan ensin hyvin kielteisesti ja epäilevästi. Sen vuoksi hänelle oli yllätys, että tietyissä piireissä leikkauksista on tullut statussymboli sekä suvaitsevan, edistyksellisen ja yksilöllisen asenteen mittari.


Kinnunen haastatteli 65:tä leikkauksen kokenutta potilasta, naisia ja miehiä, ja 12:ta plastiikkakirurgia. Haastatellut potilaat edustavat kauneuskirurgian koko kirjoa. Heille on tehty silmäluomileikkauksia, rasvaimuja, rintojen suurennuksia ja pienennyksiä, kasvojen kohotuksia, nenän muotoiluja ja hiusten siirtoja. Osalla toimenpide on onnistunut, osalla epäonnistunut täysin.


Feministinen selitys kauneusleikkauksille on, että naiset vastaavat yhteiskunnan koventuneisiin ulkonäkövaatimuksiin ja mediassa esitettyihin ihanteisiin. Taina Kinnusen mielestä syyt eivät ole näin yksinkertaiset. Monille kauneuskirurgia on siirtymäriitti, jolla päästään entisestä elämästä uuteen. Riittiin liitetään paljon odotuksia ja merkityksiä.


- Haastatellut kuvaavat sitä eräänlaiseksi uudelleensyntymäksi. Monien ihmisten mielestä se on toiminut.



Antropologi tekee useimmiten tutkimustaan ihmisten parissa. Taina Kinnusen mukaan se edellyttää itsevarmuuden ja nöyryyden yhdistelmää: kykyä voittaa yhä uudelleen oma ujoutensa, kiinnostua haastateltavista ja kunnioittaa heitä.


- Minustakin on vaikeaa, suorastaan vastenmielistä aloittaa haastattelujen tekeminen. Mutta kun siihen pääsee sisään, työ alkaa rullata. Haastattelujen tekeminen on taito- ja harjoittelulaji.


Tutkiessaan bodareita Taina Kinnunen kävi salilla, kuunteli harrastajia ja eli heidän kanssaan samankaltaista elämää. Hän jopa löysi avopuolisonsa tutkittavien joukosta.


- Kannatan moniaistista tutkimusmetodia - sitä, että tutkija heittäytyy aiheeseensa niin pitkälle kuin oma pää kestää. Jossakin vaiheessa innostuin pohtimaan, pitäisikö minunkin teettää jokin operaatio. Ajattelin, että siitä voisi olla hyötyä myös tutkimusmielessä, vaikka tarvetta olisi varmaan muutenkin. Otan kuitenkin tarkoin selvää onnistumisen mahdollisuuksista, ja olen nyt tutustunut myös riskeihin. En näe kuitenkaan enää mitään moraalisia esteitä leikkaukselle.


Osana tutkimustaan Kinnunen kysyi haastattelemiltaan kirurgeilta, millaisia operaatioita he suosittelisivat, jos hän itse tulisi vastaanotolle valittamaan kasvoissa näkyviä ikääntymisen merkkejä. Muutama lääkäreistä kieltäytyi suosittelemasta mitään, mutta muilta tuli laaja kirjo ehdotuksia.


- Oli otsan kohotusta, silmäluomien leikkausta, rasvan siirtoa poskipäihin ja miniliftingiä kasvoihin. Sanoin eräälle kirurgille, että hän voisi kyllä ehdottaa jotakin kasvojen alapuoleltakin. Hän katsoi vaivihkaa alemmas ja sanoi "No ehkä jotain sellaista", Kinnunen nauraa.



Taina Kinnunen on tätä nykyä Suomen Akatemian tutkijatohtoriuden takia virkavapaalla amanuenssin virastaan Oulun yliopistosta. Pienessä laitoksessa kaikki amanuenssit ovat tohtoreita, jotka antavat opetusta, ohjaavat graduja ja hoitavat hallinnollisia töitä. Vaikka pienipalkkaisen viran muuttamista lehtoraatiksi on suunniteltu, Kinnunen epäröi, palatako yliopistoon virkavapauden jälkeen.


- Yliopistossa on työyhteisönä hyvät ja huonot puolensa. Parhaimmillaan yliopiston henki antaa tilaa luovalle toiminnalle, mutta pahimmillaan se laiskistaa ja lamauttaa ihmisen totaalisesti. En tiedä, edistääkö pätkätyöläisyys pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista, mutta ainakin se pitää vireyttä yllä.


Kinnunen sanoo kärsivänsä tutkijapiirien ahdasmielisyydestä ja pahansuopuudesta. Hänen mielestään toisen mitätöiminen ja itsensä nostaminen ovat valitettavan tavallisia ilmiöitä ja osa tutkijoista on sosiaalisilta taidoiltaan isoja lapsia.


- En luule itsestäni liikoja. Haluan puuhata omia juttujani, enkä olisi voinut kuvitella, että se häiritsee ketään. Minulla on kuitenkin ollut koko ajan joku tutkija vetämässä tukasta. Jostain syystä he ovat kaikki olleet miehiä. Jokin aika sitten eräs soitti haukkuakseen minut pystyyn sen vuoksi, että minut oli kutsuttu seminaariin puhumaan mutta häntä ei.


Kinnunen arastelee hieman kertoa yhtä tulevaisuuden vaihtoehtoaan, joka olisi oman yrityksen perustaminen. Firman kautta voisi jatkaa opettamista, kirjoittamista, tutkimista ja esitelmöintiä freelancer-sekatyöläisenä. Tunnistamalla asiakkaiden tarpeet ja markkinoimalla aktiivisesti sillä saattaisi elääkin.


- Yksi mahdollisuus voisi olla ohjata yliopistojen laitosten palkkaamana ulkopuolisena asiantuntijana graduja ja miksei ylempiäkin opinnäytteitä. Tarvetta ohjaukseen on, ja laitoksilla on sitä varten yhä vähemmän väkeä. Mutta ollaanko valmiita maksamaan, Kinnunen pohtii.



Vaikka Taina Kinnunen arvostaakin sitä, että tutkija sukeltaa syvälle aiheeseen, hänen mielestään elämässä pitää olla muutakin kuin työ. Hän pitää varoittavana esimerkkinä oman väitöskirjaprosessinsa viimeistä vuotta 2001, jolloin hän kirjoitti tutkimustaan päivätöiden ohessa iltaisin ja viikonloppuisin. Loppukirin jälkeen tuli sellainen väsymys, että Kinnunen sanoo alkavansa toipua siitä vasta nyt.


Kuntosalin ja juoksemisen lisäksi urheilullisen tutkijan rentoutumiskeinoja ovat kahden birmarotuisen kissan hoito, toimiminen avomies Jari Elsilän pilapiirrosten ideointiapuna ja kolumnien kirjoittaminen oululaiseen Kalevaan.


- Kolumni on hyvä tapa kertoa mielenkiintoisista tieteellisistä löydöistä oman persoonan kautta. Minusta tiedettä pitäisi tuoda enemmän kansan keskuuteen peilaamalla arkielämän ajankohtaisia ilmiöitä teoreetikoiden ajatuksiin. Miksi tiedettä muuten olisi olemassa, ja kenelle sitä tehtäisiin?


Täydellisen vastapainon länsimaisen kulttuurin tutkimukselleen Taina Kinnunen löytää luonnosta. Tavallisesti läheisestä Viikin lintupuistosta, mutta aina tilaisuuden tullen kunnon korvesta, jossa ei tapaa muita kuin karhuja. Oululainen metsäläisyys nostaa aika ajoin päätään.


- Kainuussa, järven rannalla, olen kuin Herran kukkarossa, ja minulla on siellä hyvin turvallinen olo. En kaipaa sinne ketään. Siellä pääsen lähemmäs luontoa ja omaa itseäni, mutta sitä eivät helsinkiläiset ystäväni ymmärrä.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Taina Kinnunen
Ikä
: 41
Arvo: filosofian tohtori, Suomen Akatemian tutkijatohtori
Yliopisto: Oulun yliopisto
Laitos: Kulttuuriantropologian laitos
Tutkimusala: ruumiinkulttuuri
Harrastukset: kuntosali ja muu liikunta, luonto, Espanja, taiteet.


Etappeja
1962
syntyy Oulussa.
1979 lukee Dostojevskin Idiootin.
1981 kirjoittaa ylioppilaaksi.
1982 matkustaa ensimmäisen kerran Espanjaan ja näkee Joan Mirón ja Francisco de Goyan taideteoksia.
1986 tutustuu Erik Allardtin Sosio-logia-kirjaan.
1987 hiihtää ensimmäisen kerran La-pissa.
1989 aloittaa opinnot Oulun yliopis-tossa.
1991 tapaa kuntosalilla tulevan avo-miehensä Jari Elsilän.
1994 kirjoittaa ensimmäisen sanoma-lehtiartikkelinsa.
2001 väittelee tohtoriksi ja julkaisee aiheesta kirjan.
2003 saa Suomen Akatemian tutkija-tohtorin viran.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018