Koko lyhyen kesän tundran ja tunturipaljakan kasvit puurtavat yötä päivää kasvaakseen ja lisääntyäkseen sekä varautuakseen seuraavaan ankaraan talveen.


yötä päivää kasvaakseen ja lisääntyäkseen sekä varautuakseen
seuraavaan ankaraan talveen.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2006



Juuri nyt, heinäkuun puolivälissä, arktinen kesä on parhaimmillaan ja elämä vilkkaimmillaan. Kasvit kasvavat yötä päivää, koska valoisuuden ansiosta yhteyttäminen on mahdollista öisinkin. On pidettävä kiirettä, jotta ehtii lisääntyä ja kerätä ravintoa varsiin ja juuristoihin selviytyäkseen seuraavaan kesään.

Arktinen kesä kestää vain kuudesta kymmeneen viikkoa, ja heinäkuunkin keskilämpötila pysyttelee kymmenen asteen tienoilla tai alempana. Kylmyyden lisäksi kasvua rajoittavat ravinteiden niukkuus, voimakas tuuli ja liiallinen kosteus, toisin paikoin liiallinen kuivuus.

Puut eivät viihdy, mutta varpuja, ruohovartisia kasveja, sammalia, jäkäliä ja sieniä on runsas lajisto. Kukkakasvilajeja arktisilla alueilla kasvaa 800-900: esimerkiksi Huippuvuorilta on tavattu 150 ja Grönlannista noin 400.

Pääosa kasveista on kesän sydämeen mennessä kukkinutkin, mutta esimerkiksi lapinvuokko ja tähtirikko avaavat kukkansa vasta tässä kuussa.


Keväthangen alla toimii kasvihuone

Arktisten kasvien kevät alkoi jo lumen alla. Kevätauringon lämmittäessä siellä syntyi "kasvihuoneilmiö", ja jotkin kasvit aloittivat yhteyttämisen. Näin kertoo Oulun yliopiston kasviekologian emeritusprofessori Paavo Havas, joka on tutkinut pohjoisen Suomen kasveja vuosikymmeniä. Arktista vastaavia oloja esiintyy Lapin tunturipaljakoilla, missä viihtyy samoja kasvilajeja kuin tundralla, vaikkei Suomessa varsinaista arktista tundraa olekaan.

Kirkkaina kevätpäivinä tummat kasvinosat lämpiävät lumessa ja sulattavat ympärilleen onkaloita, "kasvihuoneita".

- Mätästävä kasvutapa on esimerkki arktisesta pienoiskasvihuoneesta, Havas kuvailee. - Tiheä mätäs, jossa on ilmataskuja, kerää tehokkaasti lämpöä, ja myös maa mättään alla lämpenee.

Pohjoisen mätäskasveja ovat muun muassa uuvana, sinirikko ja tunturikohokki. Ne kasvavat myös Suomen tuntureilla. Grönlannissa on sinirikkomättäästä mitattu kymmenen asteen pakkasella kolmen ja puolen plusasteen lämpötila ja tummanvihreästä sammalmättäästä plus kymmenen astetta.

Kasvien yhteyttämispigmentti lehtivihreä eli klorofylli säilyy verraten hyvin lumen suojassa talven ajan. Vaikka yhteyttäminen lumen alla olisi hidasta, se on tärkeää ensiapua, jolla kasvi käynnistää elintoimintojaan. Sen ansiosta kasvu pääsee täyteen vauhtiin heti, kun olot sen sallivat.

Kevätlumi on tiivistä, joten sinne kertyy eliöiden hengityksesta hiilidioksidia. Se lisää yhteyttämistä. Lisäksi sulavassa lumessa on keväällä kosteaa ja tasalämpöistä, ja kirkkaina kevätpäivinä valoakin riittää yhteyttämiseen vielä muutaman kymmenen sentin syvyydessä.

Yhteyttäminen edellyttää, että kasvilla on lumen alla vihreää solukkoa. Sitä on monilla pohjoisen kasveilla ainakin varressa, ja joillakin lajeilla myös lehdet säilyvät useita vuosia. Ne ovat siis ikivihreitä.

- Ikivihreät kasvit ovat yleisiä tropiikissa, mutta ikivihreys on yleistä myös tundran kukkakasveilla, sammalilla ja jäkälillä, Havas sanoo.

Ikivihreiden kasvien ei tarvitse keväällä kuluttaa energiaa kaikkien lehtien uudelleen kasvattamiseen, vaan kasvi voi aloittaa kevään puhkeamalla kukkaan.


Silmut valmistuivat jo edellisenä kesänä

Jo vajaan viikon kuluttua lumen sulamisesta sinirikko avaa kukkansa, ja lumileinikki seuraa esimerkkiä muutamaa päivää myöhemmin. Pohjoisten kasvien lehti- ja kukkasilmut ovat muodostuneet jo edellisenä kesänä, ja ne ovat talvehtineet lumen alla silmusuomujen suojassa. Lumen sulamisen jälkeen pitkä päivä ja viileys kiihdyttävät kasvien kasvua.

- Monet arktiset kasvit alkavat yhteyttää heti, kun lämpötila nousee plussan puolelle, ja kymmenen astetta riittää täyteen kasvuvauhtiin. Viileässä energia käytetään kasvuun, eikä sitä kulu "läähätykseen", kuten lämpimissä kasvuoloissa, Havas kertoo.




Ekologiassa arktinen alue määritellään metsänrajan pohjoispuolella olevaksi alueeksi. Arktisen tundra-alueen laajuus on noin 25 miljoonaa neliökilometriä.

Tundra-sana tulee Venäjän puolella puhutun kildininsaamen tûndar-sanasta, joka tarkoittaa tunturia.

Suomessa ei ole aitoa tundraa, mutta Lapin tuntureiden avoimilla paljakoilla viihtyvät eräät samat kasvilajit kuin tundrallakin. Siksi arktisia kasveja voi tutkia myös Suomen oloissa.





Terälehdet keräävät auringon lämpöä

Auringon paistaessa useat arktiset kasvit nostavat lämpötilaansa muutaman asteen ympäröivää ilmaa korkeammaksi. Havas mainitsee, että jotkin kukat, esimerkiksi lapinvuokko ja tunturiunikko, suuntaavat terälehtensä kohti aurinkoa.

- Monien arktisten kasvien kukka muistuttaa pientä lautasantennia. Kukka kääntyy varren varassa ja imee lämpöä terälehtiinsä. Lämpö vauhdittaa heteen ja emin kehittymistä sekä siementen valmistumista.
Kasvin lämpötila riippuu myös sen väristä. Mitä enemmän pigmenttiä kasvissa on, sitä enemmän se kerää lämpösäteilyä - jopa lumen alla. Kasvien lehtien ja varren väri voi vaihdella vihreästä tumman punaiseen tai lähes mustaan. Esimerkiksi lapinvuokon varsi ja lehdet ovat tummanvihreitä.

Kukat ovat usein värikkäitä: kirkkaankeltaisia, voimakkaan sinipunaisia tai tummansinisiä. Mainitun lapinvuokon teriö tosin on valkoinen. Grönlannissa tehdyssä mittauksessa valkoisen kukan terälehdet olivat nekin pari astetta ilmaa lämpimämpiä mutta sinisen peräti neljä astetta lämpimämpiä.

Useilla arktisilla kasveilla on karvapeite, joka vähentää lämmön haihtumista. Moni laji on nimettykin tämän ominaisuuden perusteella. Esimerkiksi Enontekiön tuntureilla kasvava karvakuusio on voimakkaasti villakarvainen.




Arktinen kasvuympäristö on nuorta. Jääkauden aikana, kun mannerjää peitti pohjoisen, arktista lajistoa kasvoi Alpeilla ja mahdollisesti myös jäästä esiin pistävillä vuorenhuipuilla, nunatakeilla.

Arktiset eloyhteisöt ovat syntyneet pääosin jääkauden loppuvaiheissa, noin 10 000 vuotta sitten. Jään vetäytyessä kasvillisuus seurasi perässä ja eteni pohjoiseen nykyisille kasvupaikoilleen.

Ensimmäisinä tänne Pohjolaan saapuivat lapinvuokko ja verkkolehtinen paju, joita kasvaa nykyään muun muassa kalkkipitoisilla tunturikankailla sekä vuoristoalueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Arktisilla alueilla kasvu on hidasta ja ihmisen luonnolle aiheuttamat vauriot näkyvät pitkään.

- Maakaasuputkien rakentaminen sekä Siperiassa että Kanadan tundralla on jättänyt maastoon jälkiä, jotka eivät häviä vuosikymmenissäkään, sanoo kasviekologian emeritusprofessori Paavo Havas.
- Myös ilmansaasteet ovat suuri riski herkässä kasvuympäristössä, sillä ne leviävät tuulten mukana mistään rajoista välittämättä.


Mataluus suojaa kovalta tuulelta

Kesästä huolimatta arktiset olot pysyvät ankarina. Myrskytuulet ovat yleisiä; varsinkin Jäämeren rannikko on hyvin tuulista. Tuuli haihduttaa lämpöä ja kuivattaa kasveja.

Monet arktiset kasvit ovatkin pienikokoisia ja pysyttelevät lähellä maanpintaa, missä tuulen nopeus on pienin. Pinnanmyötäisyys on eduksi myös talvella, sillä tuulella kova ja teräväsärmäinen pakkaslumi hioo lumenpäälliset kasvinosat pois.

Arktiset alueet saavat lähes kaiken kosteutensa keväällä sulavasta lumesta ja jäästä; kesällä sataa vain muutamana päivänä. Tuuli kiihdyttää haihtumista, millä on suuri merkitys varsinkin loppukesästä, kun maa alkaa kuivua.

Haihtumista vastaan kasveilla on pienen koon ja kasvutavan lisäksi pari muutakin keinoa. Varsinkin tuulen pieksämien kasvien lehdissä on paksu, kosteutta pidättävä päällysketto. Haihtumispinnan pienentämiseksi lehdet voivat olla kapean neulasmaisia.


Levät ja sienet auttavat kasvussa

Kasvien kesäistä kasvuspurttia rajoittaa ravinteiden niukkuus. Arktisilla alueilla maassa on käyttökelpoista typpeä vain vähän ja orgaaninen aines lahoaa hitaasti.

Pohjoista typpitaloutta parantavat muun muassa pienet levät, jotka elävät maassa itsenäisinä tai jäkälien kanssa symbioosissa. Paljon tutkittu ilman typpeä sitova jäkälä on pohjankorvajäkälä, jonka sinivihreät levät sitovat typpeä suoraan ilmasta. Levistä typpi päätyy myöhemmin maahan, mistä putkilokasvit sieppaavat sitä käyttöönsä.

Arktisten alueiden lintuvuorilla typpeä tulee jatkuvasti lisää lintujen ulosteista. Lintusaarilla kasvaakin typensuosijoita, esimerkiksi jääleinikkejä ja keltajäkäliä.

Lähes kaikki pohjoisten alueiden putkilokasvit elävät symbioosissa sienten kanssa. Sienijuuren kautta kasvit saavat maaperästä paremmin vettä ja ravinteita, erityisesti fosforia, ja sieni saa puolestaan kasvilta hiilihydraatteja.

- Arktisilla alueilla bakteereita on maassa hyvin vähän, eikä kastematojakaan ole, Havas kertoo.

- Hyönteisiä sen sijaan on, ja hyönteispölytys on kylmästä huolimatta aika yleistä.

- Iso- ja kauniskukkaisten kasvien pölytyksen hoitavat muun muassa kukkakärpäset ja osin ehkä muurahaisetkin, jopa perhoset, mutta kimalaiset lentävät vain yli kymmenen asteen lämpötilassa. Kaikkein kylmimmillä alueilla pölytyksen hoitaa tuuli.


Siementen varassa epävarmaa olla

Kesän mittaan arktiset kasvit siementävät, mutta ne eivät jätä lisääntymistään pelkästään niin epävarman keinon varaan. Monivuotiset kasvit lisääntyvät myös suvuttomasti rönsyjen ja juurakoiden avulla.

- Yksi huono kesä ja siemensadon epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että yksivuotinen kasvi joutuu kuolemanvaaraan, Havas kertoo ja mainitsee, että Lapin tuntureilla kasvaa vain pari yksivuotista putkilokasvia: tunturikatkero ja kurjentatar.

- Luultavasti ainakin tunturikatkeron siemenet säilyvät itämiskykyisinä maassa useita vuosia, joten yksi siemenetön vuosi ei johda lajin sukupuuttoon, Havas huomauttaa. - Tunturikatkeron siemenet itävät maahan jouduttuaan vasta keväällä, kun monien muiden kasvien siemenet itävät jo syksyllä. Syksyllä itäminen voi johtaa talvella taimien kuolemaan, koska nuoret kasvit ovat herkkiä pakkasille.


Päivän lyheneminen toimii aikamerkkinä

Loppukesästä, kun valon määrä alkaa vähetä, kasvit aloittavat valmistautumisen talveen. Päivän pituus on sekä kasveille että eläimille varmempi aikamerkki kuin vuosittain vaihtelevat sääolot.

- Päivän pituudella on suurempi vaikutus talveutumiseen kuin lämpötilalla. Sen osoittaa ruska, joka tulee eri leveyspiireille eri aikana. Utsjoella ruska puhkeaa täyteen väriloistoon 10. syyskuuta kello 12, naurahtaa Havas. - No, ei aivan näin tarkkaan, kyllä sääolotkin vaikuttavat tähän hiukan.

Lopulta talven ensi pakkaset johtavat kasvien talveutumiseen: kasvien maanpäällisten osien vesipitoisuus vähenee, ja solunesteet väkevöityvät. Kasvi vaihtaa itselleen "pakkasnesteet" jäätymisen estämiseksi ja vaipuu talvihorrokseen.



Anna-Liisa Pirhonen on toimittaja ja filosofian maisteri, joka on valmistunut luonnonmaantieteilijäksi
Helsingin yliopistosta.



Aiheesta lisää:
Paavo Havaksen tekemän opetusohjelman "Pohjoinen luontomme" löydät osoitteesta www.oulu.fi/northnature/Northnature.html
Ohjelma on saanut kansainvälistä tunnustusta. Se on eurooppalaista ympäristökoulutusta edistävän The European Support Centre of the Club Romen parhaiden opetusohjelmien luettelossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018