Aspergerin oireyhtymästä kärsivien on usein vaikea ymmärtää muiden käytöstä ja tunteita. Nykyään taas miltei työ kuin työ vaatii sosiaalisuutta, joustavuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Tanskalaisyritys oivalsi, että viehtymys rutiineihin ja yksityiskohtiin voikin olla valttikortti työelämässä.

Teksti: Riitta ToivonenAspergerin oireyhtymästä kärsivien on usein vaikea ymmärtää muiden käytöstä ja tunteita. Nykyään taas miltei työ kuin työ vaatii sosiaalisuutta, joustavuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Tanskalaisyritys oivalsi, että viehtymys rutiineihin ja yksityiskohtiin voikin olla valttikortti työelämässä.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.Oppikirjan parikymmentä sivua painuivat vaivatta ala-asteikäisen Jan-Mikaelin valokuvamuistiin. Kokeissa hän saattoi kenenkään huomaamatta lukea vastaukset opettajan antamiin kysymyksiin.– Aprikoin, oliko se väärin, kertoo Jan-Mikael Fredriksson, joka nykyään työskentelee Autismi- ja Aspergerliitossa projektipäällikkönä. Hänen erityislaatuinen muistinsa liittyy autismin lievään muotoon, Aspergerin oireyhtymään, jota esiintyy noin prosentilla väestöstä. Autismin eri asteita kuvaa yhteisnimitys autismin kirjo.

Huomio kääntyy kumppanistaAutistisilla ihmisillä on usein erityislahjakkuutta mutta toisaalta vaikeuksia ymmärtää, mitä muut tuntevat ja ajattelevat. Taustalla on neurologisia tekijöitä, joiden vuoksi aivot tulkitsevat näkö- ja kuuloärsykkeitä poikkeavasti. Kun katseella on yleensä tapana hakeutua kohti keskustelukumppanin kasvoja ja silmiä, autistisen lapsen huomio saattaa viipyä valokatkaisimessa tai puhujan suupielessä, osoittavat Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa tehdyt katseenmittauskokeet. Tällöin lapselta jää havaitsematta paljon kasvonilmeiden välittämää hienovaraista informaatiota ja hänen on vaikea hahmottaa sosiaalista tilannetta.Asperger-ihmiset tietävät kokemuksesta, että silmiin katsomisesta seuraa hämmentävä aistiärsykkeiden hyöky.

Ärsykkeitä häiriöksi astiIhmiset ovat biologisesti virittyneet kuulemaan puheääntä ja sen muutoksia. Helsingin yliopistossa tehtyjen tuoreiden aivotutkimusten mukaan autististen lasten aivot kuitenkin reagoivat puheäänen muutoksiin tavanomaista heikommin. Autistinen lapsi tai aikuinenkaan ei välttämättä kuule, kun häntä puhutellaan. Sen sijaan muille huomaamattomat äänet, kuten tuulettimen humina tai kynän rahina paperilla, saattavat kuulostaa häiritsevän voimakkailta.Aspergerin oireyhtymään liittyy usein yliherkkyyttä valolle, äänelle, hajuille tai kosketukselle. Monien kohtalotoveriensa tavoin Fredriksson kertoo kärsivänsä loisteputkien välkynnästä. Hän on vihoissaan uudesta direktiivistä, jonka mukaan Suomesta ei kohta voi ostaa hehkulamppuja vaan ainoastaan energiansäästölamppuja.

Ryhmässä pitää pärjätäAutististen ihmisten erityistaidot jäävät usein hyödyntämättä työelämässä, koska heidän on vaikea esiintyä edukseen työhaastattelussa. Jos työpaikka löytyy, suhteet työtovereihin voivat tulla ongelmaksi.– Kaveria, joka ei osoita tunteitaan eikä näytä nauttivan työstään, saatetaan pitää työyhteisöön sitoutumattomana, Fredriksson sanoo.Työtehtävissä vaaditaan usein myös joustavuutta, stressinsietokykyä, muutosvalmiutta ja ryhmätyötaitoja. Ne voivat olla ylipääsemättömiä haasteita asseille, kuten Asperger-ihmiset itseään nimittävät. (Muita he sanovat nenteiksi; se tarkoittaa neurotyypillisiä ihmisiä.)– Yhteiskunta tavallaan tuottaa toimintarajoitteisuutta asettamalla kovia vaatimuksia, Fredriksson tiivistää.Toisaalta asseille löytyy myös sopivia ekologisia lokeroita. Joihinkin, usein teknisen alan työpaikkoihin on muodostunut Asperger-yhteisöjä, joiden jäsenet jakavat intohimoisen kiinnostuksen esimerkiksi tietotekniikkaan tai antureihin. Näissä porukoissa ei small talkia tai kahvitaukoja kaivata.

Tarkkuudesta tuli valttiTanskalaisen ohjelmistoyrityksen tekninen päällikkö Thorkil Sonne tunsi Aspergerin oireyhtymään liittyvät erityiskyvyt ja vaikeudet, koska hänen pojallaan on Asperger.Yleensä puhutaan Asperger-ihmisten vaikeudesta hahmottaa kokonaisuuksia, mutta Sonne käänsi heikkouden vahvuudeksi: heillä on silmää detaljeille. Kun tähän yhdistetään taipumus kiintyä rutiineihin – jota myös pidetään usein kielteisenä – saadaan työntekijä, joka on ihanteellinen ohjelmistotestaukseen. Sonne perusti 2004 konsulttiyrityksen Specialisterne, asiantuntijat, joka toimii työntekijöiden ja asiakasyritysten välikätenä. Yritys kartoittaa työntekijöiden vahvuudet ja kouluttaa heidät tehtäviinsä asiakasyrityksessä. Specialisternen kontaktihenkilö ohjeistaa myös työyhteisön ja pitää huolta siitä, etteivät oireyhtymään liittyvät sosiaaliset vaikeudet ja aistien yliherkkyys muodostu esteeksi työssä. Usein ratkaisuina ovat etätyö ja osa-aikaisuus. Asperger-työntekijät  tarvitsevat myös hyvin selvät ohjeet, koska itsenäinen toiminta on heille hankalaa.Asiakasyritysten Specialisternelle antama palaute on ylitsevuotavaa. Tanskalaisen matkapuhelinoperaattorin TDC Mobilin edustaja Thomas Kragh kehuu lähes virheettömän tarkkaa työtä tietojen kopioinnissa. Specialisternen tyytyväisiin asiakkaisiin kuuluu myös softajätti Microsoft. 

Vahvuudet käyttöön työssäFredriksson toivoo, että myös suomalaiset yritykset oppisivat hyödyntämään autististen ihmisten erityisvahvuuksia.Kyky kuvalliseen ajatteluun on eduksi suunnittelutyössä, uupumattomuudesta rutiinitehtävissä on etua monilla aloilla, ja taipumusta perusteellisuuteen voisi hyödyntää esimerkiksi tiedon keruussa. Asperger-ihmiset voisivat sopia esimerkiksi tekemään taustatyötä poliitikoille, Fredriksson ehdottaa.Käytännön keinoksi työnhakuun Asperger-vertaisryhmä ehdottaa sähköpostitse tehtävää työhaastattelua: se vähentäisi elekielen tulkintavaikeuksista aiheutuvia väärinkäsityksiä.Parasta olisi, jos Suomeenkin perustettaisiin yritys, joka Specialisternen tapaan kouluttaisi Asperger-työntekijät asiakasyrityksen tilaamaan tehtävään ja toimisi välikätenä.Fredriksson vertaa assien sopeutusta työelämään siihen, että mäyräkoiraa koulutettaisiin juoksemaan kuin vinttikoira. – Keskinkertaisen vinttikoiran sijaan saataisiin erinomainen mäyräkoira, jos hyödynnettäisiin sen omia vahvuuksia.

Vahvuuksiin kuuluu kuvallinen ajattelu

”Sanat ovat minulle kuin vieras kieli”, kirjoittaa yhdysvaltalainen autistinen tutkija Temple Grandin elämäkerrallisessa kirjassaan Thinking in pictures. Kuvallisessa ajattelussa Grandin sen sijaan on vahva, kuten monet autistiset persoonat.Eläinrakas Grandin suunnittelee karjankäsittelylaitteita, joissa eläin tuntisi olonsa mahdollisimman turvalliseksi loppuun saakka. Suunnitelmansa hän hioo katselemalla niitä mielessään. Grandinia huvittavat suunnittelun tueksi kehitetyt ohjelmat, joiden avulla voi virtuaalisesti astua sisään rakennukseen. ”Teen sen paremmin ja nopeammin päässäni”, hän toteaa. Grandin myös arvelee, että autistien kuvallinen ajattelu muistuttaisi eläinten ajattelutapaa. Ainakin he aistivat usein herkästi eläinten tuntemuksia.Maailmankuulu elokuvaohjaaja Steven Spielberg on hänkin julkistanut Asperger-diagnoosinsa. Spielberg on näyttävästi hyödyntänyt kuvallista ajatteluaan, mutta sikäli hänen uravalintansa on poikkeuksellinen,  että työhön sisältyy valtavasti sosiaalisia tilanteita ja useiden samanaikaisten projektien hallintaa.

Onko minulla Asperger?

Monet Aspergerin oireyhtymästä kärsivät ovat ehtineet aikuisikään saamatta tietää syytä erilaisuuteensa. Seuraavat kuvaukset saattavat viitata autistiseen häiriöön. Ne on poimittu Cambridgen yliopiston autismintutkimuskeskuksen psykologin Simon Baron-Cohenin laatimasta testistä.– Sosiaaliset tilanteet ovat minusta hämmentäviä.– En mielelläni juttele niitä näitä.– Asiat kiinnostavat minua enemmän kuin ihmiset. – Panen merkille yksityiskohtia, joita muut eivät huomaa.– Hermostun, jos päivittäisiä rutiinejani häiritään. – Toimin mieluummin yksin kuin muiden kanssa.– Muiden mielestä sanon usein jotain töykeää, vaikka olin mielestäni kohtelias.– Minulle sanotaan usein, että jauhan yhtenään samasta asiasta. – Minun on vaikea saada ystäviä. – Keskityn yleensä enemmän detaljeihin kuin kokonaiskuvaan.– Minun on vaikeaa tulkita merkityksiä rivien välistä.

Heidätkin luetaan Asperger-ihmisiin

Autismin kirjo on niin laaja, että oireita riittää lukuisille kuuluisille ja lahjakkaille ihmisille – varsinkin vainajille. Esimerkiksi sellaiset nerot kuin Vincent van Gogh ja Wolfgang Amadeus Mozart on omittu monillekin listoille.Bill Gates, Microsoft-miljonääriSir Isaac Newton, fyysikkoWoody Allen, elokuvaohjaajaJane Austen, kirjailijaAlbert Einstein, fyysikko

Riitta Toivonen on tekniikan tohtori ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkija.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Asperger-ihmisten vahvuudet käyttöön

Kohtaan toisinaan seudulla asuvia autisteja, ja yksi näistä toistaa loppumattomiin (kaiken valveillaoloaikansa?) vuoroin epämääräisiä mölähdyksiä joita vaivoin erottaa kieleksi, vuoroin erilaisin äänensävyin satunnaisia puheenpätkiä joita hän kenties joskus on kuullut. On kuin usea eri ihminen puhuisi hänen kauttaan, sikäli erilaisia ne äännähdykset ja puheenparret ovat. Ja ne samat "nauhoitukset" toistuvat toistumistaan. Ilmeisestikin vähemmän vaikeasta aivojumista kärsivä pystyy itse...
Lue kommentti

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5202
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti
Hirmun anatomia on selvinnyt sääsatelliittien mikroaaltoluotaimilla. Ne näkevät pilvien läpi myrskyn ytimeen ja paljastavat ukkospatsaat, joista myrsky saa vauhtinsa. Kuva: Nasa/Trimm

Pyörivät tuulet imevät energiansa veden lämmöstä.

Trooppiset rajuilmat tappoivat vuosina 1995–2016 lähes 244 000 ihmistä, koettelivat muuten 750 miljoonaa ihmistä ja tuhosivat omaisuutta runsaan 1 000 miljardin dollarin arvosta, enemmän kuin mitkään muut mullistukset, esimerkiksi tulvat tai maanjäristykset.

Näin arvioi maailman luonnonkatastrofeja tilastoiva belgialainen Cred-tutkimuslaitos raporteissaan, joissa se laskee katastrofien pitkän aikavälin inhimillistä hintaa.

Myrskytuhot ovat panneet myrskytutkijat ahtaalle. Kaikki tahtovat tietää, mistä näitä rajuilmoja tulee. Lietsooko niitä ilmastonmuutos?

Lämpö alkaa tuntua

Näihin asti tutkijapiireissä on ollut vallalla käsitys, jonka mukaan hirmuista ei voi syyttää ilmastonmuutosta vielä kotvaan. Se alkaa voimistaa myrskyjä vasta pitkällä aikajänteellä.

Nyt hurjimpia myrskyjä on kuitenkin alettu kytkeä ilmaston lämpenemiseen. Esimerkiksi alkusyksystä 2017 Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että lämpeneminen todennäköisesti rankensi elokuussa Houstonin hukuttaneen Harvey-myrskyn sateita.

Jotkut tutkijat ovat puhuneet kytköksistä jo vuosia.

Esimerkiksi Kerry Emanuel, Massachusettsin teknisen yliopiston myrskyspesialisti, laski 2005, Katrinan runnottua New Orleansia, että Atlantin ja Tyynenmeren myrskyt ovat nykyään 60 prosenttia voimakkaampia kuin 1970-luvulla.

Keväällä 2013 Nils Bohr -instituutin Aslak Grinsted raportoi, että lämpenemiskehitys vaikuttaa myrskyissä syntyviin tulva-aaltoihin.

Kun maapallon keskilämpötila nousee 0,4 astetta, myrskytulvien määrä tuplaantuu. Tämä rajapyykki on jo ohitettu. Kun lämpötila nousee kaksi astetta, tulvat kymmenkertaistuvat. Silloin superrajuja myrskyjä hyökyy Atlantilta joka toinen vuosi. Tähän asti niitä on nähty kerran 20 vuodessa.

Meri lämpenee otollisesti

Tärkein myrskyjä ruokkiva muutosvoima löytyy sieltä, mistä myrskyt ammentavat energiansa ja mihin ilmastonmuutoksen nähdään vaikuttavan: meriveden lämpötilasta. Se kehittyy myrskyille otolliseen suuntaan.

Esimerkiksi Meksikonlahdella, hurrikaanien voimanpesässä, on mitattu jopa pari astetta tavallista korkeampia meriveden lämpötiloja.

Kun Haiyan, yksi kaikkien aikojen kovimmista taifuuneista, marraskuussa 2013 jätti kaksi miljoonaa filippiiniläistä kodittomiksi, meri oli myrskyn syntyalueella vielä sadan metrin syvyydessä kolme astetta normaalia lämpimämpi.

Meressä tapahtuu muutakin epäedullista: pinta nousee. Se kasvattaa myrskyjen nostattamia tulva-aaltoja, jotka usein saavat aikaan pahinta tuhoa.

 

Näin hirmumyrsky kehittyy

Hirmun syntymekanismi on sama kaikkialla, vaikka nimitykset vaihtelevat. Atlantilla ja Amerikan puoleisella Tyynellämerellä puhutaan hurrikaaneista, Aasian puolella taifuuneista ja Intian valtamerellä ja Oseaniassa sykloneista. Grafiikka: Mikko Väyrynen

 

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy päiväntasaajan molemmin puolin 5. ja 25. leveyspiirin välillä. Päiväntasaajalla niitä ei muodostu, sillä sieltä puuttuu coriolisvoima, jota myrsky tarvitsee pyörimiseensä

Kehittyäkseen myrsky vaatii tietynlaiset olot. Suursäätilan pitää olla laajalla alueella epävakaa ja ukkossateinen ja meriveden vähintään 26 asteista 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi tuulien pitää puhaltaa heikosti 12 kilometrin korkeuteen asti. Voimakkaissa virtauksissa myrskynpoikanen hajoaa.

1. Merestä nousee lämmintä, kosteaa ilmaa. Se kohoaa nopeas­ti ja tiivistyy ukkospilviksi, jotka kohoavat 10–15 kilometrin korkeuteen. Samalla vapautuu lämpöä, mikä ruokkii matalapainetta.

2. Fysiikan säilymislakien mukaan ylös kohoavan ilman tilalle virtaa ympäriltä korvausilmaa, jolloin ilmanpaine alueella laskee.

3. Lämpöä kohoaa ylös yhä laajemmalti, ukkospilvien jono venyy, ja ilman virtausliikkeet voimistuvat. Ilmanpaine laskee lisää, ja alueelle syntyy liikkuva matalapaineen keskus.

4. Paine-ero tuottaa voiman, joka alkaa pyörittää tuulia kiihtyvää vauhtia. Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima kiertää niitä spiraalin lailla vastapäivään kohti matalan keskusta. Kun tuulen sekuntinopeus nousee yli 33 metrin, on syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Hurjimmissa myrskyissä tuulen nopeus nousee 70–90 metriin sekunnissa. Pyörteen halkaisija vaihtelee puolestaan 400 kilometristä 1 000 kilometriin.

5. Myrskyn voimistuessa sen ylle muodostuu korkeapaine, joka pyörii tuulia vastaan. Laskeva ilmavirtaus kuivattaa ja lämmittää keskusta, ja se seestyy myrskynsilmäksi.

6. Silmää kiertävät tuulet sekoittavat tehokkaasti meren pintaa 50–100 metrin syvyydeltä. Kun lämmintä vettä painuu syvyyksiin ja viileää kohoaa pintaan, ”lämpövoimala” jäähtyy ja hitaasti liikkuva myrsky voi heikentyä. Nopeaan myrskyyn jarru ei ehdi vaikuttaa, ja silloin kumpuava vesi voi loppumatkasta muuttua vaaralliseksi.

7. Kun ranta lähestyy ja meri madaltuu, tuulet pakkaavat vettä myrskyn tielle tulva-aalloksi, joka syöksyy myrskyn mukana maalle tuhoisin seurauksin.

Maalle saavuttuaan myrsky laantuu, kun se ei enää saa käyttövoimaa meren lämmöstä.

 

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014. Päivitetty 12.9.2018.