Aspergerin oireyhtymästä kärsivien on usein vaikea ymmärtää muiden käytöstä ja tunteita. Nykyään taas miltei työ kuin työ vaatii sosiaalisuutta, joustavuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Tanskalaisyritys oivalsi, että viehtymys rutiineihin ja yksityiskohtiin voikin olla valttikortti työelämässä.

Teksti: Riitta ToivonenAspergerin oireyhtymästä kärsivien on usein vaikea ymmärtää muiden käytöstä ja tunteita. Nykyään taas miltei työ kuin työ vaatii sosiaalisuutta, joustavuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Tanskalaisyritys oivalsi, että viehtymys rutiineihin ja yksityiskohtiin voikin olla valttikortti työelämässä.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.Oppikirjan parikymmentä sivua painuivat vaivatta ala-asteikäisen Jan-Mikaelin valokuvamuistiin. Kokeissa hän saattoi kenenkään huomaamatta lukea vastaukset opettajan antamiin kysymyksiin.– Aprikoin, oliko se väärin, kertoo Jan-Mikael Fredriksson, joka nykyään työskentelee Autismi- ja Aspergerliitossa projektipäällikkönä. Hänen erityislaatuinen muistinsa liittyy autismin lievään muotoon, Aspergerin oireyhtymään, jota esiintyy noin prosentilla väestöstä. Autismin eri asteita kuvaa yhteisnimitys autismin kirjo.

Huomio kääntyy kumppanistaAutistisilla ihmisillä on usein erityislahjakkuutta mutta toisaalta vaikeuksia ymmärtää, mitä muut tuntevat ja ajattelevat. Taustalla on neurologisia tekijöitä, joiden vuoksi aivot tulkitsevat näkö- ja kuuloärsykkeitä poikkeavasti. Kun katseella on yleensä tapana hakeutua kohti keskustelukumppanin kasvoja ja silmiä, autistisen lapsen huomio saattaa viipyä valokatkaisimessa tai puhujan suupielessä, osoittavat Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa tehdyt katseenmittauskokeet. Tällöin lapselta jää havaitsematta paljon kasvonilmeiden välittämää hienovaraista informaatiota ja hänen on vaikea hahmottaa sosiaalista tilannetta.Asperger-ihmiset tietävät kokemuksesta, että silmiin katsomisesta seuraa hämmentävä aistiärsykkeiden hyöky.

Ärsykkeitä häiriöksi astiIhmiset ovat biologisesti virittyneet kuulemaan puheääntä ja sen muutoksia. Helsingin yliopistossa tehtyjen tuoreiden aivotutkimusten mukaan autististen lasten aivot kuitenkin reagoivat puheäänen muutoksiin tavanomaista heikommin. Autistinen lapsi tai aikuinenkaan ei välttämättä kuule, kun häntä puhutellaan. Sen sijaan muille huomaamattomat äänet, kuten tuulettimen humina tai kynän rahina paperilla, saattavat kuulostaa häiritsevän voimakkailta.Aspergerin oireyhtymään liittyy usein yliherkkyyttä valolle, äänelle, hajuille tai kosketukselle. Monien kohtalotoveriensa tavoin Fredriksson kertoo kärsivänsä loisteputkien välkynnästä. Hän on vihoissaan uudesta direktiivistä, jonka mukaan Suomesta ei kohta voi ostaa hehkulamppuja vaan ainoastaan energiansäästölamppuja.

Ryhmässä pitää pärjätäAutististen ihmisten erityistaidot jäävät usein hyödyntämättä työelämässä, koska heidän on vaikea esiintyä edukseen työhaastattelussa. Jos työpaikka löytyy, suhteet työtovereihin voivat tulla ongelmaksi.– Kaveria, joka ei osoita tunteitaan eikä näytä nauttivan työstään, saatetaan pitää työyhteisöön sitoutumattomana, Fredriksson sanoo.Työtehtävissä vaaditaan usein myös joustavuutta, stressinsietokykyä, muutosvalmiutta ja ryhmätyötaitoja. Ne voivat olla ylipääsemättömiä haasteita asseille, kuten Asperger-ihmiset itseään nimittävät. (Muita he sanovat nenteiksi; se tarkoittaa neurotyypillisiä ihmisiä.)– Yhteiskunta tavallaan tuottaa toimintarajoitteisuutta asettamalla kovia vaatimuksia, Fredriksson tiivistää.Toisaalta asseille löytyy myös sopivia ekologisia lokeroita. Joihinkin, usein teknisen alan työpaikkoihin on muodostunut Asperger-yhteisöjä, joiden jäsenet jakavat intohimoisen kiinnostuksen esimerkiksi tietotekniikkaan tai antureihin. Näissä porukoissa ei small talkia tai kahvitaukoja kaivata.

Tarkkuudesta tuli valttiTanskalaisen ohjelmistoyrityksen tekninen päällikkö Thorkil Sonne tunsi Aspergerin oireyhtymään liittyvät erityiskyvyt ja vaikeudet, koska hänen pojallaan on Asperger.Yleensä puhutaan Asperger-ihmisten vaikeudesta hahmottaa kokonaisuuksia, mutta Sonne käänsi heikkouden vahvuudeksi: heillä on silmää detaljeille. Kun tähän yhdistetään taipumus kiintyä rutiineihin – jota myös pidetään usein kielteisenä – saadaan työntekijä, joka on ihanteellinen ohjelmistotestaukseen. Sonne perusti 2004 konsulttiyrityksen Specialisterne, asiantuntijat, joka toimii työntekijöiden ja asiakasyritysten välikätenä. Yritys kartoittaa työntekijöiden vahvuudet ja kouluttaa heidät tehtäviinsä asiakasyrityksessä. Specialisternen kontaktihenkilö ohjeistaa myös työyhteisön ja pitää huolta siitä, etteivät oireyhtymään liittyvät sosiaaliset vaikeudet ja aistien yliherkkyys muodostu esteeksi työssä. Usein ratkaisuina ovat etätyö ja osa-aikaisuus. Asperger-työntekijät  tarvitsevat myös hyvin selvät ohjeet, koska itsenäinen toiminta on heille hankalaa.Asiakasyritysten Specialisternelle antama palaute on ylitsevuotavaa. Tanskalaisen matkapuhelinoperaattorin TDC Mobilin edustaja Thomas Kragh kehuu lähes virheettömän tarkkaa työtä tietojen kopioinnissa. Specialisternen tyytyväisiin asiakkaisiin kuuluu myös softajätti Microsoft. 

Vahvuudet käyttöön työssäFredriksson toivoo, että myös suomalaiset yritykset oppisivat hyödyntämään autististen ihmisten erityisvahvuuksia.Kyky kuvalliseen ajatteluun on eduksi suunnittelutyössä, uupumattomuudesta rutiinitehtävissä on etua monilla aloilla, ja taipumusta perusteellisuuteen voisi hyödyntää esimerkiksi tiedon keruussa. Asperger-ihmiset voisivat sopia esimerkiksi tekemään taustatyötä poliitikoille, Fredriksson ehdottaa.Käytännön keinoksi työnhakuun Asperger-vertaisryhmä ehdottaa sähköpostitse tehtävää työhaastattelua: se vähentäisi elekielen tulkintavaikeuksista aiheutuvia väärinkäsityksiä.Parasta olisi, jos Suomeenkin perustettaisiin yritys, joka Specialisternen tapaan kouluttaisi Asperger-työntekijät asiakasyrityksen tilaamaan tehtävään ja toimisi välikätenä.Fredriksson vertaa assien sopeutusta työelämään siihen, että mäyräkoiraa koulutettaisiin juoksemaan kuin vinttikoira. – Keskinkertaisen vinttikoiran sijaan saataisiin erinomainen mäyräkoira, jos hyödynnettäisiin sen omia vahvuuksia.

Vahvuuksiin kuuluu kuvallinen ajattelu

”Sanat ovat minulle kuin vieras kieli”, kirjoittaa yhdysvaltalainen autistinen tutkija Temple Grandin elämäkerrallisessa kirjassaan Thinking in pictures. Kuvallisessa ajattelussa Grandin sen sijaan on vahva, kuten monet autistiset persoonat.Eläinrakas Grandin suunnittelee karjankäsittelylaitteita, joissa eläin tuntisi olonsa mahdollisimman turvalliseksi loppuun saakka. Suunnitelmansa hän hioo katselemalla niitä mielessään. Grandinia huvittavat suunnittelun tueksi kehitetyt ohjelmat, joiden avulla voi virtuaalisesti astua sisään rakennukseen. ”Teen sen paremmin ja nopeammin päässäni”, hän toteaa. Grandin myös arvelee, että autistien kuvallinen ajattelu muistuttaisi eläinten ajattelutapaa. Ainakin he aistivat usein herkästi eläinten tuntemuksia.Maailmankuulu elokuvaohjaaja Steven Spielberg on hänkin julkistanut Asperger-diagnoosinsa. Spielberg on näyttävästi hyödyntänyt kuvallista ajatteluaan, mutta sikäli hänen uravalintansa on poikkeuksellinen,  että työhön sisältyy valtavasti sosiaalisia tilanteita ja useiden samanaikaisten projektien hallintaa.

Onko minulla Asperger?

Monet Aspergerin oireyhtymästä kärsivät ovat ehtineet aikuisikään saamatta tietää syytä erilaisuuteensa. Seuraavat kuvaukset saattavat viitata autistiseen häiriöön. Ne on poimittu Cambridgen yliopiston autismintutkimuskeskuksen psykologin Simon Baron-Cohenin laatimasta testistä.– Sosiaaliset tilanteet ovat minusta hämmentäviä.– En mielelläni juttele niitä näitä.– Asiat kiinnostavat minua enemmän kuin ihmiset. – Panen merkille yksityiskohtia, joita muut eivät huomaa.– Hermostun, jos päivittäisiä rutiinejani häiritään. – Toimin mieluummin yksin kuin muiden kanssa.– Muiden mielestä sanon usein jotain töykeää, vaikka olin mielestäni kohtelias.– Minulle sanotaan usein, että jauhan yhtenään samasta asiasta. – Minun on vaikea saada ystäviä. – Keskityn yleensä enemmän detaljeihin kuin kokonaiskuvaan.– Minun on vaikeaa tulkita merkityksiä rivien välistä.

Heidätkin luetaan Asperger-ihmisiin

Autismin kirjo on niin laaja, että oireita riittää lukuisille kuuluisille ja lahjakkaille ihmisille – varsinkin vainajille. Esimerkiksi sellaiset nerot kuin Vincent van Gogh ja Wolfgang Amadeus Mozart on omittu monillekin listoille.Bill Gates, Microsoft-miljonääriSir Isaac Newton, fyysikkoWoody Allen, elokuvaohjaajaJane Austen, kirjailijaAlbert Einstein, fyysikko

Riitta Toivonen on tekniikan tohtori ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkija.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Asperger-ihmisten vahvuudet käyttöön

Kohtaan toisinaan seudulla asuvia autisteja, ja yksi näistä toistaa loppumattomiin (kaiken valveillaoloaikansa?) vuoroin epämääräisiä mölähdyksiä joita vaivoin erottaa kieleksi, vuoroin erilaisin äänensävyin satunnaisia puheenpätkiä joita hän kenties joskus on kuullut. On kuin usea eri ihminen puhuisi hänen kauttaan, sikäli erilaisia ne äännähdykset ja puheenparret ovat. Ja ne samat "nauhoitukset" toistuvat toistumistaan. Ilmeisestikin vähemmän vaikeasta aivojumista kärsivä pystyy itse...
Lue kommentti
Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25795
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.