Keväällä mieliala kohoaa ja elimistö herkistyy hempeilyyn. Kesällä voikin sitten jättäytyä Amorin saaliksi.

 Teksti: Mikko Puttonen

Keväällä mieliala kohoaa ja elimistö herkistyy hempeilyyn. Kesällä voikin sitten jättäytyä Amorin saaliksi.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2011Otetaan ensin runsaasti valoa, sitten lisätään lämpöä ja tavallista suurempi mitallinen joutilaisuutta. Kun koko sekoitus kostutetaan alkoholilla, kaikki romanssille herkistävät ainekset ovat koossa. Levottomuus valtaa kesäkissat ja -kollit, ja he alkavat vilkuilla toisiaan sillä silmällä.Ensisysäyksen antaa siis valo, joka lisääntyy kiihtyvään tahtiin kevään mittaan. Muutos ei jää elimistöltä huomaamatta. Silmistä johtaa tie aivoihin, ja niissä hyrähtää.

Aivot kylpevät serotoniinissa– Auringonpaiste ja vuorokauden valoisan ajan piteneminen voimistavat aivojen serotoniinintuotantoa reippaasti. Tämä vaikuttaa mielialaan, sanoo psykiatri, dosentti Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.Serotoniiniaineenvaihdunnan kiihtyminen voi suosia rakastumista, sillä serotoniini lisääntyy etenkin mielihyvään ja kiintymykseen kytketyissä rakenteissa, aivosaaressa ja pihtipoimussa. Rakastuneilla alueet oikein kylpevät tässä välittäjäaineessa.– Vilkas serotoniinin eritys valpastuttaa aivot, vieraat kasvot alkavat viehättää, ja empatian tunne kasvaa, Partonen kuvailee.

Vartalot vapautuvat verhoistaanKevään aikana useimmat ihmiset muuttuvat sosiaalisemmiksi. He käyttäytyvät tavallista vapaammin ja ottavat helpommin kontaktia muihin.Kaupungeissa bussipysäkkien bikinimainokset ovat ennakoineet jo hyvän aikaa, mitä tuleman pitää: vartalot vapautuvat verhoistaan.– Kun sää lämpenee, ihmiset pukeutuvat ohuempiin ja vähempiin vaatteisiin. Ihmiset näkevät, millainen vartalo toisella on. Se houkuttelee ihastumaan herkemmin, Partonen kertoo.

Lomamatkoilla käy sutinaLoma pitää huolen siitä, että valon ja lämmön virittämillä ihmisillä on aikaa kohdata toisensa. Myös paikanvaihdos avittaa Amorin juonia. Monen kesäsuhteen näyttämö on jossain muualla kuin kotikonnuilla. Silloin suhteen nimi on lomaromanssi. Kaikki matkakohteet eivät ole yhtä kuumia vapaan rakkauden temmellyskenttiä. Tarumaisen aseman lemmentouhuissa on saavuttanut Välimeren turistirysä Ibiza. Joidenkin tutkimusten mukaan joka toisella siellä lomailleella sinkkunuorella on ollut matkansa aikana seksisuhde, kertoo matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen johtaja, professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopistosta. Madeiralla sutina saattaa olla hillitympää.Lomamatkoilla vallitsee sosiologien sanoin liminaalinen eli rajatila, ja siitä irtosuhteet pitävät. Matkalla ihminen on ei-kenenkään-maalla, jonne kodin rajoitteet eivät yllä. Lomalla aika myös tihenee, ja tapahtumat etenevät nopeammin kuin arkielämässä. – Ei ole arkisia velvollisuuksia, ei tarvitse mennä töihin, ei tarvitse tehdä ruokaa tai muita kotitöitä. Kun arkitöistä pääsee irti, voi toimia vapaammin. Mutta vielä tärkeämpää on, että mieli vapautuu. Matkalla puuttuu sosiaalinen kontrolli, Honkanen sanoo.

Joillakin yltyy tuttu menoNykyään sosiaalinen kontrolli on kuitenkin löysännyt otettaan suomalaisten ja etenkin kaupunkilaisten elämästä. Siksi Honkasen suosikkiselitys lomaromansseille ei olekaan se, että matkalla ihmiset vapautuvat normaalin elämän kahleista. Osa ihmisistä kenties kokee perusminänsä muodonmuutoksen, mutta toiset pikemminkin jatkavat lomilla tavallisia touhujaan. Nyt niihin on vain enemmän aikaa. – Jos on altis irtosuhteille normaalielämässä, loma tarjoaa puitteet, jotka mahdollistavat toiminnan entistä paremmin. On vapaa-aikaa, toisia ihmisiä ja baareja. Alkoholin käyttö lisääntyy loman aikana, ja eniten niillä, jotka juovat muutenkin. Irtosuhteiden määrä tuppaa kasvamaan sitä mukaa kuin yökerhoissa käynti ja alkoholin juonti lisääntyvät.

Testosteroni suosii lempeäIrtosuhteiden kemiassa alkoholilla näyttää olevan suuri sija, mutta varsinaisessa lemmen huumassa tärkeät aineet ovat kortisoli ja testosteroni, tietää dosentti Timo Partonen. Rakastuminen on jonkinlainen stressitila, sillä stressihormoni kortisolin määrä nousee verenkierrossa 40 prosenttia. Lisäksi naisen elimistö alkaa tuottaa täydellä teholla testosteronia, jonka määrä veressä kaksinkertaistuu. Sitä vastoin rakastuneen miehen testosteronit vetäytyvät pois.Vaikka testosteronin muutokset ovat miehillä ja naisilla päinvastaiset, seuraukset vievät samaan suuntaan ja rakentavat rakkaussuhdetta.– Sanotaan, että naisilla testosteroni on kiltteyshormoni. Kun se lisääntyy, naisesta tulee vastaanottavaisempi ja myötäilevämpi, mikä on rakkaudelle eduksi. Miehestä taas hormonin väheneminen tekee kiltimmän tai lauhkeamman.Kesäheilan voi muuten hankkia myös helluntain jälkeen. Sananlasku ei enää pidä kutiaan. Maatalous-Suomessa täytyi ehkä panostaa paljon helluntain juhliin, jotta sai kuhertelukumppanin kainaloonsa. Nykymaailmassa tilaisuuksia heilastelun aloittamiseen tarjoutuu useammin.

Terassi kutsuu

Teksti: Kaisa Häkkinen

Lämpimänä kesäpäivänä iskee ahkeraankin työmyyrään vastustamaton halu karata työpöydän äärestä ulos aurinkoon. Oleskelupaikoista ei ole puutetta. Ravintoloiden eteen jalkakäytäville tuodut pöydät ja tuolit muodostavat koko kansan yhteisen olohuoneen, terassin, jolla kelpaa nautiskella siideriä, olutta tai muita virvokkeita.

Sana terassi on ilmestynyt suomen kieleen 1800-luvun lopulla. Se on lainattu ruotsista, jossa se on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen, mutta alkuaan sana juontuu romaanisista kielistä. Sen perustana on latinan terra ’maa’ tai oikeammin tästä johdettu terracea, joka on tarkoittanut maasta koostuvaa tai jollakin tavoin maahan liittyvää.

Ruotsiin terrass on tullut ranskasta, jossa terrasse tarkoittaa porrasmaisesti kohoavia pengermiä. Sellaisia on erilaisista maa-aineksista rakennettu vuorten ja mäkien jyrkille rinteille. Pengertämällä on saatu viljelysmaa pysymään paikallaan, ja näin on rinteille syntynyt sekä kukoistavia puutarhoja että viihtyisiä oleskelupaikkoja. Vanhassa ruotsissa samoin kuin saksassa sanaa on käytetty myös sotilasterminä, jolloin se on tarkoittanut puolustustarkoituksiin kasattua maavallia.

Suomen kielessä terassi on ensi alkuun merkinnyt porrasmaista pengertä puutarhassa tai rakennuksen edustalla, multapenkkiä tai kattotasannetta. Rakennuksen vieressä olevan pengermän tai tasakaton päälle on voitu rakentaa esimerkiksi ravintolasalin laajennus raikkaaseen ulkoilmaan, ja tätä kautta on alkuaan rakennusainekseen perustunut nimitys siirtynyt viittaamaan paikan käyttötarkoitukseen ja uusiin tuntomerkkeihin: pöydät ja tuolit ulkona sekä tarjoilupalvelut leppoisaa oleskelua varten. 

Merkityksen muutos on tuore: vuonna 1994 painetussa Suomen kielen perussanakirjassa ei mainita vielä mitään terassi-sanan kaupallisista ulottuvuuksista. Vasta 2000-luvun puolella ilmestynyt Kielitoimiston sanakirja määrittelee terassin ravintolan tai baarin ulkopuolella olevaksi tarjoilu- ja oleskelutilaksi muodosta ja materiaalista riippumatta.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.