Sähkölasku pienenisi 80 prosenttia! Kun ihminen lähitulevaisuudessa palaa Kuuhun, miksei sinne voisi pystyttää voimalan?
Aurinko on energianlähteistä runsain, mutta käytämme sitä surkuhupaisan vähän.


Aurinko on energianlähteistä runsain, mutta käytämme sitä surkuhupaisan vähän.




Vuonna 2050 ihmiskunta voi saada kaiken sähkön Auringosta. Näin väitti kuututkija, fysiikan professori David R. Criswell Houstonin yliopistosta 2003, ennen öljyn viimeisintä hintapiikkiä. Hän antoi silloin lausunnon energiapolitiikasta Yhdysvaltojen senaatin tiede-, tekniikka- ja avaruuskomitealle. Kaiken lisäksi Criswell povasi sähkön tuotannolle ylen reipasta kasvua.

Tyypilliset ennusteet sähkön tarpeesta 2050 vaihtelevat 50 000 terawattitunnin molemmin puolin. Esimerkiksi Euroopan komission raportti World Energy Techonology Outlook vuodelta 2006 arvioi, että maailma kuluttaa 2050 sähköä noin 60 000 terawattituntia. Maailman voimalaitokset pyörisivät silloin keskimäärin vajaan seitsemän terawatin teholla.

Criswell kolminkertaisti luvut: sähkön tuotanto olisi noin 175 000 terawattituntia ja keskimääräinen teho vastaavasti noin 20 terawattia. Vaikka maapallon väkiluku olisi 2050 kasvanut kymmeneen miljardiin, jokaista ihmistä kohti tehoa olisi kaksi kilowattia, saman verran kuin Suomessa nykyään.


Nyt pelkkää piiperrystä

Räväkkyyttä aurinkoenergian kehittämiseen kaivataankin. Paljon on tutkittu ja puhuttu, mutta tuotanto on yhä piiperrystä.

Vuonna 2006 maailman aurinkovoimalat tuottivat kuusi terawattituntia sähköä. Kun sähköä kaikkiaan tuotettiin noin 20 000 terawattituntia, auringon osuudeksi tuli mitättömät 0,3 promillea. Koko aurinkosähkö mahtuu vielä energiatilastojen pyöristysvirheisiin.

Lämpöä auringolla tuotetaan hieman enemmän, mutta sähkö on monikäyttöisempää ja sitä voi siirtää. Sitä paitsi aurinkolämpöäkin on toistaiseksi vähän. Esimerkiksi Eurooppa saa lämmitysenergiastaan alle 0,2 prosenttia auringosta.

Suomessa osuus on vielä olemattomampi. Hirmuinen, markkinasähköön verrattuna kymmenkertainen hinta on rajannut aurinkoenergian käytön kesämökkien ja väyläloistojen sähköistyksiin ja muihin erityissovelluksiin.


Tehdään voimala Kuuhun

Professori Criswellin ratkaisu on kuuaurinkovoima LSP (lunar solar power). Rakennetaan Kuuhun aurinkokennovoimaloita, jotka lähettävät Maahan energiaa mikroaalloilla.

Criswellillä on kanttia räväkkään ehdotukseen: hän on johtanut Nasassa kuututkimushankkeiden arviontia. Takavuosina hän myös veti Nasan Langleyn-tutkimuskeskuksessa ohjelmaa, jossa kehitettiin keinoja Kuun pölyn ja kallioiden käyttämiseksi teollisuudessa.

Avaruussähkön idea on esitetty aiemminkin, mutta hieman toisessa muodossa. Aurinkoenergian tutkija, tohtori Peter Glaser ehdotti 1968 aurinkosatelliitteja. Ajatukseen on neljänkymmenen vuoden aikana palattu usein, mutta aina on päädytty samaan: nykyisellä tekniikalla satelliittien vaatimaa materiaalimäärää on mahdoton kuljettaa avaruuteen.

Kuunkin käytöstä aurinkovoiman tuottamiseen on kirjallisuudessa mainintoja ainakin 1960-luvulta alkaen, mutta idea ei ole juuri saanut julkisuutta. On varmaan ajateltu, että jos aurinkosatelliitti on epärealistinen, niin kahta hullumpaa on kurkottaa Kuuhun.

Joskus ratkaisu kuitenkin helpottuu, kun näennäisesti vaikeutetaan ongelmaa. Jos on ylitettävä oja, ei kannata tepastella pienin askelin vaan pitää ottaa vauhtia ja hypätä yli.


Mikrotehtaat mylläävät

Aurinkosatelliitin rakentaminen on vaikeaa, koska kiertoradalle on rahdattava koko satelliitti kennoineen ja mikroaaltolähettimineen. Kun hypätään Kuuhun, ongelma häviää. Kuu on valmis satelliitti.

Aurinkokennot voidaan valmistaa kuuperästä. Siitä löytyy regoliitti-nimistä mineraalia, joka sisältää piitä, rautaa, titaanidioksidia, kalsiumia ja alumiinia. Tutkijat ovat laskeneet, että 90 prosenttia aurinkokennojen materiaalista saadaan itse paikalta. Lisäksi Kuussa on valmis tyhjiö, mikä helpottaa valmistusta.

Kuvitellaanpa, miltä kuusähkötalouden rakentaminen näyttäisi.

Kuuhun lähetetään liikkuvia mikrotehtaita, jotka leikkuupuimurin tavoin imuroivat sisäänsä raaka-ainetta. Toisesta päästä tulee piipohjaisia ohutkalvokennoja, jotka robotit latovat paikoilleen satojen neliömetrien laajuisiksi sähköntuotantokentiksi. Kuuvoimalat muistuttavat suuria maanpäällisiä aurinkokennovoimaloita.
Tehtaita ohjataan pääasiassa Maasta. Kuuhun matkaa vain pieni siirtokunta.


Antenneista jo kokemusta

Energia siirretään Maahan kahdentoista senttimetrin mikroaalloilla. Mikroaaltokeila on mitoitettu siten, että säteilyn teho on enintään 200 wattia neliömetriä kohti eli 20 prosenttia auringon paisteesta pilvettömänä kesäpäivänä. Mikroaallot ovat vaarattomia, vaikka sattuisi kävelemään suoraan keilan alle. Linnut ja hyönteiset voivat vahingoittumatta lentää aaltokeilan läpi.

Criswell on laskenut, että mikroaaltojen vastaanottoantenneille riittää koko maailmassa sadantuhannen neliökilometrin ala eli vajaa kolmannes Suomen pinta-alasta.

Antennit sijoitetaan lähelle kuluttajia, asutuskeskuksiin ja teollisuusalueille. Alumiinitehtaat ja muut suurkuluttajat rakentavat omat antenninsa ja ottavat sähkönsä suoraan taivaalta.

Vastaanottoantenni muistuttaa radioteleskooppia; tekniikasta on siis jo kokemusta. Arecibon teleskooppi Puerto Ricossa on kartoittanut Kuuta mikroaalloilla. Ener¬gian siirtämiseen tarvitaan vain suurempi, noin kymmenkertainen teho.

Kuusähkötalous vaatii tietenkin yhtä ja toista muutakin. Jotta energiaa saataisiin katkottomasti kaikkialle, Kuun ja Maan väliin on sijoitettava välityssatelliitteja. Ne kuitenkin vaativat pinta-alaa vain sadasosan siitä mitä  aurinkovoimaa tuottavat satelliitit.


Raaka-aineita tutkittu kauan

Viisi vuotta on kulunut siitä, kun professori David R. Criswell esitteli ohjelmaansa Yhdysvaltojen kongressille. Nyt hän on entistä vakuuttuneempi hankkeen tarpeellisuudesta.

- Kuuaurinkovoiman peruskonsepti ei ole muuttunut, Criswell sanoo sähköpostihaastattelussa. - Maailmanlaajuiset energia- ympäristönsuojelutarpeet kasvavat ja ajavat lopulta investoimaan kuuaurinkosähkön kehittämiseen.

Criswell itse pitää suurimpana haasteena voimalan komponenttien valmistamista Kuun materiaaleista. Prosessien pystytys on vaativaa, mutta raaka-aineita on onneksi tutkittu perusteellisesti siitä lähtien, kun Apollo 11 toi ensimmäiset kuukivinäytteet Maahan 1969. Mukana oli tuolloin myös suomalainen kemisti ja meteoriittitutkija, tohtori Birger Wiik, joka syyskuussa 1969 toi Houstonista Suomeen 26,6 grammaa Kuuta.


Maksaa tuplasti Apollon

Nasa ja Yhdysvaltain tiedesäätiö ovat arvioineet Criswellin ideaa. Arvioijat suhtautuvat hankkeeseen varovaisen myönteisesti, mutta huomauttavat, että on varauduttava moniin ongelmiin. Esimerkki mahdollisista kompastuskivistä on robottien kauko-ohjaus Maasta - itse asiassa on luotava uusi teollisuudenala, telerobotiikka.

Tutkijoiden laskelmien mukaan kuuaurinkovoimalan suunnitteluun ja rakentamiseen kuluisi aikaa viitisentoista vuotta ja rahaa kahden Apollo-hankkeen verran, ennen kuin ensimmäiset kilowattitunnit saadaan Maahan. Sitten alkaa helpottaa.

Tuotannon päästessä vauhtiin kustannukset putoavat. Criswell arvioi, että kuluttaja saa lopulta sähköä viidesosalla nykyisestä hinnasta. Maailmantalous alkaa kasvaa ennen näkemätöntä vauhtia.

Avaruustutkimus on tuottanut jotain, mitä on vaikea määritellä mutta minkä voi aistia Criswellin ideasta: luottamusta siihen, että ensi näkemältä mahdottomat hankkeet ovat toteutettavissa.


Kaikki lähteet käyttöön

Myös kansainvälinen energiatoimisto IEA, joka edustaa vakiintunutta energiateollisuutta ja teollisuusmaiden hallituksia, on alkanut kiinnostua aurinkoenergiasta.

Viime vuonna IEA julkaisi "sinisen suunnitelman", Blue scenarion, jonka mukaan 2050 maailmassa tuotettaisiin aurinkosähköä 5 000 terawattituntia, mikä olisi 10-20 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Sähköä hankittaisiin tuolloin kaikista lähteistä. Aurinkovoimaloiden rinnalle rakennettaisiin puhdasta hiili- ja kaasuvoimaa, ydinvoimaa, vesi-, tuuli- ja biomassavoimaa sekä geotermisiä voimaloita. Ainoastaan kuuaurinkosähkö puuttuu paketista.

Criswellin ja IEA:n suunnitelmat näyttävät vastakkaisilta, mutta todellisuudessa ne pitkälti täydentävät toisiaan. Vuosikymmeniä on joka tapauksessa rakennettava ja kehitettävä rinnakkain useita energiatekniikoita. Monimuotoisuus tuo vakautta, ja jos jossakin tekniikassa tulee takkiin, toisen menestys korvaa tappiot.

Yllättäviä ratkaisuja voi putkahtaa myös aloilta, joita ei heti yhdistetä energiaan. Yksi villi kortti on biologia. Auringon energiaa voidaan hyödyntää niinkin, että ensin tuotetaan biologisesti vetyä, jota sitten poltetaan polttokennoissa.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Auringonvalon virstanpylväitä


- 1839: Ranskalainen fyysikko Alexandre-Edmond Becquerel havaitsi, että valo voi synnyttää sähkövirtaa.

- 1865: Ranskalaisen Toursin lyseon matematiikan opettaja Auguste Mouchout rakensi aurinkokäyttöisen höyrykoneen.

- 1887: Saksalainen Heinrich Hertz havaitsi niin sanotun valosähköisen ilmiön: metallin pinnasta irtoaa eletroneja, kun siihen suunnataan valoa.

- 1905: Albert Einstein osoitti, että valo koostuu valokvanteista, fotoneista. Valosähköinen ilmiö on osoitus tästä. (1921 Einstein sai Nobelin palkinnon "erityisesti valosähköilmiön lain löytämisestä", ei siis suhteellisuusteoriasta.)

- 1912: Yhdysvaltalainen yrittäjä Frank Schuman rakensi Egyptiin Kairon lähelle aurinkovoimalan, joka tuotti energiaa veden pumppaamista varten.

- 1954: Yhdysvaltalaiset tutkijat Daryl Chapin, Calvin Fuller ja Gerald Pearson valmistivat puolijohteesta aurinkosähkökennon.

- 2006: Maailma tuotti aurinkosähköä kuusi terawattituntia eli ainoastaan 0,3 promillea koko sähköntuotannosta.


Toistuuko hiilen historia?


Menee tiede mihin suuntaan tahansa, jossakin vaiheessa aurinkoenergiaa valjastetaan suurin määrin. Maksaa vaivan miettiä, mitä sitten tapahtuu. Toistuuko hiilen ja öljyn historia?

Eräänä tuntemattomana päivänä Englannissa vuonna 1712 Thomas Newcomen höyrykone alkoi pumpata vettä hiilikaivoksesta. Energiaa tuntui nyt riittävän loputtomasti. Kenellekään ei tullut mieleen, että hiilen poltto joskus horjuttaisi koko biosfääriä.

Tammikuun 10. päivänä vuonna 1901 pienellä Texasin paikkakunnalla, Spindletopissa, poranreiästä syöksähti ilmaan satatuhatta tynnyriä öljyä - tällaista määrää kukaan ei ollut edes uneksinut näkevänsä. Nyt voitiin siirtyä hiilestä öljyyn. Oli mahdotonta ajatellakaan, että sadan vuoden kuluttua puhuttaisiin öljyriippuvuudesta ongelmana.

Kuvitellaan, että jonakin päivänä 2030-luvulla ensimmäinen kuuaurinkovoimala alkaa syöttää sähköä Maahan. Tuotanto kasvaa nopeasti ja hinta laskee. Ihmiset löytävät välittömästi uusia käyttökohteita halvalle sähkölle. Kulutus kasvaa kasvamistaan.

Nyt ihmiskunnan energiankulutus on promillen murto-osia Auringon säteilystä. Mitä tapahtuu, jos osuus nousee kymmeneen tai viiteenkymmeneen prosenttiin? Miten ilmasto muuttuu, jos merkittäviä osia Auringon säteilyenergiasta kanavoidaan uudella tavalla?

Entä sitten, kun avaruudesta siirretään Maahan huomattavasti enemmän energiaa kuin Auringosta luonnostaan tulee?

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018