Vihdoin yksi hyvä hypoteesi syistä. Tutkijat ovat vihdoin päässeet jyvälle, mistä etsiä autismin selitystä.



Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2009

Autismi on monenkirjava ja vaikeudeltaan vaihteleva neurobiologinen kehityshäiriö, johon sairastuu arviolta kaksi lasta tuhannesta. Kun mukaan luetaan lievimmät autismikirjon sairaudet, oireita - sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksia, kaavamaista käytöstä ja kiinnostuksen rajoittuneisuutta - esiintyy jopa yhdellä 150:stä.

Autismin biologiaa ei vielä ymmärretä. Sairauteen ei myöskään tunneta parannuskeinoa, vaikka monia siihen liittyviä ongelmia toki voidaan helpottaa esimerkiksi oikeanlaisella opetuksella. Autismi kiehtoo tutkijoita paitsi haasteellisuutensa vuoksi myös siksi, että se voi avartaa ymmärrystämme ihmismielen peruspilareista, kuten oppimisesta, muistista, kielestä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.


Vanhat selitykset eivät kantaneet

Ensimmäinen teoria autismin synnystä väitti sen johtuvan vanhempien tunnekylmyydestä. Myöhemmin tulilinjalle joutuivat rokotukset, etenkin niin sanottu kolmoisrokote, joka annetaan tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia vastaan. Kummallekaan väitteelle ei löytynyt tieteellisesti kestävää perustetta.

Seuraavaksi autismi yhdistettiin kromosomipoikkeamiin, kuten kromosomin 15 pitkän käsivarren kahdentumaan ja sukupuolikromosomien muutoksiin. Selviä poikkeamia löytyy enintään viidennekseltä autisteista. Tutkijat ovat niiden avulla yrittäneet paikantaa, minkä geenien toiminnan häiriöt kytkeytyvät autismiin. Sairauden syntytapaa ne eivät kuitenkaan ole paljastaneet.


Perinnöllisyys avitti pikkuisen

Jo varhain huomattiin, että autismi esiintyy perheittäin. Autistisen lapsen sisarusten sairastumisriski on kymmeniä kertoja tavallista suurempi; heistä sairaus todetaan noin 2-8 prosentilla. Tämä ei kuitenkaan riitä osoittamaan perimän merkitystä sairauden synnyssä. Siksi geenien osuutta on jäljitetty kaksostutkimuksilla.

Identtisten kaksosten perimät ovat täysin samanlaiset, kun taas ei-identtisten kaksosten geeneistä vain puolet on samoja aivan kuin muillakin sisaruksilla. Kun identtisistä kaksosista toisella on autismi, on sairaus toisellakin 90 prosentin todennäköisyydellä. Ei-identtisillä kaksosilla vastaava riski on vain noin 10 prosenttia. Tästä voidaan päätellä, että autismi on vahvasti perinnöllinen.

Perhe- ja kaksostutkimukset jättävät kuitenkin useita tärkeitä kysymyksiä avoimiksi. Kuinka suuri vaikutus on yksittäisellä geenimutaatiolla? Kuinka monta altistavaa geenimuotoa lapsen täytyy periä, ennen kuin autismi kehittyy? Kuinka monta altistavaa geenimuotoa väestössä kaiken kaikkiaan esiintyy? Miten ympäristö vaikuttaa sairastumiseen?


Palaset loksahtivat synapseihin

Vielä 2000-luvun alussa näytti siltä, etteivät perimän yksityiskohtaiset kartoitukset tuo toivottuja läpimurtoja sairauden ymmärtämiseksi. Autismin pääteltiin syntyvän jopa 10-15 altistavan geenimuodon yhdistelmänä. Tämä ei luvannut hyvää: jos kunkin yksittäisen alttiustekijän vaikutus on pieni, niiden kaikkien paikantaminen vaatii massiivisia näyteaineistoja ja erittäin kehittyneitä molekyyligeneettisiä tekniikoita.

Vuonna 2003 autismigeenien metsästys sai kuitenkin yllättävän käänteen. Professori Thomas Bourgeronin johtama ranskalaisryhmä raportoi neuroligiini-geenien muutoksista kahdessa ruotsalaisperheessä. Toisen perheen autistisilla veljeksillä oli havaittu mutaatio neuroligiini-3-geenissä. Toisen perheen veljeksiltä taas oli löytynyt neuroligiini-4-geenin toiminnan estävä mutaatio. Hiukan myöhemmin jälkimmäinen muutos paikannettiin myös erään suurperheen usealta kehitysvammaiselta ja autistiselta jäseneltä. Näissä perheissä sairauden taustalla eivät siis olleetkaan lukuisat alttiustekijät, vaan yksittäiset geenivirheet.

Nämä havainnot olivat myös ensimmäinen näyttö siitä, että autismi voi kummuta hermosolujen liitosten eli synapsien häiriöistä. Neuroligiini-proteiinit ovat nimittäin synapsien avainmolekyylejä. Ne toimivat hermoimpulsseja vastaanottavissa soluissa ja linkittyvät viestintuojien neureksiini-proteiineihin. Ilmeisesti koko synapsi rakentuu tämän proteiiniparin ympärille.

Oivallus neuroligiinien merkityksestä tarjosi oikotien uusien autismigeenien paikannukseen. Nyt tutkijat saattoivat keskittyä synapsien rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeisiin geeneihin. Tämä strategia tuottikin pian tulosta. Muutamilla autisteilla havaittiin muutoksia neuroligiinien aisaparin neureksiinin geenissä, toisilla taas näiden yhteistyökumppanin Shank3-proteiinin geenissä. Näin palapelin ensimmäiset osat oli saatu koottua.


Signaalien tasapaino järkkyy

Kun kerran synapsiproteiinien virheet voivat aiheuttaa autismin, miten ne tarkalleen ottaen häiritsevät aivojen toimintaa?

Synapsit ovat keskeisiä rakenteita hermosolujen välisessä viestinnässä. Kun hermosignaali saavuttaa tuojasolun päätteen, solujen väliseen synapsirakoon vapautuu välittäjäainetta, joka kiihdyttää vastaanottavan hermosolun toimintaa tai estää sitä. Solu summaa kaikista synapseistaan tulevat viestit, ja mikäli kiihdyttävät signaalit pääsevät voitolle, laukeaa hermoimpulssi, joka kiidättää viestin eteenpäin. Tämä kaikki tapahtuu sekunnin tuhannesosissa.

Keskeisten synapsiproteiinien virheet voivat muuttaa kiihdyttävien ja estävien synapsien tasapainoa. Autisteilla havaitut neuroligiini-mutaatiot näyttävät häiritsevän erityisesti kiihdyttävien synapsien kehitystä ja näin hölläävän kaasua suhteessa jarruun.

Tällä voi olla dramaattinen vaikutus hermoverkkojen muotoutumiseen lapsen varhaisessa kehitysvaiheessa. Synapsien toimintahäiriöt nimittäin ruokkivat itse itseään, sillä - kuten oppimisesta ja muistista on tuttua - synapsit muovautuvat käytettäessä. Virheelliset synapsiproteiinit voivat siis horjahduttaa aivojen kehityksen autismiin johtaville raiteille.

Tätä hypoteesia tukevat myös hiirikokeet, joissa on tutkittu tarkemmin neuroligiini-geenimuotojen vaikutuksia. Geenivirheitä kantavilla hiirillä on havaittu muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ääntelyn häiriöitä, jotka muistuttavat autistisia käyttäytymispiirteitä. 


Uusia johtolankoja löytyy vielä

Nykyisen tutkimustiedon valossa on selvää, että autismikirjon sairaudet ovat erittäin monimuotoinen ryhmä paitsi oireistoltaan myös biologiselta perustaltaan. Häiriön taustalla voivat olla kromosomipoikkeamat, useiden alttiusgeenien yhdistelmät tai uusimman tiedon mukaan myös yksittäiset geenivirheet. Myös ympäristötekijöillä on osuutensa sairauden synnyssä. Onkin todennäköistä, että tunnettujen alttiustekijöiden rinnalle löytyy vielä paljon uusia.

Toisaalta saattaa olla, että moninaiset tekijät palautuvat muutamaan yhteiseen syntymekanismiin - joista yksi näyttää liittyvän juuri synapsien toimintaan.

Muita ehdokkaita ovat esimerkiksi eri syistä suurentunut hermosolujen määrä, neuronien epänormaali ärtyvyys tai jakaantuminen aivoissa, tavallista vähäisemmät yhteydet eri aivoalueiden välillä, krooninen tulehdustila ja liiallinen serotoniinin eritys.

Vaikka tähän mennessä löydettyjen synapsigeenien muutosten arvellaan olevan autismin syynä enintään yhdessä tapauksessa kahdestakymmenestä, ne tarjoavat ensimmäisen kunnollisen hypoteesin taudin synnystä. Itse asiassa harvinaisen geenimuodon löytyminen avaa usein uuden oven sairauden ymmärtämiseen. Esimerkiksi Alzheimerin taudin tapauksessa sellainen johti amyloidiplakkien jäljille. Kun kyse on autismin kaltaisesta sairaudesta, puhutaan vieläkin perusluonteisemmista kysymyksistä: tutkijoiden käsissä saattavat olla avaimet oppimisen, kielen kehityksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen biologian parempaan ymmärtämiseen.


Tero Ylisaukko-oja on filosofian tohtori, joka on väitellyt autismikirjon sairauksien molekyyligenetiikasta.


Autismin koko kirjo


- Autismi Nykyinen autismikäsitys alkoi muotoutua 1943, jolloin itävaltalais-yhdysvaltalainen psykiatri Leo Kanner julkaisi havaintonsa yhdestätoista lapsesta, joiden älyllinen, kielellinen ja sosiaalinen kehitys olivat jäljessä normaalista ja jotka käyttäytyivät kaavamaisesti.

- Aspergerin oireyhtymä Vain vuotta myöhemmin itävaltalainen psykiatri Hans Asperger kertoi ryhmästä poikia, joiden älylliset kyvyt olivat normaalit mutta sosiaaliset taidot vajaat ja käytös stereotyyppistä. Raportit saivat laajempaa huomiota vasta 1980-luvun alussa, kun ne käännettiin saksasta englanniksi.

Näiden kahden tutkijan havainnot toimivat edelleen autismisairauksien diagnoosin perustana, sillä luotettavaa biokemiallista tunnistusmenetelmää ei ole.

Diagnoosin edellytyksinä ovat eriasteiset

1 sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt

2 kommunikaatiovaikeudet

3 rajoittuneet ja kaavamaiset toiminnot ja kiinnostukset.

Näiden lisäksi autismiin liittyy usein kehitysvammaisuutta sekä unihäiriöitä ja aistien yli- tai aliherkkyyttä, joita esiintyy myös Asperger-potilailla. Joillakin autisteilla on myös savant-kykyjä eli erityislahjakkuutta esimerkiksi musiikissa tai matematiikassa (ks. s. 42-47).

- Epätyypillinen autismi Kyseinen diagnoosi tehdään, jos autismi havaitaan vasta kolmannen ikävuoden jälkeen tai jos jokin kolmesta diagnostisesta kriteeristä ei täsmää.


 

Viki
Seuraa 
Viestejä1
Liittynyt29.3.2014

Autismissa takkuavat synapsit.

Varhainen diagnoosi Jos autismin diagnoosi tehdään alle kolme vuotiaana, puhumattomuus on yleisin syy. Myöhemmin puhuva vauva voi saada epäilyn hyvätasoisesta autismista, mikäli hänellä on sosiaalista vetäytyvyyttä tai raivokohtauksia. http://www.vauva.fi/keskustelu/1051063/ketju/autismin_diagnosointi_2_vuotiaalla
Lue kommentti
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018