Menoveden valmistukseen kelpaavat jo teurasjätteet, perunankuoret ja leipomoiden taikinanjämät. Pian suomalainen autoilija voi kaasutella myös risuista, turpeesta tai ohrasta valmistetulla biopolttoaineella.

Teksti: Maria Korteila

Menoveden valmistukseen kelpaavat jo teurasjätteet, perunankuoret ja leipomoiden taikinanjämät. Pian suomalainen autoilija voi kaasutella myös risuista, turpeesta tai ohrasta valmistetulla biopolttoaineella.

Julkaistu Tiede -lehdessä 5/2011Trooppisten metsien tuhoajaksi parjattu palmuöljy ei ole ainoa biobensan raaka-aine. Tankkiin löytyy täytettä monista kotimaisistakin lähteistä, ja uusia etsitään ja kehitetään kiireen vilkkaa. Pontimena toimii tuore laki: vuonna 2020 Suomen liikenteen käyttämästä energiasta 20 prosenttia pitää olla uusiutuvaa. Tänä vuonna riittää, että jakelussa olevista polttoaineista kuusi prosenttia on bioa.Biopohjaisilla polttoaineilla halutaan keventää hiilidioksidikuormaa, ja samalla saadaan tehostetuksi eri raaka-aineiden käyttöä. Ei haittaisi sekään, jos riippuvuus raakaöljystä pienentyisi.

Etanolia jopa 85 prosenttiaMenopelinsä viinankestävyyttä epäilevät autoilijat ovat koko alkuvuoden nyrpistelleet Neste Oilin uudelle perusbensalle E10:lle, joka sisältää enintään kymmenen prosenttia etanolia. Samaan aikaan markkinasiivuaan yrittää kasvattaa ST1-huoltamoketjun RE85-polttoaine, jossa etanolin osuus voi olla peräti 85 prosenttia.Huhtikuussa ST1 ilmoitti laajentavansa RE85:n jakelun pääkaupunkiseudulta koko maahan. Aine kuitenkin sopii vain niin sanottuihin flexifuel-autoihin, jotka pystyvät käyttämään polttoaineena kaikki bensan etanolipitoisuudet nollasta 85 prosenttiin. Ne voivat siis tankata myös normibensaa eivätkä ole pelkästään RE85-jakelupisteiden varassa.Flexifuel-autoja on Suomessa vasta parisentuhatta, sillä niitä on ollut saatavilla vasta vuodesta 2009 lähtien. Rekisteröintien odotetaan kasvavan tasaisesti. Maailmalla etanoliautoja on jo miljoonittain, ja esimerkiksi Ruotsissa suurin osa uusista ekoautoista on flexifuel-malleja. Ruotsissa bioetanolia saakin jo lähes joka huoltoasemalta.

Tankintäytettä leipomoistaNeste Oil tuo tarvitsemansa bioetanolin ulkomailta. ST1-ketju sen sijaan valmistaa jäte-etanolinsa itse kotimaisista raaka-aineista.Jäte-etanoli tehdään käymisteitse biojätteistä ja -tähteistä, joista pääosa syntyy elintarviketeollisuudessa. Kattilaan sopivat esimerkiksi perunankuoret, panimoteollisuuden mäskit, leipomoiden ylijäämätaikinat ja lakaisujauhot sekä kauppojen ja kotitalouksien biojätteet.ST1:llä on viisi laitosta, jotka käyttävät teollisuuden jätteitä, ja viisi uutta on suunnitteilla yhteistyössä paikallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Lisäksi Hämeenlinnassa toimii yksi laitos, joka käyttää kauppojen ja kotitalouksien biojätteitä. Laitoksista saadaan 85-prosenttista etanolia, joka ennen bensaan sekoittamista väkevöidään Haminassa sijaitsevassa absolutisointilaitoksessa 99,8-prosenttiseksi. ST1 tähtää tänä vuonna 10 miljoonan litran vuosituotantoon, mutta vuoden 2020 tavoite on jo 300 miljoonaa litraa. ST1 ei ole ainoa alallaan. Esimerkiksi Suomen Bioetanoli aikoo käynnistää ensi vuonna Punkaharjulla tehtaan, joka valmistaa tuhansilta maatiloilta saatavasta ohrasta etanolia bensiiniautoille. Teknologiayhtiö Chempolis tekee bioetanolia oljesta ja järviruo’osta Oulun-koelaitoksessaan ja markkinoi tekniikkaansa myös Kiinassa.

Dieselautoilla ei ongelmiaBensa-autot kestävät vain tietyn määrän etanolia. Dieselissä sen sijaan bio-osuudelle ei ole ylärajaa, koska biodiesel vastaa koostumukseltaan normaalia dieselöljyä. Yhteensopivuusongelmia ei ole.Biodieseliä valmistetaan erilaisista rasvoista ja rasvapitoisista kasveista. Neste Oilin kehittämä täysin uusiutuva biodiesel, NExBTL (Neste Biomass to Liquid), on vetykäsiteltyä kasviöljyä, jota voi valmistaa mistä tahansa eloperäisestä massasta. Suomessa ainetta on myynnissä sekä kymmen- että sataprosenttisena versiona.

Rasvaimu tuottaa raaka-ainettaNeste käyttää NExBTL:n pääraaka-aineina palmuöljyä, steariinia ja rypsiöljyä sekä lihanjalostusteollisuuden eläinrasvajätteitä – lähinnä sian ja naudan rasvoja. Neste Oilin kattiloihin virtaa käytännössä kaikki suomalaisen teurasteollisuuden rasvajäte.Myös kalanjalostusteollisuuden öljyjätteen hyödyntämistä tutkitaan. Kierrätetty rasva, kuten ravintoloiden paistorasva, sopisi sekin hyvin sekaan, jos sen kerääminen saataisiin järjestettyä kannattavasti.Maailmalla ei ole rajoituttu vain kasvi- ja eläinrasvoihin. Yhdysvalloissa jäi pari vuotta sitten kiinni rasvaimuja tehtaillut plastiikkakirurgi, joka valmisti asiakkaiden rasvasta biodieseliä omaan käyttöön. Lääketieteellisissä operaatioissa syntyvän ihmisperäisen aineksen käytön kielsi kuitenkin laki.

Kelpaa myös hakkuutähdeKotimaisen biodieseltuotannon lähitulevaisuuden suurimmat lupaukset lojuvat metsissä. Hakkuu- ja harvennustähteitä eli oksia, risuja, kantoja ja latvustoja päästään hyödyntämään, kun ne kaasuunnutetaan ja saatu hiilimonoksidi ja vety muunnetaan kemiallisesti erilaisiksi nestemäisiksi hiilivedyiksi.Suomeen on suunnitteilla peräti kolme suurta metsäraaka-aineita käyttävää biodiesellaitosta. Tosin se, päättävätkö yritykset investoida niihin tänä tai ensi vuonna – vai koskaan – riippuu energiapoliittisista ratkaisuista sekä valtiolta ja EU:lta saatavista tuista.Neste Oililla on yhdessä Stora Enson kanssa NSE Biofuels -niminen yhteistyöyritys, jonka koelaitos Varkaudessa on pyörinyt vuodesta 2009. Tulokset ovat olleet hyviä, ja yrityksen tavoitteena on rakentaa tuotantolaitos Imatralle Storan Enson tehtaan kylkeen tai Porvooseen Neste Oilin jalostamolle.Myös metsäyhtiö UPM mielii merkittäväksi uusiutuvista raaka-aineista valmistetta¬vien biopolttoaineiden tuottajaksi. Se tutkii sekä bioetanolin että biodieselin mahdollisuuksia. Suuri biojalostamo rakennettaisiin tehtaan kylkeen joko Raumalle tai Strasbourgiin, mutta investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Kaukaalle on suunnitteilla ainakin alkuvaiheessa pienempi tuotantolaitos.Metsäliitolla puolestaan on biodieselhanke yhdessä Vapon kanssa. Metsäenergiajakeiden lisäksi ne suunnittelevat käyttävänsä ojitettujen soiden turvetta sekä ruokohelpiä, ehkä myös puupohjaista rakennusjätettä.Erittäin lupaaviksi biopolttoaineen lähteiksi ovat osoittautuneet myös massoittain kasvatettavat bakteerit, hiivat ja levät, mutta niissä teollisen mittakaavan saavuttaminen vie vielä vuosia.

Bioa tulossa maakaasunkin tilalleNestemäiset polttoaineet eivät ole ainoita, joissa biohankkeet ovat kova sana. Kaasuyhtiö Gasum kehittää maakaasun tilalle biokaasua. Suomessa kaasua käytetään melkein pelkästään julkisessa liikenteessä, mutta muualla Euroopassa yksityisetkin kaasuautot ovat yleisiä.Gasum suunnittelee yhdessä Biovakan kanssa neljän biokaasulaitoksen rakentamista Etelä-Suomeen. Biokaasua syntyisi mädättämällä muun muassa teollisuuden ja yhdyskuntien orgaanista jätettä sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä ja lantaa. Jalostettu biokaasu eli biometaani sopii liikennekäyttöön, ja se sekoitettaisiin Gasumin jakeluverkkoon maakaasun sekaan. Myös Vaasaan ja Seinäjoelle on suunnitteilla biokaasutuotantoa, raaka-aineina kuntien alueelta koottava yhdyskuntajäte ja jätevesiliete. Asialla on paikallinen jätehuoltoyhtiö Stormossen, joka on jo pitkään tuottanut biokaasua energiakäyttöön. Liikennekaasulle houkutellaan käyttäjiä alueen kunnista ja yrityksistä, ja kaasun jakelijana toimisi ST1.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.