Jos hurjimmat ennusteet toteutuvat, autoja pörrää Suomenkin taivaalla jo ennen seuraavan vuosikymmenen alkua.

TEKSTI:Kalevi Rantanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos hurjimmat ennusteet toteutuvat, autoja pörrää Suomenkin
taivaalla jo ennen seuraavan vuosikymmenen alkua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2003


 


Kuvittele, että olet vannoutunut kaupunki-ihminen 2010-luvulla. Megapilvenpiirtäjä, jossa Helsingissä asut, tarjoaa kaiken, mitä ihminen tarvitsee elääkseen ja kuollakseen.

Jos kuitenkin tekee yhtäkkiä mieli käväistä rantasaunassa Rantasalmella, nouset ensin hissillä talon katolle lentoautohalliin. Avaat autosi oven pankkikortilla tai kännykällä. Kerrot lentoauton tietokoneelle: "Rantasalmen rantasaunaan."

Lentoauto nousee pystysuoraan korkeudelle, jolla on tilaa, lentää sitten vaakasuoraan ja laskeutuu lentoautopysäkille rantasaunan viereen. Noin 40 minuutin matkan aikana voit vaikka nukkua. Lentoautoa ei tarvitse eikä saakaan ohjata, sillä se toimii automaattisesti.

Lentoauto lentää 500 kilometrin tuntinopeudella. Matka Helsingin ja Turun tai Tampereen välillä taittuu 20 minuutissa, Helsingin ja Oulun välillä noin tunnissa.

Jos asut omakotitalossa tai maaseudulla, sinulla on oma aarin kokoinen lentoautokenttäsi.

Nelipaikkaisen lentoauton prototyyppi nousi Kaliforniassa ilmaan viime vuonna. Kehittäjät ja rahoittajat arvioivat, että kaupalliset lentoautot tulevat ennen vuotta 2010.



Paul Mollerista nykyajan Wright

Lentoautonrakentajien kärjessä on kalifornialainen teollisuusyrittäjä Paul Moller ja hänen yrityksensä Moller International.

Moller on lentoauton pioneeri samaan tapaan kuin Wrightin veljekset olivat ilmailun perustajia. Wrightin veljekset olivat polkupyörätehtailijoita, Moller on moottoritehtailija.

Moller on panostanut hankkeeseen tosissaan: hän on rakentanut lentoautoa neljäkymmentä vuotta, ja omia ja sijoittajien rahoja on palanut sata miljoonaa dollaria.

Ensimmäiset lentoautoyrittäjät pulttasivat lentokoneen siivet auton kattoon, mutta Mollerin laite on enemmän kuin vanhojen kulkuneuvojen sekoitus. Ulkonaisesti nelipaikkainen lentoauto, nimeltään Skycar M400, muistuttaa virtaviivaista maa-autoa, jonka peräosassa on lyhyet siivet.

Kaikkien hyvien ideoiden tavoin lentoauton ajatus on yksinkertainen. Auton kahdeksan moottoria imevät lennon aikana ilmaa edestä ja puhaltavat sen taakse. Noustaessa ja laskeuduttaessa siivekkeet kääntävät ilmavirran alaspäin.

Skycar M400 on 6 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja 2,3 metriä korkea, siis kooltaan henkilöauton ja bussin väliltä.

Linja-autopysäkille lentoauto ei silti voi laskeutua. Melun takia Skycarin pitää liikkua noin 150 metrin päässä ihmisistä. Tuolla etäisyydellä äänitaso on 65 desibeliä eli sama kuin vilkkaan kadun melu.

Polttoainetta lentoauto kuluttaa parhaimmillaan matkalennossa 8-9 litraa sadalla kilometrillä. Lyhyillä matkoilla nousuineen ja laskuineen kulutus voi olla 14 litraa. Maasturi vie suunnilleen saman verran.

Tietokoneohjauksinen lentoauto voi tuntua pelottavalta, kun on tottunut kotitietokoneen oikkuihin. Turvallisuuden varmistamiseksi lentoautossa on kolme tietokonetta, yksi käytössä ja kaksi varalla. Myös moottorien määrä lisää turvallisuutta - jo kahdella kahdeksasta pystyy lentämään. Siltä varalta, että kaikki pettää, lentoautossa on kaksi laskuvarjoa, joiden varassa kulkuneuvo leijuu maahan.

Elämästä tulee kolmiulotteista

Tavallinen auto on sadassa vuodessa muuttanut ympäristön. Talot, työpaikat, kaupat ja kaikki muu on rakennettu niin, että henkilöautolla pääsee lähes kaikkialle.

Liikumme nykyään kaksiulotteisesti. Lentävä auto muuttaa elämän kolmiulotteiseksi.

Itävaltalais-amerikkalainen taloustieteilijä Peter Drucker ideoi kolmekymmentä vuotta sitten kirjassaan Muutoksen aika tulevaisuuden suurkaupunkia, megapolista, jossa kadut kulkevat pystysuoraan. Pystysuora katu luo yhteydet päällekkäin asuvien naapurien välille.

Saat käsityksen ideasta kuvittelemalla päällekkäin monta tavarataloa tai ostoskeskusta. Keskellä on pystysuora katu eli avoin aula liukuportaineen. Ympärillä on asuntoja, kauppoja, kouluja, elokuvateattereita, hallinnollisia keskuksia ja kaikkea muuta, mitä on tavallisenkin kadun varrella.

Lisätään Druckerin kuvitelmaan lentoautopysäkkejä katolle ja ulkoseinille, niin pystysuora katu on valmis.

Valtaosa ihmisistä haluaa maaseudun kaipuustaan huolimatta asua tiheään rakennetussa kaupungissa. Nekin, joka vaativat, että lähin naapuri on sadan kilometrin päässä, hyötyvät lentoautosta. Kun varttitunnissa pääsee kaupunkiin, on helppo asua metsän keskellä.




Tekniset tiedot

Lentokorkeus: max 8,8 km


Lentonopeus: max 600 km/h


Maanopeus: max 56 km/h


Paino: 1 100 kg


Kuorma: max 340 kg


Hinta: 500 000 euroa


Ostettavissa: noin vuonna 2006

Utopia voi olla realistinen

Lentoauton mahdollisuuksia arvioitaessa on hyvä muistella tavallisen auton historiaa.

Daimler-Benzin tehtaalla otaksuttiin 1900-luvun alussa, että Euroopassa tarvitaan 1 500 autoa. Perustelu oli, että vain tämä määrä perheitä pystyy palkkaamaan autonkuljettajan.

Teitäkin oli vähän. Ei ollut huoltoa, ei varaosia, ei korjauspalveluja.




Lentoauton lyhyt historia

Sekä moottori-ilmailun että lentävien au-tojen ensiesiintymiset nähtiin Yhdysval-loissa.

• 1897 Scientific American kirjoitti, että lentokoneet korvaavat pian autot.

• 1903 Wrightin veljekset aloittivat lento-koneellaan moottori-ilmailun (ks. Tiede 6/03).

• 1917 Curtiss Aeroplane Company esit-teli kahden matkustajan ja yhden kuljet-tajan lentoauton Autoplanen.

• 1937 Waldo Waterman esitteli lento-auto Aerobilen.

• 1946 Robert Fulton, höyrylaivan kek-sijän jälkeläinen suoraan alenevassa pol-vessa, esitteli lentoauto Airphibian.

• 1947 Henry Dreyfussin lentoauto ConvAircar kierteli San Diegoa tunnin ajan.

• 1956 Molt Taylor esitteli lentoauto Aerocarin.

• 1989 Paul Moller rakensi kaksipaik-kaisen lentoauton.

• 2002 Mollerin nelipaikkainen lentoauto Skycar M400 nousi ilmaan.

Moller arvioi, että lentoauto maksaa alussa puoli miljoonaa euroa. Ostajia ovat armeijat, palokunnat, pelastuspalvelut, kuriiripalvelut, lentotaksiyritykset ja muut ammattikäyttäjät.

Sarjatuotannossa hinta laskee pian 60 000 euroon. Yksityishenkilöt alkavat hankkia lentoautoja, ensin varakkaimmat, sitten muut. Tai ehkä he ostavat lentoaikaa kulkuneuvon asemesta.

  noutamaan sinut. Matkustaminen halpenee.

Mukana suomalaisia sijoittajia

Kehitysnopeus riippuu paljon suhdanteista ja sijoittajien päätöksistä.

Sijoittajina on mukana suomalaisiakin. Tulevaisuudentutkija Risto Linturin perheyritys R. Linturi Oyj omistaa noin puoli prosenttia Mollerin yhtiön osakkeista.

Linturi arvioi, että nykynäkymillä lentoauto nousee Suomen taivaalle 3-7 vuoden kuluttua eli aikavälillä 2006-2010.

Tuntuuko optimistiselta? Jos kehitys on luonnonlakien rajoissa, se toteutuu lopulta, mutta on mahdotonta ennustaa tarkasti, milloin ja miten.

 


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri ja tietokirjoittaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla