Mitä pulskempi auto, sitä viekoittelevampana sitä ennen pidettiin. Nyt linja kevenee, kun polttoaineen kulutusta ja päästöjä halutaan vähentää. Autokin laihtuu pienin askelin. Tai sitten runsaalla kuitujen käytöllä.




Autoilla on omat kauneuskilpailunsa. Autopalkintoja ja vuoden auto -titteleitä jaetaan yhtä tiheään kuin missinarvoja. Kauneusihanteet ovat vain olleet lähes vastakkaiset. Missikilpailujen voittajat muistuttavat syömishäiriöisiä nälkäkurkia, autoalalla on ihailtu rehevyyttä, jota Rubenskin olisi kadehtinut.

Nyt maku on ainakin hiukan muuttunut.


Laihtuneet menestyvät

Autoalan journalistit valitsivat vuoden 2008 maailmanautoksi (World Car of the Year) Mazda2:n, joka on sata kiloa laihempi kuin edellinen malli.

Muutkin tehtaat kuin Mazda ovat keventäneet autojaan, ja laihtuneet merkit ja mallit ovat menestyneet  kisoissa. Koritekniikan asiantuntijat myönsivät viime vuonna arvovaltaisessa EuroCarBody-kilpailussa toisen palkinnon Volkswagen Passat CC:lle, joka oli laihtunut 13 kiloa. Kolmas palkinto meni Honda Jazzille, joka oli pudottanut 3,8 kiloa. Esimerkit eivät vielä edusta valtavirtaa mutta ennakoivat tulevaisuutta.

Nykyään maailmassa on satakunta autoa tuhatta ihmistä kohti, mutta autotiheys vaihtelee suuresti. Euroopassa on noin 500 autoa tuhatta henkeä kohti.

Kun koko maailma saavuttaa Euroopan tason, autoja on kolme tai neljä miljardia. Silloin romahtaa niin luonto kuin lompakkokin, jos auto pysyy entisellään.


Teräs lujittaa itsensä

Ihmisellä on taipumus popsia makkaraa ja suklaata. Autoonsakin hän haluaa uusia herkkuja. Pitää olla viihde-elektroniikkaa ja ilmastointia. Turvallisuusvaatimusten kiristyminen lisää painoa. Sähköautoja ja hybridejä lihottavat raskaat akut.

On pieni ihme, että autosuunnittelijat pystyvät pienentämään painoa edes vähän.

Oikeastaan he tekevät monia pieniä ihmeitä. Mazda2:n suunnittelijat laittoivat paikkoihin, joissa vaaditaan suurta lujuutta, "vahvaa" ja "erittäin vahvaa" terästä. Kriittisimmissä kohdissa käytettiin terästä, joka kestää 980 megapascalin vetoa. Vielä 1980-luvulla autoja tehtiin teräksestä, jonka lujuus oli noin 300 megapascalia.

Teräs lujittaa nyt itse itseään kolarissa. Vanhastaan terästä on lujitettu mekaanisesti, valssaamalla ja takomalla. Näin metallin kiderakennetta on pienennetty, mikä on lisännyt lujuutta. Tätä ilmiötä on opittu hyödyntämään autoissa: kori muuttuu lujaksi juuri silloin kun tarvitaan ja juuri niissä paikoissa kuin pitää.

Kaikkiaan Mazda2:n korista lähti 22 kiloa.

- Ovista ja takaluukusta leikattiin 6 kiloa käyttämällä vahvempia materiaaleja.

- Jousituksen parannukset pudottivat painoa peräti 13 kiloa.

- Pienetkin mahdollisuudet saada painoa alas hyödynnettiin. Konepeltiä ohennettiin ja salpamekanismia pienennettiin. Saatiin 690 gramman säästö.

- Sähköjohdotusta lyhennettiin. Lähti 2,86 kiloa.

- Elektroniikastakin löytyi kevennettävää. Ovikaiuttimien magneetit muutettiin ferriittityyppisistä neodyymityyppisiksi. Yllättävää kyllä, näin hupeni melkein kilo.


Kuiduista keveyttä

Ensimmäiset askeleet keventämisessä rohkaisevat, mutta paljon rankempia pudotuksia tarvitaan. Kevennetty Mazda2 painaa edelleen 1 035 kiloa. Mitoiltaan sekä vanha että uusi malli ovat keskimääräistä pienempiä autoja.
Laihdutuskuuri vaikeutuu, jos pitää - tinkimättä ominaisuuksista - pudottaa paino 500 kiloon, ja lähtökohtana on 1 400 kilon auto.

Toyota on näyttänyt, miten temppu tehdään. Yhtiö esitteli 2007 1/X-konseptin, neljän hengen pistorasiahybridin, joka painaa vain 420 kiloa. Auto on kolme kertaa kevyempi kuin nyt markkinoilla oleva Prius-hybridi. Tehtaan mukaan vieläkin kevyempi auto on mahdollista valmistaa.

Ratkaisun salaisuus on vanha kunnon hiilikuitu, joka on autoteollisuudessakin tunnettu jo vuosikymmeniä. Hiilikuitu on oikeastaan yhdistelmämateriaalia eli hiilisäikeillä lujitettua muovia. Ohuet mutta lujat säikeet tuovat vetolujuutta. Muovi, kuten epoksihartsi, sitoo säikeet toisiinsa.

Tutkimus- ja kehitysputkessa odottaa uusia materiaaleja. Tutkijat lupaavat meille paperinohuita ja höyhenenkevyitä, turvallisia ja mukavia autoja.

Nanotutkija Ben Wang ja hänen työtoverinsa Floridan osavaltionyliopistosta esittelivät viime syksynä buckypaperia eli nanohiiliputkista valmistettua, vanhan ajan hiilipaperia muistuttavaa ainetta. He uskovat, että on mahdollista kehittää nanohiilipaperi, joka on kymmenen kertaa kevyempi mutta satoja kertoja lujempi kuin teräs.

Myös mikrofibrilliselluloosaa on kaavailtu auton materiaaliksi (ks. Puusta kasvaa uutta, Tiede 5/2008, s. 14-15).


Vauhtia voi vähentää

Hiilikuidun ongelmana on hinta, joka on edelleen paljon korkeampi kuin teräksen. Nanomateriaalit taas ovat vielä pitkään tutkimusvaiheessa. Kun teollinen valmistus alkaa, hinta voi alussa olla kova. Siksi on mietittävä ratkaisuja, jotka toimivat tavanomaisella tekniikalla.

Pitääkö autot esimerkiksi suunnitella niin nopeiksi kuin nykyään tehdään?

Auton huippunopeus on usein yli kaksisataa kilometriä tunnissa, pienilläkin autoilla 160:n paikkeilla eli paljon enemmän kuin tarvitaan. Kuinka paljon painoa voidaan pudottaa, jos huippunopeus lasketaan vaikka 130 kilometriin tunnissa?

- Nopeuden alentamisen vaikutuksesta ei ole määrällisiä laskentakaavoja, vastaa professori Matti Juhala Teknillisen korkeakoulun autotekniikan laboratoriosta.

Juhala kertoo, että törmäysenergia kasvaa suhteessa nopeuden neliöön. Nopeuden laskiessa rakenteita voidaan pienentää, jolloin myös moottori ja jarrut voivat olla hieman pienempiä. Polttoaineen tarve vähenee, ja tankin paino alenee. Syntyy myönteinen ketjureaktio.


Ehkä mahdut pienempään

Mitä muuta vielä voitaisiin tehdä painon pudottamiseksi?

- Yksi tie on auton pienentäminen, professori Juhala muistuttaa. - Ero kahden ja kahdeksan hengen auton välillä on suuri.

Kiinnostavia ratkaisuja kulkee jo kaduilla. Smart fortwo aloitti. Kahden hengen auto on suhteellisen helppo saada kevyeksi. Useimmat käyttäjät kuitenkin tarvitsevat ainakin joskus enemmän tilaa.

Toyota on tuonut markkinoille "kolmen ja puolen hengen" iQ-mallin, joka painaa 845 kiloa. Kuljettajan taakse mahtuu lapsi ja muille paikoille isokokoinenkin aikuinen.  

Joskus voi keventää, vaikka ei autoa vaihtaisikaan. - Tavaratilassa ei kannata turhaan rahdata suurta tavaramäärää, kuten usein näkee, Juhala sanoo.


Kevennä kulutusta ja päästöjä


Ajoneuvohallintokeskuksen tietokanta EkoAKE sisältää tietoja kaikista Suomessa myydyistä automerkeistä. Tässä vertailtavaksi kolme esimerkkiä painosta, polttoaineen kulutuksesta ja päästöistä.

Esimerkit ovat ääripäistä. Yleisen nyrkkisäännön mukaan polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät viisi prosenttia, kun paino putoaa sata kiloa.

Saadaan myös muita etuja. Kevyt auto on useimmiten pieni, mikä helpottaa liikkumista ahtaissa paikoissa ja pysäköintiä. 

Myös auton valmistuksessa energian kulutus ja päästöt yleensä vähenevät, kun materiaalien menekki pienenee.



























Auto BMW X5 xDrive48i A E70 SAV  Citroën C1 HDi 54 SX 5ov  Smart fortwo coupé 33 kw cdi passion
Paino (kg)  2 785  1 245  1 050
Henkilöluku 5 4 2
Polttoaineen kulutus (l/100 km) 12,0 4,1 3,3
Hiilidioksidipäästöt (g/km) 286 109 88

Lisätietoa: www.ake.fi/ekoake



Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018