Näin luultavasti teemme, mutta emme Maan tarpeiden takia. Kun avaruuteen rakennetaan hotelleja, raaka-aineita ei ole varaa rahdata kaukaa. Aurinkokunnasta voisimme saada asumuksiin myös ilman ja veden. Maalaisille lähetetään polttoainetta, katalyyttejä ja koruja.


Kun avaruuteen rakennetaan hotelleja, raaka-aineita ei ole varaa
rahdata kaukaa. Aurinkokunnasta voisimme saada asumuksiin myös
ilman ja veden. Maalaisille lähetetään polttoainetta, katalyyttejä ja koruja.




- Maailmassa on paljon pessimismiä, joka on suurimmaksi osaksi katteetonta, varoittaa Mark Sonter.

Pessimismi on vaarallista, sillä se saattaa osoittautua itseään toteuttavaksi.

Ollaan siis vaihteeksi optimisteja.

- Ihmiskunnan valoisaa tulevaisuutta on se, että emme elä vain tällä planeetalla vaan myös Kuun ja Marsin kaupungeissa. Tai keinotekoisissa avaruussiirtokunnissa ja asteroideilla. Tämä tasapainottaa näkymää, jossa vastassamme ovat hupenevat luonnonvarat ja muutenkin rajalliset mahdollisuudet.

Sonter on australialainen fyysikko ja itsenäinen kaivos- ja energiateollisuuden säteilyturvakonsultti. Hän kirjoitti 1990-luvulla opinnäytteen Maan lähelle tulevien asteroidien hyötykäytöstä ja edistää nykyisin kaupallista avaruustoimintaa Asteroid Enterprises -yhtiön välityksellä.

Kun toimitaan avaruudessa, käytetään avaruuden raaka-aineita. Muun aurinkokunnan resursseja hyödynnetään siis ensin Maan ulkopuolella. Platina, kulta ja Kuun helium voivat olla poikkeuksia.


Turismista se alkaa

- Avaruuden louhiminen tekee lopulta mahdolliseksi ihmiskunnan laajenemisen aurinkokuntaan. Mikä seikkailu!, Mark Sonter huokaa.

Iranilais-yhdysvaltalainen Anousheh Ansari maksoi hiljattain avaruusmatkastaan 20 miljoonaa dollaria, mutta hinnat halpenevat nopeasti, jos avaruushotelleja aletaan rakentaa. Tällaisia suunnitelmia on muun muassa yhdysvaltalaismiljonääri Robert Bigelowilla, joka hankki omaisuutensa hotelliketjulla ja omistaa nyt asuttavien avaruusmoduulien tekniikkaa kehittävän yhtiön.

Kun matkailu vilkastuu, avaruudessa tarvitaan sellaiset määrät raaka-aineita, ettei niiden kuskaaminen maapallolta ole taloudellista. Sama pätee toiseen suuntaan: raaka-aineiden kuljettaminen avaruudesta maapallolle ei ole näillä näkymin järkevää.

Meitä ei siis ensi kädessä aja avaruuden aarteiden perään se, että Maahan saisi lisää luonnonvaroja.

- Avaruudesta louhittavien raaka-aineiden on tuotettava voittoa kaivosyhtiöille. Sitä saadaan myymällä ne avaruudessa, avaruustoimintaan käytettäväksi, Sonter toteaa realistisesti.




Asteroidi tyhjäksi


Asteroidin raaka-aineet voisivat päätyä avaruusturismin käyttöön esimerkiksi näin:

- Maan lähellä kiertävään asteroidiin lähetetään kevytrakenteinen "tehdas", jonka mukana matkustavat kaivostyöläisinä toimivat robotit. Niille ei tarvitse lähettää ruokaa tai varusteita Maasta.

- Louhinta- ja rikastuslaitteet toimivat samoin kuin Maan kaivosten koneet mutta ottavat energiansa Auringosta.*

- Louhittu malmi kerätään talteen suurella "haavilla", josta se kipataan rikastamoon. Muuten se pakenisi asteroidin heikosta vetovoimasta.

- Tuotos kuljetetaan aurinkoenergialla käyvillä aluksilla avaruushotellin rakennustyömaalle, ajoajoaineen jalostamoon tai avaruusalustehtaaseen.

- Kun asteroidi on tyhjennetty, laitteet siirretään seuraavan kiven katveeseen.
Homma hoituisi siis periaatteessa nykytekniikalla, vaikka pieniin ja nopeasti pyöriviin asteroideihin on vaikea telakoitua.





Rikkauksia määrättömästi

Mitä muualta aurinkokunnasta sitten louhittaisiin?

- Todennäköisesti aivan ensimmäiseksi purkitettaisiin vettä, Sonter arvelee. Hajottamalla asteroideista tai Kuusta saatavaa vettä vedyksi ja hapeksi tuotettaisiin ajoainetta raketteihin ja hengitettävää avaruuden työläisille ja vieraille.

Myöhemmin asteroideista louhittaisiin Mark Sonterin mukaan muun muassa nikkeliä ja rautaa. Planeettatutkija John Lewisin kirja Mining The Sky kertoo, että halkaisijaltaan kilometrin kokoinen asteroidi voi sisältää esimerkiksi 30 miljoonaa tonnia nikkeliä, 1,5 miljoonaa tonnia kobolttia ja 7 500 tonnia platinaa.

Asteroidien rikkaudet on vain paikannettava, louhittava ja prosessoitava. Avaruuden tuotantolaitos maksaisi miljardeja, mutta se toimisi ilmaiseksi aurinkovoimalla ja robotit tekisivät työn.

- Jos alamme rakentaa infrastruktuuria Maata kiertävälle radalle käyttäen asteroideista saatavia raaka-aineita, opimme vähitellen tarvittavan tekniikan, Sonter sanoo.

Hän huomauttaa, että samalla opimme muuttamaan meitä uhkaavien asteroidien ratoja ja ehkä myös asuttamaan asteroidien sisikuntaa, kuten ennustettiin jo vuosikymmenet sitten. Kenties meistä tulee jopa niin käteviä, että ohjaamme uhkaavalla radalla lähestyvän asteroidin avaruuden tuotantolaitokseen ja käytämme sen rikkaudet hyväksemme!


Heliumia uuteen reaktoriin

- Kuusta ja asteroideista louhittavat raaka-aineet käytettäisiin pääasiassa avaruudessa. Tästä on kaksi mahdollista poikkeusta: platinaryhmään kuuluvat metallit, joita saadaan nikkelin ja raudan tuotannon sivutuotteena, sekä Kuusta saatava helium-3, Sonter jatkaa.

Platinaa, rodiumia ja palladiumia tarvittaisiin erityisesti polttokennojen katalyyteiksi, mutta varmasti platinaa käytettäisiin muiden avaruuden jalometallien tapaan myös koruihin.

Helium-3 puolestaan ratkaisisi Maan energiapulan. Sitä käytettäisiin nimittäin fuusioreaktoreiden polttoaineena. Nyt kehitteillä olevat reaktorit käyvät tritiumilla, merivedestä saatavalla vedyn isotoopilla. Helium-3 olisi tritiumia tehokkaampaa eikä tuottaisi senkään vertaa radioaktiivisia sivutuotteita.

Valitettavasti Maassa ei juuri ole helium-3:a. Kuun helium on peräisin Kuuta pommittavasta aurinkotuulesta, ja heliumvarat on jo melko hyvin kartoitettukin. Heliumia on enemmän kuin Maassa mutta ei silti paljoa. Yksi tonni heliumia syntyisi, kun käsitellään kaksisataa miljoonaa tonnia kuuainesta.

Myös John Lewis puhuu kirjassaan heliumista: sitä ja vetyä voisi "imeä" suoraan kaasumaisen planeetan kyljestä, esimerkiksi Uranuksen.

Toistaiseksi ei osata rakentaa helium-3:lla toimivaa fuusioreaktoria, mutta pulma voi hyvinkin ratketa siihen mennessä, kun heliumimurit saadaan surraamaan.


















MISTÄ MITÄ
Kuu

jättiläisplaneetat
asteroidit


Kaivos ei näy kauas

Ryöväämmekö koko aurinkokunnan? Emme ainakaan nopeasti, sillä yhdestä yli kilometrisestä asteroidista riittäisi antimia sadoiksi vuosiksi, ja tällaisia asteroideja arvioidaan olevan pari miljoonaa kappaletta.

Entä, millaisia jälkiä louhoksemme jättäisivät Kuuhun tai Marsiin? Mark Sonter kehottaa katsomaan internetistä satelliittikuvia (Google Earth). - On hyvin vaikeaa löytää niistä maapallon kaivoksia, ellei tiedä etukäteen, mistä etsiä. Alueet, joihin kaivostoiminta vaikuttaa, ovat paljon pienempiä kuin kaupunkilaiset yleensä kuvittelevat.

- Esimerkiksi nikkeli ruostumatonta terästä olevassa haarukassasi voi olla peräisin Kanadassa sijaitsevasta maanalaisesta Sudburyn kaivoksesta - paikasta, johon törmäsi kaksi miljardia vuotta sitten metalleja tihkuva asteroidi.


Lisätietoa Maan lähelle tulevista asteroideista: http://neo.jpl.nasa.gov/neo/resource.html
Lisää Kuun ja asteroidien hyödyntämisestä: www.permanent.com/index.htm



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.