Tunteet ovat kemiaa, olemme kuulleet useaan otteeseen.
Nyt ne ovat myös matematiikkaa. Yhdysvaltalaistutkijat sanovat keksineensä yhtälön, joka ennustaa avioliiton kestävyyden.



Tunteet ovat kemiaa, olemme kuulleet useaan otteeseen.


Nyt ne ovat myös matematiikkaa. Yhdysvaltalaistutkijat
sanovat keksineensä yhtälön, joka ennustaa avioliiton kestävyyden.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004

Valkokankaalla pyörii tutkimusvideo. Pariskunta riitelee rahasta. - Katsokaa miestä, kehottaa John Gottman kuulijakuntaa, jota on tullut salin täydeltä seuraamaan avioliiton tiedettä. Tarkkailtava nuori mies huokaa, kääntää päänsä sivuun ja pyörittelee silmiään. - Hän väheksyy vaimonsa mielipidettä. Tämän pariskunnan liitto on heikoissa kantimissa, Gottman tulkitsee.




7 neuvoa rakentavaan riitelyyn

• Pehmennä argumentointiasi. Kriittisen-kin näkemyksen voi esittää ilman vihamieli-syyttä.

• Siisti sanojasi. Jokaista mieleen pälkäh-tävää pilkkaa ei tarvitse lausua ääneen.

• Kuuntele kumppanisi näkemyksiä ja ota ne myös huomioon.

• Osoita, että ongelma on yhteinen ongel-ma.

• Jätä loukkaava käytös omaan arvoonsa.

• Kiinnitä huomiota myönteisiin seikkoihin.

• Peräydy ennen kuin kiista riistäytyy kä-sistä. Turvaudu huumoriin. Ehdota taukoa.


Riita paljastaa välit

Gottman on Washingtonin yliopiston psykologian emeritusprofessori, joka on tehnyt elämäntyönsä ihmissuhdetutkijana. Parikymmentä viime vuotta hän on etsinyt tekijöitä, jotka saavat avioliiton kukoistamaan tai lakastumaan. Varmimmat ennusmerkit hän on löytänyt tavasta, jolla pariskunnat käsittelevät erimielisyyksiään.

- Riita paljastaa, miten vahva on puolisoiden keskinäinen side, miten he asennoituvat toisiinsa, miten toimii heidän vuorovaikutuksensa, Gottman selittää ja palaa äsken nähtyyn videofilmiin. - Väheksyntä, jota nuoren miehen käytös viesti, on pahin - ja samalla paras - ennuste suhteen ajautumisesta karille. Tällainen halveksunta on rikkiä avioliitolle.

Gottman tiennee, mistä puhuu, sillä hän on rakkauslaboratoriossaan videoinut ja analysoinut satoja ja taas satoja pariskuntia, jotka puivat jotakin suhdettaan hiertävää seikkaa: rahaa, ajankäyttöä, seksiä, lasten kasvatusta tai vaikka vessapaperirullan vaihtamista.

Gottmania ei kiinnostakaan keskustelun sisältö vaan tapa, jolla puolisot kohtelevat toisiaan. Hän tarkkailee eleitä, ilmeitä, katseita ja äänenpainoja ja -sävyjä. - Ne kertovat kirjaimellisesti enemmän kuin tuhat sanaa, Gottman vakuuttaa. - Keskustelut kestävät varttitunnin, mutta yleensä jo kolme ensimmäistä minuuttia riittävät osoittamaan suhteen laadun.

Emootiot koottiin yhtälöön

Jokainen avioliitto on tietysti omanlaisensa, mutta avioparien tavasta käsitellä ristiriitoja löytyy myös paljon yhtäläisyyksiä. Tämä sai Gottmanin miettimään, voisiko tunteita viestivistä merkeistä kehittää muutakin kuin psykologialle tyypillisiä sanallisia luonnehdintoja. Hän kutsui apuun James Murrayn, Oxfordin yliopistosta Washingtoniin siirtyneen matemaatikon, jonka tiesi kehittäneen laskennallisia malleja monenlaisiin tarkoituksiin, muun muassa ennustamaan kasvainten leviämistä.

- Päädyin differentiaaliyhtälöön, koska siihen sain kaikki avainelementit: puolisoiden perusasenteet, reaktiot toistensa käyttäytymiseen ja vaikutuksen toisiinsa, Murray selvittää avioliiton matematiikan syntyä.

Laskutoimitusta varten kaikki keskustelun aikana esiin nousevat tunteenilmaukset pisteytetään erityisen emootioiden luokittelujärjestelmän avulla. Myönteiset merkit kerryttävät pistetiliä: kosketuksesta saa neljä pistettä, nyökkäyksestä kaksi, samoin hymystä. Vastaavasti negatiivinen käytös vähentää pistesaalista: marina vie pisteen, inho kolme ja halveksunta neljä pistettä.

Sitten niputetaan plussia ja miinuksia, ja tulos kertoo liiton kohtalon. - Jos positiivisten ja negatiivisten tunteenilmausten suhdeluku on 5:1, onnea riittää. Jos luku on 1:1, aletaan liikkua riskirajoilla, ja 0,8:1 soittaa hälytyskelloja, Murray valaisee tuloksia.

Mestarit ovat kumppaneita

Avio-onnen yhtälöllä on jo tehty yli 10 vuotta jatkunut pitkittäistutkimus, ja tulokset ovat hyviä. - Ennusteemme ovat pitäneet paikkansa 94-prosenttisesti, Murray sanoo. - Tähän tarkkuuteen ei pääse parisuhdeterapeutti eikä uteliainkaan naapuri, kehaisee puolestaan Gottman.

Avioliiton matematisointi on auttanut tutkijoita myös tyypittelemään avioparit mestareihin, jotka elävät kestävässä liitossa, ja tunareihin, jotka kulkevat kohti eroa.

- Mestarit ovat kiivaastikin riidellessään kumppaneita. He kuuntelevat toisiaan, ymmärtävät toistensa näkemyksiä, osoittavat kiintymystään katseilla ja kosketuksilla ja laskevat välillä jopa leikkiä, löytävät kinailustaan humoristisiakin puolia.

- Tunarit eivät riidellessään tunne kumppanuutta eivätkä kunnioitusta. He kritisoivat ja vähättelevät toistensa näkemyksiä, tökkivät toistensa luonteenpiirteitä ja linnoittautuvat omiin asemiinsa.

Ennuste muuntuu terapiaksi

Parhaillaan Gottman räätälöi avio-onnen ennustusmenetelmästä kumppanuustyöpajaa pariskunnille, jotka haluavat pelastaa kaltevalle pinnalle luisuneen suhteensa. Tätä varten on luotu positiivisten ja negatiivisten emootioiden nelikenttä, johon pariskunnan videoinnin aikainen käyttäytyminen piirretään vuorovaikutuskäyräksi. Siitä kriisiin ajautunut pari näkee helposti itsekin, mikä kanssakäymisessä on hyvää ja mihin pitää koettaa saada muutos.

Terapiaa on jo kokeiltu, ja se näyttää toimivan. - Kaksi kolmesta parista löytää uuden sävelen, Gottman sanoo.

Kaikille liittonsa vaalimisesta kiinnostuneille Gottman tarjoaa hyväksi alkuohjeeksi seuraavaa: - Jättäkää ikävät kommentit omaan arvoonsa ja kiinnittäkää huomiota positiivisiin seikkoihin. Näin tekevät tutkimamme avioliiton mestarit.

Jarno Forssell

Mielen viestit suojaavat ja satuttavat

Puolisonsa menettäneet miehet kuolevat ennen aikojaan, opiskelijat sairastuvat tenttikauden alla ja työssään stressaantuneet saavat fyysisiä oireita. Toisaalta taistelumentaliteetilla voi parantua syövästä ja läheisten tuella tai uskonnollisella vakaumuksella voi välttää sydänkohtauksen.

  kuvitelmiin tai todellisuuteen.

Tohtori Rayn mielestä tieteellistä todistusaineistoa mielen vaikutuksesta kehon hyvin- tai pahoinvointiin on jo niin paljon, että terveydenhuoltojärjestelmän pitäisi suhtautua siihen vakavasti.

Voi aikoja, voi tapoja!

Nykynuorison turmellusta paheksuvat saavat oivan lyömäaseen kasvatustieteilijä Venla Salmen tuoreesta väitöskirjasta, jossa käsitellään helsinkiläisten varhaisnuorten kiellettyä ja rikollista toimintaa. Monella on "rötösrekisteri"; vain neljännes nuorista osoittautuu puhtaiksi pulmusiksi. Tutkimus paljastaa myös, että kotoa varastamista lukuun ottamatta pojat ovat edelleen tyttöjä kurittomampia, ja joukossa tyhmyys tiivistyy.

Nuorten rikkomuksia

Keskimäärin kaksi kymmenestä helsinkiläisnuoresta tekee jonkin luvattomuuden joka vuosi, osoittaa 12-13-vuotiaden keskuudessa tehty tutkimus.








































  Kuinka usein (% vastaajista)

Tekee kerran vuodessa
Kiusaaminen                                             26

    21
      36 25
    25
     24
  27 18
      27 14

Koulun omaisuuden


  12

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5230
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti