Tunteet ovat kemiaa, olemme kuulleet useaan otteeseen.
Nyt ne ovat myös matematiikkaa. Yhdysvaltalaistutkijat sanovat keksineensä yhtälön, joka ennustaa avioliiton kestävyyden.


Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tunteet ovat kemiaa, olemme kuulleet useaan otteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt ne ovat myös matematiikkaa. Yhdysvaltalaistutkijat
sanovat keksineensä yhtälön, joka ennustaa avioliiton kestävyyden.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004

Valkokankaalla pyörii tutkimusvideo. Pariskunta riitelee rahasta. - Katsokaa miestä, kehottaa John Gottman kuulijakuntaa, jota on tullut salin täydeltä seuraamaan avioliiton tiedettä. Tarkkailtava nuori mies huokaa, kääntää päänsä sivuun ja pyörittelee silmiään. - Hän väheksyy vaimonsa mielipidettä. Tämän pariskunnan liitto on heikoissa kantimissa, Gottman tulkitsee.




7 neuvoa rakentavaan riitelyyn

• Pehmennä argumentointiasi. Kriittisen-kin näkemyksen voi esittää ilman vihamieli-syyttä.

• Siisti sanojasi. Jokaista mieleen pälkäh-tävää pilkkaa ei tarvitse lausua ääneen.

• Kuuntele kumppanisi näkemyksiä ja ota ne myös huomioon.

• Osoita, että ongelma on yhteinen ongel-ma.

• Jätä loukkaava käytös omaan arvoonsa.

• Kiinnitä huomiota myönteisiin seikkoihin.

• Peräydy ennen kuin kiista riistäytyy kä-sistä. Turvaudu huumoriin. Ehdota taukoa.


Riita paljastaa välit

Gottman on Washingtonin yliopiston psykologian emeritusprofessori, joka on tehnyt elämäntyönsä ihmissuhdetutkijana. Parikymmentä viime vuotta hän on etsinyt tekijöitä, jotka saavat avioliiton kukoistamaan tai lakastumaan. Varmimmat ennusmerkit hän on löytänyt tavasta, jolla pariskunnat käsittelevät erimielisyyksiään.

- Riita paljastaa, miten vahva on puolisoiden keskinäinen side, miten he asennoituvat toisiinsa, miten toimii heidän vuorovaikutuksensa, Gottman selittää ja palaa äsken nähtyyn videofilmiin. - Väheksyntä, jota nuoren miehen käytös viesti, on pahin - ja samalla paras - ennuste suhteen ajautumisesta karille. Tällainen halveksunta on rikkiä avioliitolle.

Gottman tiennee, mistä puhuu, sillä hän on rakkauslaboratoriossaan videoinut ja analysoinut satoja ja taas satoja pariskuntia, jotka puivat jotakin suhdettaan hiertävää seikkaa: rahaa, ajankäyttöä, seksiä, lasten kasvatusta tai vaikka vessapaperirullan vaihtamista.

Gottmania ei kiinnostakaan keskustelun sisältö vaan tapa, jolla puolisot kohtelevat toisiaan. Hän tarkkailee eleitä, ilmeitä, katseita ja äänenpainoja ja -sävyjä. - Ne kertovat kirjaimellisesti enemmän kuin tuhat sanaa, Gottman vakuuttaa. - Keskustelut kestävät varttitunnin, mutta yleensä jo kolme ensimmäistä minuuttia riittävät osoittamaan suhteen laadun.

Emootiot koottiin yhtälöön

Jokainen avioliitto on tietysti omanlaisensa, mutta avioparien tavasta käsitellä ristiriitoja löytyy myös paljon yhtäläisyyksiä. Tämä sai Gottmanin miettimään, voisiko tunteita viestivistä merkeistä kehittää muutakin kuin psykologialle tyypillisiä sanallisia luonnehdintoja. Hän kutsui apuun James Murrayn, Oxfordin yliopistosta Washingtoniin siirtyneen matemaatikon, jonka tiesi kehittäneen laskennallisia malleja monenlaisiin tarkoituksiin, muun muassa ennustamaan kasvainten leviämistä.

- Päädyin differentiaaliyhtälöön, koska siihen sain kaikki avainelementit: puolisoiden perusasenteet, reaktiot toistensa käyttäytymiseen ja vaikutuksen toisiinsa, Murray selvittää avioliiton matematiikan syntyä.

Laskutoimitusta varten kaikki keskustelun aikana esiin nousevat tunteenilmaukset pisteytetään erityisen emootioiden luokittelujärjestelmän avulla. Myönteiset merkit kerryttävät pistetiliä: kosketuksesta saa neljä pistettä, nyökkäyksestä kaksi, samoin hymystä. Vastaavasti negatiivinen käytös vähentää pistesaalista: marina vie pisteen, inho kolme ja halveksunta neljä pistettä.

Sitten niputetaan plussia ja miinuksia, ja tulos kertoo liiton kohtalon. - Jos positiivisten ja negatiivisten tunteenilmausten suhdeluku on 5:1, onnea riittää. Jos luku on 1:1, aletaan liikkua riskirajoilla, ja 0,8:1 soittaa hälytyskelloja, Murray valaisee tuloksia.

Mestarit ovat kumppaneita

Avio-onnen yhtälöllä on jo tehty yli 10 vuotta jatkunut pitkittäistutkimus, ja tulokset ovat hyviä. - Ennusteemme ovat pitäneet paikkansa 94-prosenttisesti, Murray sanoo. - Tähän tarkkuuteen ei pääse parisuhdeterapeutti eikä uteliainkaan naapuri, kehaisee puolestaan Gottman.

Avioliiton matematisointi on auttanut tutkijoita myös tyypittelemään avioparit mestareihin, jotka elävät kestävässä liitossa, ja tunareihin, jotka kulkevat kohti eroa.

- Mestarit ovat kiivaastikin riidellessään kumppaneita. He kuuntelevat toisiaan, ymmärtävät toistensa näkemyksiä, osoittavat kiintymystään katseilla ja kosketuksilla ja laskevat välillä jopa leikkiä, löytävät kinailustaan humoristisiakin puolia.

- Tunarit eivät riidellessään tunne kumppanuutta eivätkä kunnioitusta. He kritisoivat ja vähättelevät toistensa näkemyksiä, tökkivät toistensa luonteenpiirteitä ja linnoittautuvat omiin asemiinsa.

Ennuste muuntuu terapiaksi

Parhaillaan Gottman räätälöi avio-onnen ennustusmenetelmästä kumppanuustyöpajaa pariskunnille, jotka haluavat pelastaa kaltevalle pinnalle luisuneen suhteensa. Tätä varten on luotu positiivisten ja negatiivisten emootioiden nelikenttä, johon pariskunnan videoinnin aikainen käyttäytyminen piirretään vuorovaikutuskäyräksi. Siitä kriisiin ajautunut pari näkee helposti itsekin, mikä kanssakäymisessä on hyvää ja mihin pitää koettaa saada muutos.

Terapiaa on jo kokeiltu, ja se näyttää toimivan. - Kaksi kolmesta parista löytää uuden sävelen, Gottman sanoo.

Kaikille liittonsa vaalimisesta kiinnostuneille Gottman tarjoaa hyväksi alkuohjeeksi seuraavaa: - Jättäkää ikävät kommentit omaan arvoonsa ja kiinnittäkää huomiota positiivisiin seikkoihin. Näin tekevät tutkimamme avioliiton mestarit.

Jarno Forssell

Mielen viestit suojaavat ja satuttavat

Puolisonsa menettäneet miehet kuolevat ennen aikojaan, opiskelijat sairastuvat tenttikauden alla ja työssään stressaantuneet saavat fyysisiä oireita. Toisaalta taistelumentaliteetilla voi parantua syövästä ja läheisten tuella tai uskonnollisella vakaumuksella voi välttää sydänkohtauksen.

  kuvitelmiin tai todellisuuteen.

Tohtori Rayn mielestä tieteellistä todistusaineistoa mielen vaikutuksesta kehon hyvin- tai pahoinvointiin on jo niin paljon, että terveydenhuoltojärjestelmän pitäisi suhtautua siihen vakavasti.

Voi aikoja, voi tapoja!

Nykynuorison turmellusta paheksuvat saavat oivan lyömäaseen kasvatustieteilijä Venla Salmen tuoreesta väitöskirjasta, jossa käsitellään helsinkiläisten varhaisnuorten kiellettyä ja rikollista toimintaa. Monella on "rötösrekisteri"; vain neljännes nuorista osoittautuu puhtaiksi pulmusiksi. Tutkimus paljastaa myös, että kotoa varastamista lukuun ottamatta pojat ovat edelleen tyttöjä kurittomampia, ja joukossa tyhmyys tiivistyy.

Nuorten rikkomuksia

Keskimäärin kaksi kymmenestä helsinkiläisnuoresta tekee jonkin luvattomuuden joka vuosi, osoittaa 12-13-vuotiaden keskuudessa tehty tutkimus.








































 Kuinka usein (% vastaajista)

Tekee kerran vuodessa
Kiusaaminen                                           26

   21
     3625
  25
   24
 2718
     2714

Koulun omaisuuden


 12

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla