Tunteet ovat kemiaa, olemme kuulleet useaan otteeseen.
Nyt ne ovat myös matematiikkaa. Yhdysvaltalaistutkijat sanovat keksineensä yhtälön, joka ennustaa avioliiton kestävyyden.



Tunteet ovat kemiaa, olemme kuulleet useaan otteeseen.


Nyt ne ovat myös matematiikkaa. Yhdysvaltalaistutkijat
sanovat keksineensä yhtälön, joka ennustaa avioliiton kestävyyden.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004

Valkokankaalla pyörii tutkimusvideo. Pariskunta riitelee rahasta. - Katsokaa miestä, kehottaa John Gottman kuulijakuntaa, jota on tullut salin täydeltä seuraamaan avioliiton tiedettä. Tarkkailtava nuori mies huokaa, kääntää päänsä sivuun ja pyörittelee silmiään. - Hän väheksyy vaimonsa mielipidettä. Tämän pariskunnan liitto on heikoissa kantimissa, Gottman tulkitsee.




7 neuvoa rakentavaan riitelyyn

• Pehmennä argumentointiasi. Kriittisen-kin näkemyksen voi esittää ilman vihamieli-syyttä.

• Siisti sanojasi. Jokaista mieleen pälkäh-tävää pilkkaa ei tarvitse lausua ääneen.

• Kuuntele kumppanisi näkemyksiä ja ota ne myös huomioon.

• Osoita, että ongelma on yhteinen ongel-ma.

• Jätä loukkaava käytös omaan arvoonsa.

• Kiinnitä huomiota myönteisiin seikkoihin.

• Peräydy ennen kuin kiista riistäytyy kä-sistä. Turvaudu huumoriin. Ehdota taukoa.


Riita paljastaa välit

Gottman on Washingtonin yliopiston psykologian emeritusprofessori, joka on tehnyt elämäntyönsä ihmissuhdetutkijana. Parikymmentä viime vuotta hän on etsinyt tekijöitä, jotka saavat avioliiton kukoistamaan tai lakastumaan. Varmimmat ennusmerkit hän on löytänyt tavasta, jolla pariskunnat käsittelevät erimielisyyksiään.

- Riita paljastaa, miten vahva on puolisoiden keskinäinen side, miten he asennoituvat toisiinsa, miten toimii heidän vuorovaikutuksensa, Gottman selittää ja palaa äsken nähtyyn videofilmiin. - Väheksyntä, jota nuoren miehen käytös viesti, on pahin - ja samalla paras - ennuste suhteen ajautumisesta karille. Tällainen halveksunta on rikkiä avioliitolle.

Gottman tiennee, mistä puhuu, sillä hän on rakkauslaboratoriossaan videoinut ja analysoinut satoja ja taas satoja pariskuntia, jotka puivat jotakin suhdettaan hiertävää seikkaa: rahaa, ajankäyttöä, seksiä, lasten kasvatusta tai vaikka vessapaperirullan vaihtamista.

Gottmania ei kiinnostakaan keskustelun sisältö vaan tapa, jolla puolisot kohtelevat toisiaan. Hän tarkkailee eleitä, ilmeitä, katseita ja äänenpainoja ja -sävyjä. - Ne kertovat kirjaimellisesti enemmän kuin tuhat sanaa, Gottman vakuuttaa. - Keskustelut kestävät varttitunnin, mutta yleensä jo kolme ensimmäistä minuuttia riittävät osoittamaan suhteen laadun.

Emootiot koottiin yhtälöön

Jokainen avioliitto on tietysti omanlaisensa, mutta avioparien tavasta käsitellä ristiriitoja löytyy myös paljon yhtäläisyyksiä. Tämä sai Gottmanin miettimään, voisiko tunteita viestivistä merkeistä kehittää muutakin kuin psykologialle tyypillisiä sanallisia luonnehdintoja. Hän kutsui apuun James Murrayn, Oxfordin yliopistosta Washingtoniin siirtyneen matemaatikon, jonka tiesi kehittäneen laskennallisia malleja monenlaisiin tarkoituksiin, muun muassa ennustamaan kasvainten leviämistä.

- Päädyin differentiaaliyhtälöön, koska siihen sain kaikki avainelementit: puolisoiden perusasenteet, reaktiot toistensa käyttäytymiseen ja vaikutuksen toisiinsa, Murray selvittää avioliiton matematiikan syntyä.

Laskutoimitusta varten kaikki keskustelun aikana esiin nousevat tunteenilmaukset pisteytetään erityisen emootioiden luokittelujärjestelmän avulla. Myönteiset merkit kerryttävät pistetiliä: kosketuksesta saa neljä pistettä, nyökkäyksestä kaksi, samoin hymystä. Vastaavasti negatiivinen käytös vähentää pistesaalista: marina vie pisteen, inho kolme ja halveksunta neljä pistettä.

Sitten niputetaan plussia ja miinuksia, ja tulos kertoo liiton kohtalon. - Jos positiivisten ja negatiivisten tunteenilmausten suhdeluku on 5:1, onnea riittää. Jos luku on 1:1, aletaan liikkua riskirajoilla, ja 0,8:1 soittaa hälytyskelloja, Murray valaisee tuloksia.

Mestarit ovat kumppaneita

Avio-onnen yhtälöllä on jo tehty yli 10 vuotta jatkunut pitkittäistutkimus, ja tulokset ovat hyviä. - Ennusteemme ovat pitäneet paikkansa 94-prosenttisesti, Murray sanoo. - Tähän tarkkuuteen ei pääse parisuhdeterapeutti eikä uteliainkaan naapuri, kehaisee puolestaan Gottman.

Avioliiton matematisointi on auttanut tutkijoita myös tyypittelemään avioparit mestareihin, jotka elävät kestävässä liitossa, ja tunareihin, jotka kulkevat kohti eroa.

- Mestarit ovat kiivaastikin riidellessään kumppaneita. He kuuntelevat toisiaan, ymmärtävät toistensa näkemyksiä, osoittavat kiintymystään katseilla ja kosketuksilla ja laskevat välillä jopa leikkiä, löytävät kinailustaan humoristisiakin puolia.

- Tunarit eivät riidellessään tunne kumppanuutta eivätkä kunnioitusta. He kritisoivat ja vähättelevät toistensa näkemyksiä, tökkivät toistensa luonteenpiirteitä ja linnoittautuvat omiin asemiinsa.

Ennuste muuntuu terapiaksi

Parhaillaan Gottman räätälöi avio-onnen ennustusmenetelmästä kumppanuustyöpajaa pariskunnille, jotka haluavat pelastaa kaltevalle pinnalle luisuneen suhteensa. Tätä varten on luotu positiivisten ja negatiivisten emootioiden nelikenttä, johon pariskunnan videoinnin aikainen käyttäytyminen piirretään vuorovaikutuskäyräksi. Siitä kriisiin ajautunut pari näkee helposti itsekin, mikä kanssakäymisessä on hyvää ja mihin pitää koettaa saada muutos.

Terapiaa on jo kokeiltu, ja se näyttää toimivan. - Kaksi kolmesta parista löytää uuden sävelen, Gottman sanoo.

Kaikille liittonsa vaalimisesta kiinnostuneille Gottman tarjoaa hyväksi alkuohjeeksi seuraavaa: - Jättäkää ikävät kommentit omaan arvoonsa ja kiinnittäkää huomiota positiivisiin seikkoihin. Näin tekevät tutkimamme avioliiton mestarit.

Jarno Forssell

Mielen viestit suojaavat ja satuttavat

Puolisonsa menettäneet miehet kuolevat ennen aikojaan, opiskelijat sairastuvat tenttikauden alla ja työssään stressaantuneet saavat fyysisiä oireita. Toisaalta taistelumentaliteetilla voi parantua syövästä ja läheisten tuella tai uskonnollisella vakaumuksella voi välttää sydänkohtauksen.

  kuvitelmiin tai todellisuuteen.

Tohtori Rayn mielestä tieteellistä todistusaineistoa mielen vaikutuksesta kehon hyvin- tai pahoinvointiin on jo niin paljon, että terveydenhuoltojärjestelmän pitäisi suhtautua siihen vakavasti.

Voi aikoja, voi tapoja!

Nykynuorison turmellusta paheksuvat saavat oivan lyömäaseen kasvatustieteilijä Venla Salmen tuoreesta väitöskirjasta, jossa käsitellään helsinkiläisten varhaisnuorten kiellettyä ja rikollista toimintaa. Monella on "rötösrekisteri"; vain neljännes nuorista osoittautuu puhtaiksi pulmusiksi. Tutkimus paljastaa myös, että kotoa varastamista lukuun ottamatta pojat ovat edelleen tyttöjä kurittomampia, ja joukossa tyhmyys tiivistyy.

Nuorten rikkomuksia

Keskimäärin kaksi kymmenestä helsinkiläisnuoresta tekee jonkin luvattomuuden joka vuosi, osoittaa 12-13-vuotiaden keskuudessa tehty tutkimus.








































  Kuinka usein (% vastaajista)

Tekee kerran vuodessa
Kiusaaminen                                             26

    21
      36 25
    25
     24
  27 18
      27 14

Koulun omaisuuden


  12

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.