Jos parisuhdetutkija saisi päättää, kaikki avioon aikovat kävisivät parisuhteen käytöskurssin ja toivon mukaan painaisivat mieleensä ainakin yhden läksyn: suhteen muuttuminen ei tarkoita rakkauden loppumista.


parisuhteen käytöskurssin ja toivon mukaan painaisivat mieleensä
ainakin yhden läksyn: suhteen muuttuminen ei tarkoita rakkauden loppumista.




Kesä on häiden sesonkiaikaa. Suomessa solmitaan vuosittain noin 30 000 avioliittoa, ja lähes puolet pareista sanoo tahdon kolmen kesäkuukauden aikana. Jos joku vieras erehtyisi hääjuhlassa leukailemaan, että joka kolmas avioliitto päättyy eroon, hääpari varmasti vastaisi: "Emme me!"

Avioliittojen pituus on kuitenkin koko ajan lyhenemässä. Suomessa niiden keskimääräinen kesto on 11,3 vuotta. Kestävimpiä ovat ensimmäiset liitot. Kun on kerran eronnut, eroaa suuremmalla todennäköisyydellä toisenkin kerran.

- Pitkä parisuhde on kuitenkin useimpien tavoite, ja siitä unelmoidaan. Kukaan ei mene naimisiin ajatellen, että parin vuoden kuluttua erotaan, sanoo kasvatustieteen tohtori Tuula Pukkala, joka viime syksynä väitteli avioliiton kestoa edistävistä tekijöistä. Elokuussa häneltä ilmestyy aiheesta myös kirja: Pitkän parisuhteen salaisuus.


Äkkiä ei hyvä tule

Dr. Tuula, jos kuka, on siis oikea henkilö vastaamaan kiperään kysymykseen: miten unelmasta tehdään totta, miten avioliitto saadaan pysymään koossa?

Pukkala kehottaa aloittamaan parisuhteen huoltamisen jo ennen naimisiin menoa. - Avioliittoon kannattaa mennä vasta siinä vaiheessa, kun tuntee toisen riittävän hyvin. Naimakauppa on niin iso kauppa, ettei sitä kannata tehdä hetken ihastumisen jälkeen.

Pukkala haaveilee myös parisuhteen käytöskurssista, joka morsiamen ja sulhasen olisi käytävä ennen vihkimistä. Hän myöntää, että onnen huumassa puheet suhteen tulevista haasteista saattaisivat mennä valtaosin ohi korvien, mutta varmaan jotakin jäisi mieleenkin. Hyödyllisille opeille olisi käyttöä siinä vaiheessa, kun pari kohtaa arjen.

- Moni liitto kariutuu aivan turhaan avioliiton arkeen kuuluviin vastoinkäymisiin.





Viisaasta puolison valinnasta kiertää monia vanhan kansan viisauksia.

Kasvatustieteen tohtori Tuula Pukkala uskoo, että pienimmin kolhuin pääsevät puolisot, joilla on yhteisiä elämänkokemuksia ja joiden rytmit ovat samankaltaiset.

- On "kohtalokasta" ihastua ihmiseen, joka on persoonaltaan oman itsen vastakohta. Sellainenkin suhde voi kestää, mutta siinä on tavallista enemmän särmiä hiottavana.


Liitto elää vaiheita

Tuula Pukkala kuvaa parisuhdetta rattaistoksi, jossa kaksi eri lailla hammastettua ratasta pyörii toi¬siaan vasten milloin lähempänä, milloin kauempana. Pyöriessään rattaat kuluttavat hampaitaan ja alkavat mukautua pariinsa. Kuten missä tahansa rattaissa, näissäkin voi ilmetä rikkoja.

Pukkalan mukaan jokaisessa parisuhteessa on kolme erilaista vaihetta riippumatta siitä, minkä ikäisiä parit ovat suhteen aloittaessaan.

- Symbioosivaiheeseen kuuluvat kaikki rakastumisen lepertelyt ja päiväunet rakkaasta. Puolisot elävät toisilleen ja ovat sokeita toistensa virheille.

- Eriytymisvaiheessa ruusunpunaiset hetket haihtuvat, ja puolisoon halutaan ottaa etäisyyttä. Kumppanin piirteet, jotka aiemmin olivat "suloisia", alkavat ärsyttää, ja se sanotaan suoraan.

Tässä vaiheessa rattaisiin yleensä ilmaantuvat myös ensimmäiset rikot. - Puolisot "itsenäistyvät" eri aikaan, mikä aiheuttaa ongelmia, mustasukkaisuutta ja pelkoa siitä, että tähänkö tämä rakkaus loppui, Pukkala tietää. Hänellä ei ole yhtälöön patenttiratkaisua, mutta hyvä neuvo alkuun pääsyyn: hyväksytään, ettei toista voi muuttaa, ja ymmärretään, että eriaikaisuus on normaalia parisuhteen kehitystä.

- Kumppanuusvaiheeseen pääsy vie aina vuosia, joskus vuosikymmeniä, mutta sinne asti sinnittely kannattaa. Nyt erilaiset puolisot ovat tasavertaisia kumppaneita. - Nämä parit suhtautuvat jopa humoristisesti siihen, että toinen "on sellainen kuin on".

Sudenkuoppiakin kolme

Avioliiton vaikein vaihe on lähes poikkeuksetta silloin, kun lapset ovat pieniä, ura lähdössä vauhtiin, talo rakenteilla ja velkaa enemmän kuin kohtuudella. Elämän ruuhkavuosina nuorilla pareilla on aina ollut rankkaa, mutta nykyisessä menossa on Tuula Pukkalan mukaan kolme erityistä uhkatekijää, jotka altistavat avioeroille.

- Paineet ja kiire. Puolisot hyppäävät työn, harrastusten, luottamustehtävien ja hankintojen oravanpyörään ja viilettävät tahoillaan.

- Vanhemmuuden korostus. Kun ensisynnyttäjien ikä on noussut, hedelmättömyysongelmat ovat lisääntyneet, ja lapset saadaan "vihdoin ja viimein". Puolisot keskittyvät täysillä vanhempina olemiseen ja unohtavat pitää huolta toisistaan.

- Tunteiden ylivalta. Parisuhteet rakentuvat entistä enemmän tunteelle. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan tunteet ymmärretään muuksikin kuin huumaksi.


Lopuksi kultaiset neuvot

- Mikään ihmissuhde ei pysy kunnossa, jos sitä ei huolleta, Tuula Pukkala muistuttaa. Parisuhteen ennuste paranee kummasti, kun uhkatekijöissä nähdään myönteiset kääntöpuolet.

- Muistakaa yhteinen aika. Kiireeltä pitää ottaa aikaa läheisyydelle, rauhallisille koti-illoille.

- Puolustakaa puolisoutta. Se on lopulta se tekijä, joka pitää miehen ja naisen yhdessä. Puolisoutta tukevat yhteiset tavoitteet, projektit ja harrastukset ja erityisesti toisen elämästä kiinnostuminen. Niinkin yksinkertainen kysymys kuin "Miten päiväsi meni?" on osoitus jaetusta elämästä. 

- Vaalikaa tunteitanne. Sellaista unelmien prinssiä tai prinsessaa ei olekaan, joka ei laiminlyötynä muuttuisi sammakoksi.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.