Biopolttoaineiden suuret lupaukset jäävät lunastamatta, ellei etanolia ja biodieseliä opetella valmistamaan selluloosasta ja levistä.

Teksti: Marko Hamilo

Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010Millä energianlähteellä autosi kulkee tulevaisuudessa? Tuskin ainakaan millään pelkästään raakaöljystä valmistetulla polttoaineella, koska öljy käy vähiin ja lämmittää ilmastoa. Viisi vuotta sitten vastaus olisi ollut polttokennossa palava vety. Vetytalouden piti ratkaista kaikki muutkin yhteiskuntien energiapulmat.Nyt kaikki puhuvat sähköautoista ja ladattavista hybrideistä. Niidenkin pitäisi ratkaista kaikki ongelmat. Kun sähköautot ladataan yöllä, ne tasoittavat vuorokautista sähkönkulutusta. Ne voisivat jopa tarjota akuistaan sähköä verkkoon, kun kysyntä on suurinta.Siinä välissä, kolmisen vuotta sitten, ratkaisu olivat biodiesel ja -etanoli. Polttoainekasvien viljely tarjoaisi maajusseille työtä ja vähentäisi riippuvuuttamme Lähi-idän öljystä, eikä hiilidioksidia pääsisi ilmakehään.

Hype törmää realiteetteihin

Polttokennoja, biopolttonesteitä ja sähköautoja on hypetetty kolmena perättäisenä aaltona, toteaa liikenteen energiankäytön ja moottoritekniikan tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta VTT:stä. Hypetystä seuraa yleensä krapula, jolloin teknologiassa ei nähdä kuin huonoja puolia. Myöhemmin hyviä ja huonoja ominaisuuksia osataan tarkastella rauhallisemmin.- Ei ole yhtä teknologiaa, joka ratkaisisi kaikki ongelmat, Nylund tiivistää.Biopolttoaineisiin suhtauduttiin pitkään kuin ne olisivat täysin uusiutuvaa, kasvien keräämää aurinkoenergiaa, jota voi pitää suurin piirtein hiilidioksidineutraalina. Vuonna 2003 säädettiin EU-direktiivi, joka määräsi, että 2010 jäsenmaiden tieliikenteeseen tarkoitetussa bensiinissä ja dieselöljyssä biopolttoaineiden vähimmäisosuuden tulee olla 5,75 prosenttia.Bensaan lisättävä biopolttoaine voi olla esimerkiksi etanolia, jota tehdään maissista tai viljasta. Lannoitus, kuljetukset ja polttoaineen jalostus vaativat kuitenkin niin paljon fossiilista energiaa, etteivät hiilidioksidipäästöt vähene juuri lainkaan.Kun tutkijoiden laskelmia huonosta energiataseesta tuli julkisuuteen, monille saattoi jäädä mielikuva, että kaikki biopolttoaineet ovat yhtä hölmöläisten peitonjatkamista.

Bioissa piisaa kirjoa

Ydinvoimasta on väännetty kättä vuosikymmeniä, ja rintamalinjat ovat aika selvät. Argumentit puolesta ja vastaan pätevät miltei samalla tavalla kaikkiin maihin ja kaikenlaisiin reaktoreihin. Siksi ydinvoimakeskustelusta on tullut periaatteellista ja yleistävää. Biopolttoaineet taas ovat keskenään erilaisia, ja yleistykset tuntuvat mahdottomilta.Ensinnäkin biopolttonesteitä voidaan tehdä hyvin monenlaisesta biomassasta: viljasta, maissista, sokerista, oljista, soijasta, erilaisten kasvien siemenistä, kasviöljyistä ja eläinrasvoista. Biomassasta jalostetaan käymismenetelmällä alkoholeja, kuten etanolia, metanolia tai butanolia, tai sitten esteröimällä biodieseliä. Etanolia ja biodieseliä voi käyttää nykyautoissa pieniä määriä kajoamatta moottoriin. Myös biokaasusta ja esimerkiksi dimetyylieetteristä puhutaan vaihtoehtoina. Nämä kaikki niin sanotun ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet kasvavat useimmiten pellolla. Pelto on Suomessa kuitenkin eri asia kuin vaikka Italiassa. Mitä pitempi kasvukausi, sitä vähemmällä fossiilisella energialla polttonestettä voi tuottaa.

EU heräsi kritiikkiin

Esimerkiksi viljaetanoli voi olla ympäristön kannalta melko surkea saavutus. Euroopan unionin mukaan vehnäetanolista koituu huonoimmillaan vain 16 prosentin päästövähenemä fossiilisiin polttonesteisiin verrattuna. Vähenemäksi lasketaan 47 prosenttia, jos jalostuksessa tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan maakaasulla. Jos vehnän oljet poltetaan lämmöksi ja sähköksi, päästövähenemäksi tulee sentään 69 prosenttia.EU heräsi kritiikkiin kaksi vuotta sitten. Viime vuonna säädetyssä direktiivissä edellytetään, että biopolttoaineiden päästövähenemän on oltava fossiilisiin verrattuna vähintään 35 prosenttia. Tuotanto ei myöskään saa uhata luonnon monimuotoisuutta.Uuden direktiivin mukaan 10 prosenttia polttoainetankin energiasisällöstä pitäisi 2020 olla uusiutuvaa ja sen päästövähenemän minimissään puolet fossiilisesta vaihtoehdosta. Lisälirautus ei kuulosta kovin kumoukselliselta nykyiseen 5,75 prosenttiin verrattuna.

Vievät ruoan nälkäisiltä

Huono energiatase on vain yksi syistä, miksi jopa monet ympäristöjärjestöt ovat alkaneet kyseenalaistaa ainakin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet - ne voivat myös viedä leivän nälkäisten suusta. Ruokakasvien viljely energiakäyttöön on ainakin osasyyllinen ruoan hinnan nousuun viime vuosina. Maailmanpankin hurjimman arvion mukaan jopa 75 prosenttia ruoan hinnan noususta 2002-2008 selittyisi biopolttoaineiden tuotannolla.Bioenergiaa arvosteltiin jyrkästi Pohjoismaiden bioetiikan komitean ja kansanedustajien ja tutkijoiden yhdistyksen Tutkaksen seminaarissa Helsingissä marraskuussa.Etelä-Tanskan yliopiston tekniikan professori Henrik Wenzel väitti seminaarissa kaiken fossiilisen energian korvaamisen biopolttoaineilla vaativan viisi maapalloa. Wenzelin mielestä liikenne saisi pysyä öljyssä. EU-maissa 40 prosenttia öljystä palaa lämmityksessä, ja siihen on paljon helpompi löytää korvaavia keinoja.

Palmuja väärässä paikassa

Ympäristöjärjestöjen hampaisiin ovat joutuneet erityisesti palmuöljy ja suomalainen Neste Oil, joka jalostaa Kaakkois-Aasiasta tuomastaan palmuöljystä biodieseliä.Palmujen tuottaman öljyn energiatase on sinänsä hyvä. Kysynnän kasvaessa uusia palmuöljyplantaaseja kuitenkin raivataan Malesias¬sa ja Indonesiassa sademetsiin ja turvemaille, jotka ovat valtavia hiilinieluja ja kaiken lisäksi luonnoltaan monimuotoisia. Neste Oil pyrkii sertifiointijärjestelyillä todistamaan, että sen ostama palmuöljy ei ole peräisin tällaiselta "epäeettiseltä" plantaasilta vaan alueelta, jolla on jo vuosia tuotettu palmuöljyä. Tämä ei välttämättä pelasta rikasta luontoa, koska suurin osa palmuöljystä menee Kiinaan elintarviketeollisuuden käyttöön. Sille todennäköisesti kelpaa se uustuotanto, joka aloitetaan, kun suomalaiset kuorivat eettiset kermat päältä. Juuri epäsuorat, maailmanmarkkinoiden kautta välittyvät vaikutukset maankäyttöön voivat johtaa vielä paljon suurempiin hiilidioksidipäästöihin kuin pelkästään lannoitus, kuljetukset ja biopolttoaineen jalostus.

Pahinta on hävittää hiilinielut

Nature Concervancy -järjestön vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan maankäytön muutoksista syntyy hiilidioksidipäästöjä, jotka kumoavat öljyn korvaamisesta koituvat hyödyt. Tutkija Joe Fargionen mukaan suurimmat hiilipäästöt aiheuttaa turvesoiden muuttaminen palmuöljyplantaaseiksi Indonesiassa. Seuraavaksi pahinta on ottaa uusia alueita soijan tuotantoon Amazoniassa.Samansuuntaisia tuloksia saivat yhdysvaltalaistutkijat, jotka julkaisivat viime vuonna Science-lehdessä skenaariovertailun. Toisessa skenaariossa otettiin huomioon sekä fossiilisten polttoaineiden että maankäytön muutosten aiheuttamat hiilipäästöt, toisessa vain fossiiliset.Ellei maahan liittyvistä päästöistä piitata, skenaarion mukaan vuoteen 2100 mennessä metsiä tuhoutuu laajasti bioenergiakasvien viljelyn takia. Jos maankäyttö noteerataan, skenaario kertoo metsäpinta-alan kasvavan, vaikka bioenergian käyttö lisääntyisi huomattavasti.

Toinen sukupolvi pelastaa?

Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet näyttävät siis melko tehottomalta keinolta päästä irti öljyriippuvuudesta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Parhaasta päästä on hollantilaisen tutkimuksen mukaan Brasilian sokeriruokoetanoli, josta ainakin osa vähentää aidosti hiilidioksidipäästöjä.Hollanti on niitä Euroopan maita, jotka tuovat merkittäviä määriä bioetanolia täyttääkseen liikenteessä EU:n velvoitteet. Mutta eivätkö hollantilaiset voisi yksinkertaisesti maksaa brasilialaisille siitä, että nämä käyttäisivät itse enemmän etanolia? Vaikutukset ilmastoon olisivat samat. Energiaa jopa vähän säästyisi, kun polttoainetta ei tarvitsisi rahdata Atlantin yli.Kun perinnäisiin biopolttonesteiin on petytty, ei ihme, että niin sanottuihin toisen sukupolven biopolttoaineisiin kohdistuu nyt valtavia odotuksia. Vähän epämääräisellä käsitteellä viitataan yleensä siihen, ettei polttoainetta jalosteta vain ruoaksi kelpaavien kasvinosien sokerista ja tärkkelyksestä vaan raaka-aineeksi kelpaavat myös elintarviketeollisuuden jätteet ja selluloosaa sisältävät kasvinosat, kuten puu ja oljet.Jos teollisuusyhteiskunta jossakin on hyvä, niin jätteiden tuottamisessa. Yksi ilmastoperusteilla mitattuna kaikkein kehittyneimmistä biopolttoaineista on suomalaisen St1:n bioetanoli, jota tehdään Lahdessa leipomoiden ja Hartwallin juomateollisuuden jätteestä. Sen päästövähenemä on jopa yli 80 prosenttia.St1 pystyy myös tuottamaan etanolinsa varsin edullisesti, mutta ruoantähteillä ei koko maan tieliikennettä pyöritetä.

Sellu pitää pilkkoa

Suomessa vain puulla on riittävästi potentiaalia öljyn mittavaan korvaamiseen. Puudieselillä voisi päästä 80-90 prosentin päästövähenemään, ja pelkästään hakkuu- ja metsätähteillä voisi kattaa ehkä jopa puolet tieliikenteen tarpeista.Puussa on kuitenkin ongelma: selluloosa. Se pitää pilkkoa entsyymeillä lyhyemmiksi molekyyleiksi, jotta biomassasta voi edelleen jalostaa etanolia tai biodieseliä. Pilkkominen syö paljon energiaa. Suomessa VTT:n tutkijat löysivät luonnon mikrobeista entsyymejä, jotka hajottavat selluloosaa sokereiksi. Entsyymejä tuottavat geenit siirrettiin mikrobeista hiivaan, jota tarvitaan valmistettaessa etanolia käymismenetelmällä.Michiganin osavaltionyliopistossa on menty vielä askel pitemmälle: siellä on kehitetty muuntogeenistä maissia, jossa on itsessään selluloosan pilkkomiseen tarvittavat entsyymit.

Levissä suurin lupaus

Todella suuret mahdollisuudet on leväenergialla. Yksisoluinen levä ei tuhlaa energiaa monimutkaisten, jalostuksen kannalta hankalien rakenteiden luomiseen vaan keskittyy kasvamaan nopeasti. Vesiviljelmät eivät kilpailisi sen enempää ruoantuotannon kuin metsien kasvatuksenkaan kanssa, eikä vesialueista ole pulaa.Leväenergiaan uskoo esimerkiksi ihmisen dna:n lukemisessa kunnostautunut tutkija Craig Venter. Maailman suurin öljy-yhtiö Exxon Mobil otti viime kesänä Venterin kumppanikseen 600 miljoonan dollarin hankkeeseen, jonka tavoitteena on biopolttoaineiden massatuotanto.Levästä voidaan Exxonin mukaan saada lähes 20 000 litraa polttoainetta hehtaarilta, kun esimerkiksi kaakkoisaasialaista palmuöljyä saadaan vain kuutisentuhatta litraa. Venter on kertonut, että leviä on jo saatu tuottamaan rasvoja, joista polttonesteitä voi jalostaa. Levähankkeita on myös Ruotsissa. Täällä pohjoisessa levienkin kasvukausi on suhteellisen lyhyt. Ny Teknik -lehden mukaan leviä olisi taloudellista viljellä lähellä voimaloita ja teollisuutta, jolloin ne voisivat hyödyntää laitosten ylijäämälämpöä ja hiilidioksidipäästöjä.

Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund puhuu Tekniikan päivillä aiheesta Tulevaisuuden polttoaineet tieliikenteessä. Perjantaina 15.1. klo 14.00.

 

Mikä on syöttötariffi?

Suomessa valmistellaan paraikaa syöttötariffijärjestelmää, jolla pyritään lisäämään uusiutuvan energian käyttöä EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti. Ehdotukset koskevat tuulivoimalla ja biokaasulla tuotettua sähköä. Järjestelmään otettavien tuulivoimalaitosten tai -puistojen nimellistehon pitäisi työryhmän mukaan olla vähintään 1 megawatti ja biokaasulaitosten 300 kilowattia.Hankalan kuuloinen sana syöttötariffi tarkoittaa yksinkertaisesti takuuhintaa.- Syöttötariffi takaa, että tuottaja saa sähköstä tietyn, ennalta sovitun hinnan koko sähkölle tai bonuksen markkinahinnan päälle, tekniikan tohtori Jari Ihonen Suomen tuulivoimayhdistyksestä selittää. - Järjestelmä poistaisi tuottajalta sähkön hintariskin miltei kokonaan tariffin keston ajalta, joten investointeihin olisi helppo ryhtyä.Tariffin kustannukset kerättäisiin käyttäjiltä. Ehdotettu tariffi maksaisi sähkönkäyttäjälle enintään 7,5 euroa vuodessa, jos tämä kuluttaa sähköä 2 000 kilowattituntia. Vastaavasti sähkölämmitteisessä pientalossa, jonka sähkönkulutus on 18 000 kWh, maksu olisi noin 68 euroa vuodessa.Ihosen mukaan syöttötariffit ovat yleisin keino edistää uusiutuvan sähkön tuotantoa, ja ne ovat käytössä yli puolessa EU:n jäsenmaista. Suomessa ehdotetut rajat ovat kuitenkin hyvin poikkeuksellisia.- Useimmissa maissa ei ole alarajaa teholle tai se on hyvin pieni - esimerkiksi Italiassa 1 kilowatti aurinkosähkölle - joten yksityiset kansalaisetkin saavat hankkeensa syöttötariffin piiriin.Pientalon tuulivoiman tai aurinkosähkön syöttäminen verkkoon on teknisesti yksinkertaista. Tarvitaan vain rasia verkon ja energianlähteen väliin.Kirsi Heikkinen

Tekniikan päivillä lisää syöttötariffeista. Perjantaina 15.1. klo 14.30

.

 

Biosähkö vie pitemmälle

Marko Hamilo

Miten yhdellä hehtaarilla tuotetaan mahdollisimman monen kilometrin ajoon riittävä määrä energiaa?Muuttamalla biomassa sähköksi, on yllättävä vastaus.

Biomassasta jalostetut polttonesteet käyvät polttomoottoriin sellaisinaan, tai ainakin moottoriin tarvittavat muutokset jäävät kohtuullisiksi. Sähköautoihin siirtyminen on paljon suurempi vallankumous.Puhtaasti energiatalouden kannalta biomassan jalostaminen moottorissa palavaksi nesteeksi ei kuitenkaan kannata. Toukokuussa tiedelehti Scienceen kirjoittaneiden tutkijoiden mielestä järkevämpää olisi polttaa biomassa voimalaitoksessa sähköksi ja ladata sillä sähköauton akkuja.

180 kilometriä vastaan 100 Laskelmien mukaan sama peltopinta-ala kuljettaa autoa peräti 80 prosenttia pitemmän matkan, jos energia muutetaan välillä sähköksi.- Tämä on melko ilmeistä, mutta kukaan ei ollut oikeastaan ottanut asiaa aiemmin esiin, sanoo Carnegie-instituutin johtaja Chris Field. - Etanolia on kehitetty autojen polttoaineeksi hieman eri syistä kuin sähköautoja on kehitetty, mutta yhteistä molemmille on pyrkimys maksimoida tehokkuus ja minimoida ilmastovaikutukset.Tutkijat vertailivat elinkaarianalyysillä sähköön ja etanoliin perustuvia tekniikoita ja ottivat vertailussa huomioon paitsi kummallakin tapaa saatavan energian myös kulkuneuvojen ja polttoaineiden tuottamiseen kuluneen energian.Biosähkö oli selvä voittaja "kilometrejä hehtaarilla" -vertailussa sekä maissia että selluloosapitoista luutahirssiä viljeltäessä.

Vika on polttomoottorissa- Polttomoottori ei vaan ole kovin tehokas, ei varsinkaan sähköautoihin verrattuna, sanoo Kalifornian yliopiston tutkija Elliott Campbell.- Tehokkainkaan etanolintuotanto yhdistettynä hybridiautooon ei riitä kompensoimaan tätä tosiasiaa.Tutkijat huomasivat, että biosähkö ja etanoli eroavat myös kyvyssään hillitä ilmastonmuutosta. - Voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen enemmän, jos teemme biomassasta sähköä emmekä etanolia.Lisäksi voimalaitoksessa on mahdollista ottaa hiilidioksidi talteen ja varastoida se, mikä vähentää päästöjä  entisestään. Polttomoottorissa tämä ei käy päinsä.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5250
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti