Neuroproteesit tulevat. Kun hermosto vaurioituu, mitä kaikkea tekniikka korjaa?





Bioninen käsi: 1 160 000 dollaria. Silmiin verkkokalvoimplantit: 1 300 000 dollaria kappale. Muistiproteesi aivojen hippokampukseen: 580 000 taalaa. Pakettiin vielä pari tekoniveltä, tekohaima, asiakaskohtaisesti räätälöity tekomaksa ja kehonsisäinen tietokone. Laskun loppusummaksi tulee silloin kuusi miljoonaa dollaria.
Kuvitellun hinnaston 2010-luvulla saatavasta "kuuden miljoonan dollarin miehen" varustuksesta julkaisi yhdysvaltalainen aikakauslehti Popular Mechanics toissa vuonna.

Tekniikan kehitys lennättää mielikuvitusta, ammattilaisten mielestä liiankin vauhdikkaasti.

- Valitettavasti eräät kollegat ja journalistit eivät tee kunnolla eroa tosiasioiden, likimääräisten arvioiden ja hämärien spekulaatioiden välillä, sanoo biofyysikko, professori Peter Fromherz sähköpostihaastattelussa. Hänen tiiminsä saksalaisessa Max Planck -instituutissa tutkii aivosolujen ja elektroniikan yhdistämistä.


Bioninen nainen elää Chicagossa

Koetetaanpa siis pitää tosiasiat erossa spekulaatioista, mikä ei ole kovin vaikeaa. Todellisuus on tarpeeksi jännittävää.

Lähimmäksi alkuperäistä kuuden miljoonan dollarin miestä, 1970-luvun televisiosarjan sankaria, on päässyt nainen, Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas Claudia Mitchell. Chicagon kuntoutuskeskus RIC esitteli hänet viime vuonna maailman ensimmäisenä "bionisena naisena". Tuokin nimitys lainattiin tieteisfantasiasta, tv-sarjasta Bionic Woman.

Claudia oli menettänyt käsivartensa moottoripyöräonnettomuudessa. Biolääketieteellisen tekniikan professorin Todd Kuikenin johtama RIC:n lääkäriryhmä asensi hänelle "bionisen" käden, joka tottelee ajatuksia.

Kun koko käsi amputoidaan, sitä liikuttava suuri rintalihas jää työttömäksi. Kirurgit keksivät kääntää joutilaaseen lihakseen hermot, jotka tavallisesti kulkevat käsivarteen, ja käyttää rintalihasta sähköisen hermosignaalin vahvistajana. Rinnan iholle asennettiin signaalia sieppaavat elektrodit, jotka syöttävät datan proteesin moottoreihin.

Kuukauden harjoittelulla Claudia oppi käyttämään kättään vaistomaisesti. Nyt hänen tarvitsee vain tavalliseen tapaan ajatella ojentavansa kättään tai avaavansa ja sulkevansa kämmentään. Proteesi tottelee heti.
Jokapäiväiset toimet, kuten meikkaaminen, siivoaminen tai pyykinpesu, sujuvat bionisella kädellä kuusi kertaa nopeammin kuin perinteisellä proteesilla.

- Tämä on ensimmäinen kerta, kun neuroproteesi on osoittautunut toimivaksi, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Pekka Rantanen. Hän on toiminut apuvälineteollisuudessa asiantuntijana ja ollut myös itse kehittämässä lihasten sähköistä stimulointia. Nykyisin hän valvoo Lääkelaitoksen ylilääkärinä terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta. - Onnistuminen saattaa kertoa jotain siitä, kuinka tällaisia erittäin invalidisoivia koko yläraajan amputoitumisia tulevaisuudessa hoidetaan.


BrainGatella liikettä myös lihaksiin

Ongelmia, joita syntyy luotaessa yhteyttä hermojen ja proteesin välille, yritetään kiertää sieppaamalla signaali suoraan lähetyspaikalta eli aivokuoresta.

Tähän pyrkii esimerkiksi neurotieteilijä John Donoghue, joka työskentelee professorina Brownin yliopistossa Rhode Islandissa ja toimii samalla Cyberkinetics-yhtiön tieteellisenä johtajana. Yksi yhtiön tuotteista, jota testataan parhaillaan kliinisissä esitutkimuksissa, on BrainGate.

BrainGate on paidannapin kokoinen piisiru, jossa törröttää elektrodeja kuin fakiirin piikkimatossa. Siru istutetaan liikeaivokuoreen. Sata kultalankaa yhdistää sirun "pistorasiaan", joka on ruuvattu kalloon. Sitten tarvitsee vain tökätä päähän töpseli, ja käyttäjän ajatukset kulkevat kaapelia pitkin pyörätuoliin, tietokoneeseen ja muihin laitteisiin.

Neliraajahalvautunut jalkapallotähti Matthew Nagle on ohjannut BrainGatella tietokonetta ja television kaukosäädintä. Periaatteessa tekniikalla voi ohjata mitä tahansa, jonakin päivänä myös halvaantuneita jalkoja ja käsiä.

Halvaantuneiden raajojen aivo-ohjauksen kehittämisessä Donoghue tekee yhteistyötä professori Hunter Beckhamin kanssa. Beckham on biolääketieteellisen tekniikan ja ortopedian tutkija Case Western Reserve -yliopistossa Ohiossa.

Beckham on kehittänyt toiminnallista sähköstimulointia eli fes:ää (functional electronic stimulation). Koska sähköimpulssit saavat lihaksen supistumaan ja laajenemaan, liikkeet on mahdollista tuottaa sähköisillä käskyillä.
Beckhamin kuuluisin potilas Jennifer French halvaantui lumilautaonnettomuudessa vuonna 1998. Seuraavana vuonna hän sai stimulaattorin, joka ohjaa jalkoja. Laitteen ansiosta hän on voinut jatkaa urheiluharrastuksiaan, joihin lumilautailun lisäksi kuuluu purjehdusta, laitesukellusta ja pyöräilyä.

Tarkoituksena on nyt yhdistää BrainGate ja fes. Donoghue ja Beckham aikovat saada toimivan prototyypin valmiiksi neljän vuoden kuluttua.


Kamerasilmä auttaa näkövammaista

Pystyäkseen antamaan käskyjä lihaksille aivojen on saatava tietoja ulkomaailmasta. Tuhoutuneita tai heikentyneitä aisteja korvaamaan kehitetään omia neuroproteesejaan.

Eniten kokemusta on kuulosta. Ensimmäinen sisäkorvaimplantti asennettiin vuonna 1978 Australiassa, ja nykyään jo noin 100 000 ihmistä kuulee sellaisen ansiosta.

Sattumalta samana vuonna yhdysvaltalainen tekosilmäpioneeri, nyt jo edesmennyt William Dobelle asensi ensimmäisen bionisen silmän, joka kytki pienoiskameran tietokoneen välityksellä aivojen näkökeskukseen.
Dobellen kuuluisin potilas oli kanadalainen Jens Naumann, joka pystyi vuonna 2002 ajamaan autoa saatuaan näkönsä osittain takaisin silmäimplantin avulla.

Silmätautiopin professori Mark Humayun on yksi Dobellen työn jatkajista. Hänen tiiminsä työskentelee Dohenyn silmäinstituutissa, joka toimii Los Angelesissa Etelä-Kalifornian yliopiston yhteydessä.

Viime vuonna Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkelaitos FDA antoi kokeiluluvan instituutin kehittämälle Argus II -nimiselle verkkokalvoimplantille. Videokameran data syötetään verkkokalvoon asennettuihin elektrodeihin.  Nyt kokeiltavassa implantissa on 60 elektrodia. Humayunin mukaan verkkokalvoproteesi voi tulla markkinoille vuonna 2009, jos tutkimukset etenevät suunnitelmien mukaan.

Ensimmäiset implantit, joissa oli vain 16 elektrodia, asennettiin vuonna 2002. Kuusi potilasta kokeili laitetta. Kuva oli yksinkertainen mutta riitti erottamaan esimerkiksi lautasen ja kahvikupin toisistaan, sillä aivot osaavat hyödyntää niukkaakin tietoa. Ulkona kokeilijat näkivät paitsi puun myös oksan ja pystyivät välttämään törmäämisen. Nykylaitteen kuva on kuitenkin vain tumma varjo, joten henkilön tunnistamiseen se ei vielä sovellu.


Hippokampusproteesilla muistia?

Kaikkein hurjapäisimmät neuroproteesihankkeet tähtäävät aivojen vaurioituneiden osien korvaamiseen elektroniikalla. Näin voisi hoitaa häiriöitä älyllisissä toiminnoissa, kuten muistissa.

Tutkijoita kiinnostaa etenkin hippokampus eli aivoturso, joita on yksi kummassakin aivopuoliskossa keskellä aivoja. Hippokampus muistuttaa muodoltaan hieman merihevosta, ja nimitys tuleekin merihevosen tieteellisestä nimestä. Hippokampus muun muassa muokkaa kokemuksia tallentuviksi pitkäaikaiseen muistiin.

Peter Fromherz ja hänen saksalaistiiminsä ovat tutkineet hermosolujen ja elektroniikan liitosta pitkään (ks. Kyborgitekniikka lupaa älyä ja orgasmeja, Tiede 1/2003, s. 18-24). Viime vuonna he esittelivät mikrosirun, jossa rotan hippokampuksen solut kasvavat piitransistorien päällä. Kun ionit kulkevat solukalvon ionikanavasta, jännite ja virta transistorissa muuttuvat. Ärsyttämällä soluja sähköisesti saadaan aikaan impulsseja, jotka transistori tunnistaa. Alkeellinen kahdensuuntainen viestintä solun ja sirun välillä on siten jo mahdollista.

Sirulla, jonka on valmistanut Infineon Technologies, on 16 384 transistoria noin yhden neliömillimetrin alueella. Tietotekniikkaan verrattuna määrä on pieni, mutta hermosolukyborgit ovatkin vielä suunnilleen samassa kehitysvaiheessa kuin tietokoneiden piirit 1950- tai 1960-luvulla.

Fromherzin mukaan hermosolun ja sirun liitännän ensimmäinen sovellusalue on lääkkeiden testaus.


Soluihin kiinni matematiikalla

Atlantin toisella puolella hippokampuksen ja elektroniikan yhdistämistä on tutkinut Etelä-Kalifornian yliopiston biolääketieteellisen tekniikan professori Theodore Berger työtovereineen.

Kalifornialaistutkijat ovat keskittyneet solujen matemaattiseen mallintamiseen. Solusta mitataan syöte ja tuloste (input ja output), ja sitten yritetään rakentaa matemaattinen malli, joka mahdollisimman hyvin jäljittelee solua. Kun malli toimii tarpeeksi tarkasti, pystytään valmistamaan elektroninen komponentti, joka korvaa vaurioituneen solun.

Tutkijat esittelivät tuloksiaan alan tiedelehdessä kesällä 2007. He kutsuvat hermosolun matemaattista kuvausta mimo-malliksi (multiple input, multiple output), joka suunnilleen tarkoittaa "monta syötettä sisään, monta tulostetta ulos". Mimo-malli taas on hajotettavissa sarjaksi miso-malleja (multiple input, single output), jossa on monta syötettä sisään mutta vain yksi tuloste ulos.

Solut käyttäytyvät epälineaarisesti, mikä laskujen kannalta tarkoittaa, että tuloste ei riipu syötteestä suoraviivaisesti vaan usein hyvinkin mutkikkaasti. Ilmiöiden mallintamiseen tutkijat käyttävät maallikolle käsittämätöntä matematiikkaa, kuten Volterran kernel-funktioita ja Laguerren kantafunktioita. Samoja matemaattisia menetelmiä hyödyntävät automaation tutkijat teollisuudessa.

Matemaattista pohjaa rakennettiin jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Edmond Laguerre oli ranskalainen matemaatikko, joka tutki muun muassa likiarvomenetelmiä. Vito Volterra oli italialainen matemaatikko ja fyysikko, joka nykyään tunnetaan parhaiten töistään matemaattisen biologian eli biomatematiikan alalla. Oivallustensa sovellusten kautta he ovat vaikuttaneet ihmiskunnan elämään enemmän kuin monet kuninkaat ja sotapäälliköt.


Kytköksiä ei tunneta tarpeeksi

Vaikka tutkimus etenee nopeasti, aivoista tiedetään silti vielä vähän ja proteesisovelluksiin on pitkä matka.

- Sirujen liittäminen hippokampukseen on puhdasta science fictionia, sanoo Peter Fromherz. - Ongelmana ei ole vain liitäntä - joka on vaikeaa jo yksinkertaisemmissa rakenteissa, kuten sisäkorvassa ja verkkokalvossa - vaan se, että hippokampuksen hermokytkösten toimintaa ei tunneta.

Fromherzin mukaan kaikki tämä siirtää hippokampusproteesin määrittelemättömään tulevaisuuteen.

- On implantti mikä tahansa, siihen liittyy aina infektioriski, lisää puolestaan Pekka Rantanen  - Ihan vähällä en haluaisi itselleni "aivopaisetta", vaikka kuinka muisti paranisi.

Rantasen mukaan tilanne tuskin muuttuu seuraavien viidentoista vuoden aikana miksikään.


Kehitystä yli- ja aliarvioidaan

Neuroproteesien kehitysnopeutta lyhyenä aikana on tavallisesti yliarvioitu. Vuonna 1992 Saksassa tehtiin tulevaisuuskysely eli Delfoi-tutkimus, jossa eri alojen asiantuntijat kertoivat käsityksensä tekniikan kehitysnäkymistä. Noin tuhannen vastaajan keskimääräinen mielipide oli, että vuonna 2008 "tulee mahdolliseksi liittää tietokone suoraan aivoihin".

Kaukaisia kehitysmahdollisuuksia taas helposti aliarvioidaan. Sadan vuoden perspektiivissä "hämärät spekulaatiot" ovat usein realistisimpia.

Televisiosarjassa kuuden miljoonan dollarin mies sai tehojalat, joilla hän pystyi juoksemaan sata kilometriä tunnissa. Toiseen silmään kirurgit asensivat 20-kertaisen zoomin ja infrapunanäön.

Koska kamera jo nyt pystyy syöttämään verkkokalvolle karkeita kuvia, tuntuu mahdolliselta, että joskus 2070-luvulla silmäimplantin käyttäjä voi katsella maailmaa koko spektrin leveydeltä.

Myös tekojalat kehittyvät nopeasti. Nykyisillä moottoroiduilla ja tietokoneohjauksisilla jalkaproteeseilla kelpaa jo sotaankin. Yhdysvaltojen armeijan majuri David Rozelle, jonka oikean jalan miina oli ruhjonut Irakissa vuonna 2003, palasi vuonna 2005 uudestaan rintamalle. Hänellä oli jalan tilalla saksalaisen Otto Bock -yhtiön valmistama C-Leg, proteesimaailman Mersu. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua proteesi voi olla nopeampi kuin alkuperäinen raaja.


Aivo-ohjain diktaattorille?

Luonnonlait eivät kiellä aivoproteesejakaan. Kun ne joskus tulevat, ei enää kysytä niinkään, mikä on mahdollista toteuttaa, vaan kannattaako kaikkea tehdä. Hippokampuksen elektroninen jatke mahdollistaa pomminvarman muistin, mutta haluammeko muistaa kaiken?

Syntyy myös uusia mahdollisuuksia toteuttaa vanhoja ideoita aivojen toiminnan ohjaamisesta ulkopuolelta.
Nykyään melkein unohdettu mutta 1950- ja 1960-luvulla tunnettu tutkija, Yalen yliopiston fysiologian professori José Delgado kauko-ohjasi eläimiä niiden päähän asennettujen elektrodien avulla. Näyttävimmässä esityksessään hän sai nappia painamalla härän hyökkäämään raivosta puhkuen. Kun hän painoi toista nappia, eläin pysähtyi ja muuttui lauhkeaksi kuin lammas. Tekniikka toimi myös apinoilla. "Vanha unelma diktaattorin voiman kasvattamisesta kauko-ohjauksella on toteutettu ainakin apinayhteisössä", Delgado julisti.

Kannattaa miettiä, miten tekniikkaa tulevaisuudessa käytetään. Varmaa nimittäin on, että neuroproteesit tulevat.
Vuonna 2005 tiedelehti Scientific American haastatteli 90-vuotista Delgadoa. Neuroteknologian pioneeri julisti: "Voitteko välttää teknologiaa? Ette voi! Asiat menevät eteenpäin riippumatta etiikasta, riippumatta henkilökohtaisista uskomuksista, riippumatta mistään!"


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018