Turkulainen pörssiyhtiö BioTie kehittää uusia lääkemolekyylejä. Käytössä ovat biotekniikan moderneimmat keinot. Nyt täytyy vain pitää sijoittajat vakuuttuneina siihen asti, kun euroja alkaa virrata.

TEKSTI:Juha Laurén

Turkulainen pörssiyhtiö BioTie kehittää uusia lääkemolekyylejä.
Käytössä ovat biotekniikan moderneimmat keinot. Nyt täytyy vain
pitää sijoittajat vakuuttuneina siihen asti, kun euroja alkaa virrata.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 3/2002

Suomeen on lyhyessä ajassa syntynyt parikymmentä uutta lääkekehitysyritystä, joissa hyödynnetään geenitutkimuksen sekä solu- ja molekyylibiologian avaamia mahdollisuuksia. Turkulainen BioTie Therapies Oyj on näistä ensimmäinen pörssiyhtiö. Se kehittää lääkeaineita pääasiassa tulehdustauteja, veren hyytymistä ja syöpää vastaan. Ensimmäisten BioTien lääkkeiden on tarkoitus tulla käyttöön noin neljän vuoden kuluttua.

Odotukset ovat kovat ja rahaa palaa, mutta myyntituloja ei vielä tule: osakekurssin pohjalta laskettu BioTien markkina-arvo on noin 50 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna liikevaihtoa kertyi 2 000 euroa. - Luvut osoittavat hyvin, kuinka erilaisella logiikalla BioTien kaltaiset lääkekehitysyritykset lähtevät liikkeelle perinteiseen savupiipputeollisuuteen verrattuna, sanoo BioTien toimitusjohtaja professori Markku Jalkanen.




Mikä BioTie

• lääkekehitysyritys, perustettiin 1992

• suunnittelee lääkeaineita syöpään, veritulppien estoon sekä nivelreumaan ja muihin tulehdussairauksiin

• listautui ensimmäisenä lääkekehitysyrityksenä Helsingin arvopaperipörssiin vuonna 2000

• aloitti ensimmäiset potilaskokeensa vuonna 2000

• ajautui patenttikiistaan: tutkimuksia aiemmin rahoittanut Orion vaatii oikeuksia BioTien tulehduslääkekeksintöihin

• odottaa patenttikiistasta ratkaisua Helsingin käräjäoikeudelta 26. 4. 2002.

Biotien kaltaisen kasvuyrityksen elämä on nuorallatanssia. Tutkimus nieli vuonna 2001 yli 11 miljoonaa euroa, ja kassaan heruu rahaa tuotekehitysavustusten ja -lainojen lisäksi vain pääomasijoittajilta. Liikevaihtoa yhtiö ei tehnyt viime vuonna juuri lainkaan; tappiota sen sijaan kertyi 10 miljoonaa euroa. Osittain patentti-kiistasta johtuen yrityksen osakekurssi oli maaliskuussa 2002 enää puolet entisestä.

JUKKA RUUKKI


Tutkija ryhtyi yrittäjäksi

Markku Jalkanen, koulutukseltaan biokemisti, vietti väitöskirjan tehtyään kolme vuotta Stanfordissa Yhdysvalloissa. Palattuaan vuonna 1986 Suomeen hän perusti oman tutkimusryhmän ja eteni akateemisella urallaan Turun biotekniikan keskuksen johtajaksi. Biotekniikan keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen laitos.

Yrittäjäksi Jalkanen ryhtyi tavallaan puoliksi pakosta: hänen tutkimusryhmällään oli jo 1990-luvun alussa koko joukko patentteja ja lääkekehitysprojekteja, joita tehtiin osin yhteistyössä Orionin kanssa. Orion kuitenkin päätti karsia rönsyt pois, jolloin Jalkasen oli joko myytävä hyvät patentit pilkkahintaan jollekin lääketehtaalle tai ryhdyttävä yrittäjänä viemään projekteja eteenpäin.

Tekes ja aloittaviin yrityksiin pääomia sijoittava Sitra tarjosivat Jalkaselle rahoitusta oman yrityksen käynnistämiseksi. - Päätös oli vaikea. Minähän olin turvallisessa akateemisessa asemassa ja olin edennyt jo melkein niin pitkälle kuin Suomen yliopistomaailmassa on mahdollista edetä, Jalkanen muistelee.

- Kotona minua pidettiin vähän hulluna, ja erityisesti vaimoni Sirpa mietti kauhuskenaarioita siitä, että kaikki epäonnistuu ja mitä naapuritkin silloin sanovat - hyvin tyypillisiä suomalaisia ajatuksia yrittäjyydestä siis, Jalkanen naurahtaa menneelle.

Markku Jalkanen huomauttaa, että hyppäys tutkimusryhmän johtajan roolista yrittäjäksi ei itse asiassa ole mahdottoman iso:


 - Nykyaikaisen tutkimusryhmän vetäminen edellyttää johtajalta dynaamista otetta. Jos haluaa olla huipulla, pitää hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä, järjestää rahoitus kuntoon ja kiertää eri foorumeilla edistämässä asiaansa - näistä elementeistähän myös yrityksen johtaminen koostuu, hän toteaa.

Osaajat kohta pullonkaulana

Vauhtiin päästyään BioTie kykeni laajentamaan tutkimusohjelmaansa, sillä useat pääomasijoittajat olivat valmiita panemaan rahaa yrityksen toimintaan, koska olettivat saavansa moninkertaiset voitot 10-15 vuoden kuluttua. Lisää rahaa tuli vuonna 2000, kun BioTie listautui ensimmäisenä lääkekehitysyrityksenä Helsingin arvopaperipörssiin.

Nykyisin BioTiellä on töissä 70 ihmistä, joista joka neljännellä on tohtorin tutkinto. - Tällaisia yrityksiä ei Suomesta varmaan monia löydy, Jalkanen miettii.

BioTie oli onnellisessa asemassa lähtiessään aikaisin liikkeelle: se kykeni nopeasti palkkaamaan osaavia, kokeneita ihmisiä. Jalkanen uskookin, että enää ei olisi helppoa koota vastaavan kokoista osaavaa joukkoa Suomen työmarkkinoilta.

Jalkanen murehtii, että koulujärjestelmässämme oppilaiden luovuuden ja kriittisyyden kehittyminen jätetään yhä liian vähälle huomiolle. - Juuri luovuuttahan osaamisen lisäksi huipputekniikan yritysten työtekijöiltä edellytetään: lääkekehitysyritysten pelto on kyntämätön. Meidän on se itse kynnettävä ja mietittävä, mitä peltoon kylvetään. Tällaisten visioiden rakentaminen kysyy luovuutta.

Talousosaamisen lisäksi tarvitaan teknistä osaamista: insinöörit suunnittelevat lääkekehityksessä tarvittavia prosesseja, ja logistiikan ja tietotekniikan ratkaisujen on oltava ajan tasalla. BioTiellä työskentelee muutama ekonomi ja kymmenkunta insinööriä.




Uusia, toimivia lääkemolekyylejä keksitään maailmalla vuosittain 40-60. Vain muutama menestyy kaupallisesti.

Top 10: Suomen myydyimmät lääkkeet 2001

valmisteen nimi, lääkeaine, miljoonaa euroa

1. ZOCOR, simvastatiini, kolesterolilääke, 22,5


2. CIPRAMIL, sitalopraami, masennuslääke, 21,3


3. LIPITOR, atorvastatiini, kolesterolilääke, 21,1


4. ZYPREXA, olantsapiini, psykoosilääke, 16,1


5. LOSEC, omepratsoli, mahahaavalääke, 15,9


6. BURANA, ibuprofeeni, särkylääke, 15,3


7. SERETIDE, salmeteroli+flutikasoni, astmalääke, 13,3


8. PROTAPHAN, insuliini, diabeteslääke, 12,9


9. ZINACEF, kefuroksiiminatrium, antibiootti, 12,6


10. NORVASC, amlodipiini, sydänlääke, 11,5

Kaikkiaan lääkkeitä myytiin viime vuonna


1,3 miljardilla eurolla. Eniten hoidetaan


sydämen ja mielen sairauksia.

Vain verkostoitunut yritys selviää

BioTien tuloksiin professori Jalkanen on varsin tyytyväinen, sillä tänä vuonna jo kolmen tai neljän lääkeaineen on määrä päästä potilastutkimuksiin.

BioTie pyrkii viemään lääkekehitysprojektinsa mahdollisimman pitkälle, koska tällöin sijoittajat saavat rahoilleen parhaan tuoton. Sijoittajien on siis oltava varsin pitkämielisiä: yhden lääkekehitysprojektin vieminen BioTien osalta loppuun kestää kymmenkunta vuotta.

  vaiheen potilastutkimuksiin. Ne on tehtävä yhdessä jonkin globaalin lääkeyrityksen kanssa, joka tietenkin nappaa lääkkeen myyntituloista melkoisen osan itselleen mutta toisaalta kompensoi kehittäjää välittömillä maksuilla.

Jalkanen toteaa, että biotekniikan yritykset eivät voi syntyä muusta kuin tasokkaasta tutkimuksesta. Monet nyt syntyneistä yrityksistä on rakennettu korkeatasoisen yliopistotutkimuksen ympärille - tutkimus vain on muutettu tuotekehitysprojektiksi. Jalkasen mielestä yliopistoihin pitäisi saada jatkuvasti uusia kansainvälisiä tutkimusryhmiä, joilla olisi annettavaa joko nykyisille tai uusille biotekniikan alan yrityksille. Hän arvelee, että yhden elinvoimaisen bioyrityksen syntyminen edellyttää mahdollisuutta hyödyntää keskimäärin kymmenen akateemisen tutkimusryhmän löytöjä.

BioTie on mukana kahdessa suuressa Euroopan komission tukemassa tutkimusverkossa, ja lisäksi sillä on useita yhteistyöprojekteja suomalaisten tutkimusryhmien kanssa.

BioTie on päättänyt keskittyä vain siihen, mikä on sen ominta aluetta, eli lääkkeiden kehittämiseen. Lääkkeiden valmistamisen ja potilastutkimukset se on uskonut pääosin ulkopuolisille yrityksille.

Jalkanen uskoo, että lääkekehitysyritysten ympärille syntyy Suomessa joukko palveluyrityksiä, jotka paneutuvat potilastutkimusten tekoon BioTien kaltaisten lääkekehitysyritysten kehittämillä lääkeaine-ehdokkailla.




Lääkekehityksessä kuluu vuosi vuodelta enemmän euroja. Koko prosessin hinta-haarukka on noin 100-800 miljoonaa. Päälle rapsahtavat markkinointikulut, 10-100 miljoonaa. Kalleimmiksi koituvat kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, tepsivät valmisteet. Harvinainen tauti ja yrityksen pieni koko laskevat kustannuksia.


Suurin taloudellinen riski piilee kliinisissä tutkimuksissa, jotka nielevät yli 50 prosenttia kaikista kustannuksista. Puolet lääke-ehdokkaista reputtaa potilas-kokeiden loppumetreillä.


Markkinoille pääsykään ei takaa taivas-paikkaa. Vain yksi viidestä kliinisen seulan läpäisseestä yltää kaupalliseksi menestykseksi - ja kattaa muiden kehityskustannukset.


Menestyslääkkeen kassavirrasta riittää kuitenkin myös kunnon siivu osakkeen-omistajille ja pelimerkkejä toiminnan pyö-rittämiseen.


Suomalainen lääketeollisuus investoi liikevaihdostaan noin 16 prosenttia tutki-mukseen ja tuotekehitykseen. Vain elektroniikkateollisuus yltää samalle kymmenluvulle.



Mahdollista vasta nykytekniikoin

BioTien lääkekehityshankkeiden luotsaaminen ei olisi ollut teknisesti mahdollista vielä kymmenen vuotta sitten. Nyt yrityksellä on menossa ainakin kuusi hanketta, joissa kaikissa hyödynnetään geenitekniikkaa ja molekyylibiologiaa.

Kahdessa hankkeessa BioTie kehittää vasta-aineita, joiden on tarkoitus sitoutua VAP-1-nimiseen verisuonten sisäseinämän proteiiniin ja estää sen toiminta. VAP-1 pyydystää verenkierrosta valkosoluja tulehduspaikkoihin. Jos sen toiminta voidaan estää, valkosolut eivät pääse tulehduspaikalle. Tästä voisi olla hyötyä lukuisien tulehdustautien hoidossa: esimerkiksi nivelreuma, psoriaasi ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

VAP-1-vasta-aineiden tutkimukset ovat jo edenneet potilaskokeisiin, joita on tehty Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Jalkasen mukaan vasta-aineilla on tärkeä sija tulevaisuuden lääkehoidossa. Jo nyt markkinoilla on vasta-ainelääkkeitä, joiden vuosimyynti lasketaan satoina miljoonina dollareina.

Eräässä toisessa hankkeessa lähdettiin liikkeelle selvittämällä monien syöpäsolujen, kuten eturauhassyöpä- ja melanoomasolujen, pinnalla olevan proteiinin a2b1-integriinin tarkka kolmiulotteinen rakenne. Syöpäsolut tarvitsevat kyseistä integriiniä kiinnittyessään elimistön kollageenisäikeisiin. Kollageenisäikeisiin tartuttuaan syöpäsolut puolestaan leviävät ympäri elimistöä ja tekevät etäpesäkkeitä.

Tietokoneavusteista molekyylimallinnusta käyttäen BioTie on jo kehittänyt useita molekyylejä, jotka saattavat estää a2b1-integriiniä tarttumasta kollageeniin.

Juha Laurén on lääketieteen lisensiaatti ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.