Henkilöllisyystodistuksista ja pankkikorteista tulee muistoja vain, kun meitä aletaan tunnistaa sormenjälkien, kasvojen, silmien ja muiden biologisten ominaisuuksiemme perusteella.







Henkilöllisyystodistuksista ja pankkikorteista tulee muistoja vain, kun meitä aletaan tunnistaa
sormenjälkien, kasvojen, silmien ja muiden biologisten ominaisuuksiemme perusteella.


Yritykset ovat kulunvalvonnassaan käyttäneet sormea avaimena jo vuosia. Kauppa kokeilee sormenjälkitunnistusta maksamisessa. Älykodeissa testataan sormenjälkilukkoa.

Sormenjälkitunnistus houkuttelee, koska sormi kulkee huolimattomankin ihmisen mukana, mutta tunnisteita riittää. Sormenjäljen lisäksi biotunnisteena voi toimia esimerkiksi silmän iiris tai retina, kämmenen muoto, kasvot, ääni, korvalehti ja tietenkin dna.


Sormi houkuttelee huijareita


Monet ajattelevat, että sormi on pomminvarma tunniste. Todellisuudessa sormenjälkiä pystyy väärentämään kotioloissakin melko yksinkertaisilla menetelmillä. Yhden tavan ennakoi kuuluisa englantilainen salapoliisikirjailija Conan Doy-le sata vuotta sitten. Kertomuksessa Rakennusurakoitsijan testamentti rikollinen väärensi sormenjäljen vahamallin avulla.

Japanilainen salaustekniikan asiantuntija Tsutomu Matsumoto valmisti pari vuotta sitten samalla periaatteella “kumisormen“ gelatiinista eli liivatteesta, jota käytetään yleisesti esimerkiksi makeisissa. Liivatesormella ja muutamilla muilla tekniikoilla, joita pystyy käyttämään jokainen elektroniikkarakentelun harrastaja, hän testasi yksitoista kaupallista sormenjälkitunnistinta - ja pystyi huijaamaan jokaista laitetta.

Yhdistely lisää turvallisuutta

Biometriikan tutkijat eivät väärentäjiä pelkää vaan iskevät takaisin yhdistelemällä erilaisia menetelmiä.

Tutkimusprofessori Heikki Ailisto vetää biotunnistetutkimusta VTT Elektroniikassa. Hän kertoo, että yksi tutkimuksen painopisteistä on multimodaalinen tunnistus eli kahden tai useamman tunnistustekniikan, esimerkiksi sormenjäljen ja silmän iiriksen yhdistäminen.

Silmän iiris eli värikalvo on yksi kaikkein luotettavimmista tunnisteista. Silmät eroavat toisistaan paljon enemmän kuin sormenjäljet.

Iiristekniikan kehittäjiin lukeutuva tohtori John Daugman Cambridgen yliopistosta sanoo, että iiris voidaan kuvata 250:llä toisistaan riippumattomalla ominaisuudella. Sormenjäljissä riippumattomia ominaisuuksia on vain 35 ja kasvoissa ainoastaan 20. Silti myös iiristunnistinta on huijattu kuvilla ja videoilla.

Yhdistelmillä huijausta vaikeutetaan olennaisesti. On kertaluokkaa vaikeampi väärentää sekä sormenjälki että silmän värikalvo kuin jokin yksittäinen tunniste.

Kasvojen tulkinta parantunut

Luotettavuus on ongelma kaikissa tunnistustavoissa, mutta lisäharmina on usein vielä tungettelevuus. Meidän on varta vasten tehtävä jotain henkilöllisyytemme osoittamiseksi.

Kasvotunnistus on tunkeilemattomuudessaan ideaalinen. Meidän ei tarvitse tehdä mitään. Kamera kuvaa meidät huomaamattamme.

Tähän asti menetelmän pitkänä miinuksena on ollut epäluotettavuus. Floridassa sijaitsevan Tampan kaupungin poliisi kokeili kasvotunnistusta vuosina 2001-2003. Kamerat seurasivat väkijoukkoa kadulla ja etsivät valvontalistalla olevia henkilöitä. Kokeilu lopetettiin, koska tulokset olivat liian epävarmoja.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Heikki Ailisto kertoo, että kasvojen tunnistustekniikka on edistynyt selvästi aivan viime aikoina. Viime vuonna tutkijoiden onnistui vähentää virheellisiä tunnistuksia 30-50 prosenttia. Tähän päästiin parantamalla matemaattisia algoritmeja, joilla kuvia analysoidaan.




Kohta käytetään biopassia

Suomalaiset voivat hakea biopassia jo tänä vuonna. Aluksi sitä ei tosin välttämättä erota nykyisestä passista, sillä ensi vaiheessa passin biometria tarkoittaa kasvokuvan tallentamista mikrosiruun. Sormenjälki tulee mukaan myöhemmin, viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä.

Suomi tilasi biometriset passit Hollannin valtion omistamalta Sdu Identification -yritykseltä. Kotimainen passinvalmistaja Setec on kuitenkin valittanut hankintapäätöksestä markkinatuomioistuimeen. Riidan takia alun perin toukokuuksi lupailtu biopassien käyttöön-otto voi viivästyä.

Passiuudistusta on vauhdittanut Yhdysvaltojen päätös vaatia 26.10. 2005 alkaen biometrinen passi matkustajilta, jotka tulevat viisumittomista maista, kuten Suomesta. Biometriikka vaikeuttaa passin väärentämistä olennaisesti. Mikrosirun tekemiseen vaaditaan eri luokan asiantuntemusta kuin valokuvien liimaamiseen.

Yksityiskohtaisia tietoja Suomen passiuudistuksesta: www.poliisi.fi/biometria

Tietoja Yhdysvaltojen maahantulomääräyksistä: www.usembassy.fi


Paino ja pituuskin erottelevat

Tutkimusprofessori Ailisto ja hänen työtoverinsa VTT Elektroniikassa ovat kehittäneet “kevyttä biometriikkaa“ paikkoihin, joissa riittää kohtalainen tunnistusvarmuus. He ehdottavat tunnistusta painon ja pituuden mukaan. Ensi kuulemalta ajatus tuntuu hölmöltä. Löytyyhän paljon samanpainoisia ja -pituisia ihmisiä. Pienehkössä ryhmässä pituuden ja painon yhdistelmät ovat kuitenkin varsin yksilöllisiä.

Tutkijat ovat kokeilleet menetelmäänsä 62 hengen ryhmällä. Viisi koehenkilöä testasi vielä menetelmää yksityiskohtaisesti, monta kertaa päivässä, ennen ja jälkeen ruokailun, sisä- ja ulkovaatteet päällä.

Jos menetelmää sovellettaisiin esimerkiksi kuntosalilla, pelkän painon perusteella tunnistettaessa mahdollisuus päästä maksamatta sisään olisi kymmenen prosenttia. Kun vaaditaan sekä pituuden että painon täsmäämistä, huijauksen onnistumismahdollisuus vähenee kahteen prosenttiin. Vääriä hälytyksiä tulee nolla, joten rehelliset asiakkaat eivät joutuisi kärsimään. Kuntosalikäytössä tunnistusta voi vielä tarkentaa mittaamalla kehon rasvaprosentti.

Tunnistus käy huomaamattomasti. Videokamera mittaa pituuden, lattiaan upotettu vaaka määrittelee painon - ja luonnollisesti sekä vaaka että rasvamittari on sijoitettu niin, että vain asiakas itse näkee painonsa ja rasvaprosenttinsa.

Mukavuus on kevyen biometriikan suuri etu verrattuna sormenjälkitunnistuksen kaltaisiin “vahvoihin“ tekniikoihin. Moni palveluntuottaja sietää mieluummin satunnaista huijausta kuin pakottaa rehelliset asiakkaat näkemään vaivaa henkilöllisyytensä todistamiseksi.

Yksityisyys kapenee taas

Tekniikka paranee ja biotunnistus tulee, siitä ei ole epäilystä. Yleis-tyessään biotunnistus muuttaa elämäämme yhtä paljon kuin internet - ja aiheuttaa myös yhtä suuria ongelmia.

Nyt kamppailemme tietokonevirusten kanssa. Kohta puhumme henkilöllisyyksien väärentämisestä.- Älykotiin voro voi tulla käsissään hansikkaat, joissa on väärennetyt sormenjäljet.

Nyt ärsyttää roskaposti. Tu-levai-suudessa kiroamme mainostajia, jotka tavoittavat meidät kaikkialla.

Kaunokirjallisuus ennakoi hyvin tulevaisuutta mahdollisuuksineen ja uhkineen. Conan Doyle ennusti sormenjälkiväärennyksen. Yhdysvaltalaisen Philip K. Dickin tieteisnovelli Minority Report kertoo puolestaan maailmasta, jossa mainokset pommittavat ihmistä koko ajan.

Sitten kun meidät pystytään aina ja kaikkialla tunnistamaan, meitä uhkaa yksilöllinen ja ympärivuorokautinen multimediaroskaposti joka paikassa. Oikeudesta liikkua tuntemattomana tulee tärkeä va-paus, jonka toteutumisesta käydään ankaraa kamppailua.


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018