13.11. tulee 50 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain mustan väestön kansalaisoikeusliike saavutti ensimmäisen näyttävän voittonsa: rotuerottelusta tuli loppu bussi¬liikenteessä. Menestys vaati sisukkaan, vuoden mittaisen bussinkäyttöboikotin.


kansalaisoikeusliike saavutti ensimmäisen näyttävän voittonsa:
rotuerottelusta tuli loppu bussi¬liikenteessä. Menestys vaati sisukkaan,
vuoden mittaisen bussinkäyttöboikotin.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006



Torstaina 1. joulukuuta 1955 ompelijatar Rosa Parks oli lähdössä töistä kotiin Montgomeryssa Alabamassa. Hän nousi bussiin, maksoi lippunsa ja istuutui mustille osoitetun osaston ensimmäiselle penkkiriville. Pari pysäkkiä myöhemmin olivat täynnä kaikki 22 mustille sallittua paikkaa ja bussin etuosaan valkoisille varatut 14 istuinta.




King kuin tehty johtajaksi


Martin Luther King oli vain 26-vuotias, kun Montgomeryn bussilakko alkoi ja hänestä tuli sen johtaja. Nuoruudestaan huolimatta hän oli kamppailulle ihanteellinen johtaja.

King oli lähtöisin varakkaasta kristillisestä perheestä. Isä Martin Luther King toimi Georgian Atlantassa baptistiseurakunnan pastorina ja äiti Alberta Williams King sen musiikillisena johtajana. King opiskeli Pennsylvaniassa Crozerin liberaalissa teologisessa seminaarissa ja Bostonin yliopistossa, ennen kuin avioitui ja muutti Montgomeryyn. Diplomaattisena, herkkävaistoisena, sanavalmiina ja karismaattisena henkilönä hän teki nopeasti vaikutuksen kaupunkilaisiin.
Samat avut nostivat hänet kuin itsestään koko kansalaisoikeusliikkeen keulakuvaksi - vaikka hän olikin enemmän liikkeen neuvonantaja kuin operatiivinen johtaja, kuten Kingin asemaa määrittelee kansalaisoikeushistorioitsija, professori J. Mills Thornton Michiganin yliopistosta.







Liike odotti tilaisuutta

Mustien huono kohtelu busseissa oli arkipäivää 1950-luvun Montgomeryssa ja muissa etelävaltioiden kaupungeissa. Yhdysvaltain vanhin kansalaisoikeusjärjestö, mustien tasavertaisuuden edistäjäksi 1909 perustettu NAACP, National Association for the Advancement of Colored People, halusi nostaa loukkaukset koko kansakunnan tietoisuuteen ja odotti tilaisuutta toimia.

Järjestössä oli jo tovi suunniteltu bussiboikotteja, koska neuvotteluteitse tilanne ei näyttänyt korjaantuvan. Toimintalinja oli perusteltu, sillä keskimäärin 75 prosenttia bussinkäyttäjistä oli mustia. Jos näin suuri asiakaskunta jättäisi päivittäiset kyydit väliin, bussiyhtiöt huolestuisivat tuloistaan ja saattaisivat kuunnella mustien näkemyksiä. Boikotin tehosta oli myös olemassa lupaava ennakkotapaus. Kaksi vuotta aiemmin Louisianan Baton Rougessa oli viiden päivän operaatiolla saatu mustien käyttöön lisää istumapaikkoja.

Boikottia ei kuitenkaan haluttu aloittaa hätiköiden. Montgomeryssakin oli kuluneena vuonna tuomittu jo kaksi mustaa naista sakkoihin "laittomuuksista" bussissa. Toinen oli kuitenkin vasta 15-vuotias avioton äiti, toinen taas alkoholisti-isän tytär. Heitä ei kannattanut nostaa valtakunnan julkisuuteen, sillä viranomaiset ja lehdistö olisivat tehneet parhaansa mustatakseen niin naisia kuin NAACP:tä.




Kansalaisoikeuksista kamppailtiin väkivallatta


1950-luvun puoliväli oli Yhdysvaltain mustalle väestölle kasvavan toivon aikaa. Presidenttinä istui maltillinen republikaani Dwight D. Eisenhower, ja korkeimman oikeuden ylituomarina toimi rotuerottelun vastustaja Earl Warren. Hänen johdollaan segregaatio kiellettiin ensin valtion kouluissa, sitten osavaltioiden välisessä bussiliikenteessä ja Montgomeryn boikotin jälkeen kaikessa julkisessa bussiliikenteessä.

Ruohonjuuritasolla rotuviha kuitenkin istui sitkeässä, ja valkoisten äärijärjestö Ku Klux Klan jatkoi terroriaan. Näissä oloissa NAACP päätti jatkaa suoraa, rauhanomaista toimintaa. Kamppailun johtajan Martin Luther Kingin vaalima väkivallattomuus koitui kansalaisoikeusliikkeen eduksi. Voimankäyttöön turvautuvat valkoiset alkoivat näyttää raakalaisilta omiensakin silmissä.

1957 Southern Christian Leadership Conference perustetaan koordinoimaan väkivallatonta toimintaa. Martin Luther King valitaan järjestön johtajaksi. Bussiboikotin takia työnsä menettänyt Rosa Parks muuttaa miehensä Raymondin kanssa Detroitiin ja saa töitä kongressiedustajan sihteerinä.

1960 Sit-in-liike alkaa. Mustat istuvat valkoisille varatuissa baareissa, kunnes ovat saaneet palvelua. John F. Kennedy valitaan presidentiksi.

1961 Congress of Racial Equality järjestää vapausajoja: valkoiset kansalaisoikeusaktivistit istuutuvat etelävaltioihin menevien bussien takaosaan ja mustat etuosaan. Menettely nostattaa valkoista väkivaltaa.

1962 FBI:n johtaja Edgar Hoover väittää presidentti Kennedylle, että Kingillä on yhteyksiä kommunisteihin. Liittovaltion poliisi saa verukkeen salakuunnella Kingiä epäisänmaallisuuden varalta.

1963 Alabamassa tuhotaan mustien asuinalueita. Yli 200 000 vähemmistöjen edustajaa marssii pääkaupunkiin Washingtoniin. King pitää kuuluisan Minulla on unelma -puheensa, jossa hän vaatii kansakuntaa toteuttamaan alkuperäisen visionsa tasa-arvosta. Presidentti Kennedy sitoutuu ajamaan kansalaisoikeuslakeja. NAACP:n toimitusjohtaja Medgar Evers ja Kennedy murhataan. Time-lehti valitsee Kingin vuoden henkilöksi.

1964 Demokraatti Lyndon B. Johnson valitaan presidentiksi. Hän aloittaa Suuri yhteiskunta -ohjelman ja ajaa kongressissa läpi yhtenäisen sairausvakuutusjärjestelmän ja kansalaisoikeuslait, jotka periaatteessa lopettavat rotusyrjinnän. Käytännössä lakeja kuitenkin kierretään varsin avoimesti. King saa Nobelin rauhanpalkinnon 34-vuotiaana, kaikkien aikojen nuorimpana. Time valitsee Johnsonin vuoden henkilöksi.

1965 Poliisi pahoinpitelee raa’asti äänioikeutta vaativia mustia mielenosoittajia Alabaman Selmassa. King järjestää vastalausemarssin. Kongressi hyväksyy äänioikeuslain, joka takaa kaikille kansalaisille yhtäläisen äänioikeuden. Musta kansalaisoikeusaktivisti Malcolm X murhataan.

1968 King tukee terveydenhoitoalan työntekijöiden lakkoa Memphisissä. Hänet murhataan kesken puheen pidon.

1999 Rosa Parksille myönnetään kongressin kultainen kunniamerkki, Yhdysvaltain korkein siviilikunniamerkki. Time valitsee hänet 1900-luvun 20 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.

2005 Rosa Parks kuolee Detroitissa 92 vuoden iässä. Hänet haudataan kansallissankarina. Parks on ensimmäinen amerikkalainen nainen, jonka muistoa kunnioitetaan pitämällä arkkua kahden päivän ajan kongressitalon rotundassa.




Edgar Nixon

Naiset ja kirkko kärjessä

Boikotin käytännön järjestelyt aloitettiin vielä samana iltana. Toimeen tarttui koko boikotti-idean¬ äiti, Alabama State Collegen englannin kielen professori Jo Ann Robinson, joka oli itsekin joutunut bussinkuljettajan herjaamaksi ja koettanut sittemmin tuloksetta neuvotella joukkoliikenteen ongelmista kaupungin päättäjien kanssa.

Robinson ja hänen johtamansa naisjärjestön Women's Political Councilin aktivistit monistivat illan ja yön tunteina kymmeniätuhansia lentolehtisiä, joissa kaikkia kaupungin mustia kehotettiin boikotoimaan busseja seuraavana maanantaina. Ponnistus oli melkoinen, ja kansalaisoikeushistorioitsija William T. Martin Riches korostaakin naisten kaiken kaikkiaan olleen avainasemassa kansalaisoikeusliikkeessä.

Naisten hääriessä tahollaan Edgar Nixon mietti sopivaa henkilöä boikotin johtoon. Seuraavana aamuna hän soitti Dexter Avenuen mustan baptistiseurakunnan tuoreelle nuorelle pastorille Martin Luther Kingille. Ensimmäinen boikottikokous järjestettiin Kingin kirkossa iltapäivällä.

Lauantaihin mennessä tuhannet mustat olivat kuulleet boikotista, ja sunnuntain jumalanpalvelusten jälkeen kaupungissa tuskin oli siitä tietämätöntä ihmistä.


Päivä venyi vuodeksi

Maanantaiaamuna boikotin johtoa kohtasi mykistävä näky. Vaikka satoi, kaduilla kiiti tyhjä bussi toisensa jälkeen.

Sykähdyttävä solidaarisuuden ilmaus odotti myös oikeustalolla: sadat mustat olivat saapuneet seuraamaan Parksin oikeudenkäyntiä. Se kesti viisi minuuttia ja päättyi 14 dollarin sakkotuomioon.

Oikeudenkäynnin jälkeen boikotin johtajat esittivät vaatimuksensa kaupunginvaltuutetuille. Matkustajille piti saada oikeus ottaa paikkansa saapumisjärjestyksessä siten, että mustat täyttäisivät bussia takaosasta ja valkoiset etuosasta lähtien. Kuljettajien piti kohdella mustia matkustajia yhtä ystävällisesti kuin valkoisia, ja yhtiöiden piti palkata lisää mustia kuljettajia.

Valtuutetut sivuuttivat vaatimukset tyystin. Boikotoijat ymmärsivät, että taistelusta tulisi pitkä. He olivat kuitenkin valmiit kamppailemaan edistyksen puolesta ja perustivat boikottia varten uuden järjestön, joka sai nimekseen Montgomery Improvement Association. Johtoon valittiin King.

Ensi töikseen MIA:n piti organisoida kuljetuksia boikottilaisille. Tähän King pyysi apua hyvältä ystävältään, Yhdysvaltain baptistikonventin sihteeriltä Theodore Jemisonilta, joka oli ideoinut autonlainausjärjestelmän helpottamaan Baton Rougen bussiboikottia. Heti ensimmäisenä päivänä yli 150 montgomerylaista ilmoittautui autonlainaajiksi, vaikka henkilöauto oli 1950-luvun Yhdysvalloissa kallis statussymboli.


Hengenpalo kesti hengenvaarat

Boikotin alettua liikenteenharjoittajilta jäi joka päivä saamatta jopa 30 000-40 000 bussimaksua. Montgomeryn vallanpitäjät vastasivat painostukseen rajusti. Yrittäjät irtisanoivat mustia työntekijöitään, ja poliisi sakotti autonlainaajia mielivaltaisesti. Sitten valkoista vastarintaa hoitamaan luotiin White Citizens’ Council, johon nopeasti liittyi 12 000 jäsentä.

Kun mustien seuraava kompromissiehdotus tyrmättiin 8. tammikuuta 1956, boikotin johtajat asettivat tavoitteekseen rotuerottelun täydellisen purkamisen busseissa.

Samaan aikaan valkoinen vastarinta kiihtyi. Paikallislehti Montgomery Advertiser julkaisi Kingiä ja boikottia mustaavia artikkeleita. King pidätettiin "ylinopeudesta". Uhkasoittajat pelottelivat Kingiä. Kingin ja Nixonin kotiin heitettiin dynamiittipommit.

Helmi-maaliskuussa viranomaiset turvautuivat MIA:lle osoitettuun ultimaatumiin ja mustien joukkopidätyksiin. Ne huipensivat boikottilaisten hengenpalon.

Sadat mustat Edgar Nixon etunenässä saapuivat vapaaehtoisesti oikeustalolle. Lehtikuvaajien salamavalot välkkyivät kuin Hollywood-elokuvan maailmanensi-illassa, ja pidätyksistä tuli boikottilaisten näyttävä protesti.

Kun King maaliskuun lopulla pidätettiin uudelleen, hän oli lopullisesti tähti. Oma yhteisö juhli häntä kuninkaana, ja valtakunnallisilla varojenkeruumatkoillaan hän sai muun muassa New Yorkissa vastaanoton, jollainen oli Kingin elämäkerran kirjoittaneen historioitsija Taylor Branchin sanoin "varattu vain Brooklyn Dodgerseille".


Voitto tuli kreivin aikaan

13. marraskuuta 1956 näytti siltä, että Kingin pahin painajainen toteutuisi. King istui synkkänä oikeudessa ja kuunteli Montgomeryn kaupungin vaatimuksia.

Kaupungin lakimiehet pyysivät tuomari Eugene Carteria kieltämään autonlainausjärjestelmän luvattomana kunnallisena kuljetusmenetelmänä ja langettamaan MIA:lle 15 000 dollarin sakon veronkierrosta. Järjestö oli yllätystodistajan mukaan tallettanut pankkiin 189 000 dollaria, mikä lakimiesten mielestä osoitti, että autonlainaus oli ollut myös liiketoimintaa.

Kesken istunnon uutistoimisto Associated Pressin toimittaja ojensi Kingille paperilapun. Yhdysvaltain korkein oikeus oli juuri ratkaissut Montgomeryn busseissa harjoitettua rotuerottelua koskevan oikeusjutun mustien eduksi ja samalla todennut segregaation yleisissä busseissa perustuslain vastaiseksi.

Hetken päästä eräs musta läsnäolija huudahti: "Kaikkivaltias Jumala on puhunut meille Washington D.C:stä!". Salissa syntyi meteli, jonka tuomari Carter joutui hiljentämään nuijaniskuilla, ennen kuin hän määräsi Kingille 500 dollarin sakon laittomasta boikotista ja luovutti hänelle autonlainaamista koskevan kiellon - vaikka se oli juuri muuttunut merkityksettömäksi.



Päivi Parhi-Riikola ja historiaan erikoistunut toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018