Kuvitteleeko joku tosissaan, että James Bond olisi selvinnyt tähän asti hengissä ilman fysiikan tuntemusta, kysyvät saksalaistutkijat, jotka ovat paneutuneet agentin maailmaan. 007:n temput ovat täyttä fysiikkaa, mitä nyt joskus lipsahtaa pientä liioittelua mausteeksi.
 

Teksti: Eeva Mäkelä

Kuvitteleeko joku tosissaan, että James Bond olisi selvinnyt tähän asti hengissä ilman fysiikan tuntemusta, kysyvät saksalaistutkijat, jotka ovat paneutuneet agentin maailmaan. 007:n temput ovat täyttä fysiikkaa, mitä nyt joskus lipsahtaa pientä liioittelua mausteeksi.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.Ravistettuna, ei sekoitettuna

Aina tilatessaan votkamartiniaan James Bond opastaa baarimikkoa: – Shaken, not stirred. Miksi hän tahtoo juomansa näin?Kun juoma ravistetaan jäiden kanssa, se jäähtyy tehokkaasti. Bond siis pitää viileästä mutta ei lasissä kilisevistä jäistä?Ravistelun puolesta puhuu myös 1999 kanadalaisessa Länsi-Ontarion yliopistossa tehty tutkimus, joka julkaistiin British Medical Journalissa. Tutkijat totesivat, että ravistellun drinkin antioksidatiivinen eli hapettumista estävä vaikutus oli tehokkaampi kuin sekoitetun; se siis voisi paremmin suojata vanhenemista edistäviltä vapailta radikaaleilta.Saksalaisfyysikkoja Metin Tolania ja Joachim Stolzea nämä perustelut eivät vakuuta. Viilennysvaikutus on liian ilmeinen, ja heidän mielestään nautinnonhaluinen agentti on kaukana terveysfanaatikosta. He löytävät sopivan hienostuneen ratkaisun molekyylitasolta. Votkamartini on suhteellisen pienten alkoholimolekyylien ja suurempien rengasrakenteisten aromaattisten yhdisteiden seos. Rakenteeltaan sitä voi verrata esimerkiksi mysliin, jossa on pieniä kaurahiutaleita ja suuria pähkinöitä. Kun mysliä ravistelee suljetussa astiassa riittävän kauan, suuret ja raskaat pähkinät päätyvät pinnalle, mikä tuntuu kummalta. Tällä parapähkinäilmiöllä on kuitenkin järkeenkäypä selitys. Ravisteltaessa pienet hiutaleet solahtavat täyttämään pähkinöiden alla olevia rakoja. Samalla mysli pakkaantuu tiiviimmäksi, eivätkä kerran alas painuneet hiutaleet enää pääse nousemaan koloistaan. Suuret pähkinät työntyvät kohti pintaa.Bondin martinissa ravistelu rikastaa pähkinöitä vastaavat suuret makumolekyylit pinnalle. Jos juoma sekoitettaisiin mikserillä, ne jakautuisivat tasaisesti.Kun Bond siemaisee martiniaan, hän saa ensihörpyllä maksimaalisesti makua. Hyvä pointti kiireiselle agentille, joka ei koskaan ehdi tyhjentää lasiaan!

James Bondin votkamartini0,5 cl kuivaa vermuttia (alkuperäisreseptissä Kina Lilletiä)1 cl votkaa3 cl giniäRavista jääkylmäksi ja tarjoile suuren sitruunankuorisuikaleen kanssa.

Kun tie kapenee, jatketaan kahdella pyörällä

Elokuvassa Timantit ovat ikuisia James Bond joutuu poliisin takaa-ajamana umpiperään, josta johtaa eteenpäin ainoastaan kapea kuja. Bond ei tästä hätkähdä. Agentti kallistaa auton ajamalla toisen puolen renkaat ylös lastauslaiturin luiskaa pitkin – ja jatkaa sen jälkeen matkaa kahdella pyörällä. Perässä tulevat poliisit yrittävät samaa, mutta heidän autonsa kellistyy katolleen. Kuinka temppu tehdään, ja mikä poliiseilta meni vikaan?Kyljellään kahdella renkaalla seisova auto pysyy tasapainossa vain, jos sen tukipiste kadulla osuu tismalleen painopisteen alapuolelle. Tällöin alaspäin suuntautuvasta painovoimasta ei aiheudu vääntövaikutusta. Tasapainotila on horjuva – auto seisoo yhtä vakaasti kuin lyijykynä terällään. Tasapainon säilyttämiseksi tarvitaankin toinenkin, painovoiman vääntöä kumoava voima. Bondin oma paino ei millään riitä tasapainottamaan auton valtavaa painoa. Hän käyttääkin oivaltavasti hyväkseen sivusuunnassa vaikuttavaa keskeisvoimaa. Koska keskeisvoima vaikuttaa vain mutkissa, Bond säätelee sen vaikutusta rattia kääntämällä.Jättäessään lastauslaiturin 007 ohjaa oikeanpuoleisilla pyörillä keikkuvaa autoa tiukasti vasemmalle, jolloin keskeisvoima vetää autoa oikealle ja edistää pystyssä pysymistä. Bondia seuraava poliisi tekee samoin, mutta koska poliisiauton painopiste on ylempänä kuin Bondin urheiluauton, keskeisvoima kasvaa liian suureksi ja auto kiepsahtaa katolleen.Mutkan jyrkkyyden lisäksi keskeisvoimaan vaikuttaa ajonopeus. Liian hitaassa vauhdissa jyrkätkään ohjausliikkeet eivät riitä korjaamaan tasapainoa. Liian nopeassa vauhdissa taas pieninkin vastaohjaus suistaa auton tasapainosta.Rautaisannoksen fysiikkaa opiskellut ja päässälaskutaidoltaan pettämätön 007 osaa ajaa oikeaa nopeutta, noin 30 kilometriä tunnissa. Ohjausliikkeillä tasapainotellen auto pysyy tällöin kahdella pyörällä niin kauan kuin se on liikkeessä.Kun vauhti pysähtyy, keskeisvoiman vaikutus lakkaa ja tasapaino särkyy.  Samoin käy pyöräilijälle. Pyörä pysyy tasapainossa vain niin kauan kuin polkee.

Agentin aurinkolaseilla näkee sisään

007 ja kuoleman katse -elokuvassa James Bond tahtoo nähdä huoneeseen, johon häneltä on evätty pääsy. Kirkas kesäaurinko paistaa, ja voimakkaat heijastukset häiritsevät. Pitääkö tiedustelutehtävissä liikkuvan agentin litistää nenänsä ikkunaruutuun?Ei tietenkään. Hän panee silmilleen tavallisilta aurinkolaseilta näyttävät polarisaatiolasit, asettuu vinottain ikkunaan nähden ja kääntää linssejä. Nyt hän pystyy esteettömästi tarkkailemaan huoneen tapahtumia.Mitä tapahtui? Voiko heijastuksen noin vain kääntää pois? Mikä on lasien salaisuus?Valo on poikittaista aaltoliikettä, joka normaalisti värähtelee kaikissa kohtisuorissa tasoissa etenemissuuntaansa nähden; se on siis ikään kuin pulloharja. Polarisaattorilla valosta voidaan suodattaa vain tiettyyn suuntaan värähtelevä osuus. Polarisaattori on kuin kalteriovi, josta solahtavat läpi ainoastaan kaltereiden suunnassa värähtelevät aallot. Heijastuminenkin saa aikaan polaroitumista, ja juuri tähän perustuu polarisaatiolasien teho. Tavalliset polaroivat aurinkolasit on valmistettu siten, että ne suodattavat tehokkaasti vaakasuorilta pinnoilta, esimerkiksi tien tai veden pinnasta, heijastuvaa valoa. Britannian salaisen palvelun valmistamat lasit ovat mukautuvammat: niillä saa suodatettua pois minkäsuuntaisen valon  tahansa, kun vain kääntää sopivasti polarisaattoria.Heijastuneen valon polarisaatioaste riippuu kuitenkin siitä, missä kulmassa tirkistelijän katse osuu ikkunalasiin; täydellisimmillään se on kulman ollessa 50–60 astetta. Bond asettuukin selvästi yli 45 asteen kulmaan ikkunaruutuun nähden ja kääntää sitten lasiensa suodattimen sopivaan asentoon niin, ettei hänen silmiinsä pääsee yhtään ikkunasta heijastunutta valoa.

Laukaus lentokoneessa

Elokuvassa 007 ja Kultasormi lennetään Newfounflandin yllä, kun Bond-tyttö Pussy Galore osoittaa Bondia vatsaan revolverilla. Bond varoittaa, että lähietäisyydeltä ammuttu luoti lävistäisi hänen lisäkseen lentokoneen rungon, joilloin matkustamon paine karkaisi ja syntyvä ilmavirta imaisisi heidät molemmat ulos koneesta. Pussy pistää pyssyn pois. Myöhemmin Bond joutuu käsirysyyn elokuvan konnan Auric Goldfingerin kanssa. Taistelun tiimellyksessä Goldfingerin ase laukeaa. Luoti pirstoo lentokoneen ikkunan, ja mies imeytyy sen kautta ulos.Kävisikö näin todellisuudessa? Lentokoneiden matkakorkeudessa 10 000 metrissä ilmanpaine on ihmisille liian pieni. Matkustamo on paineistettu niin, että sen ilmanpaine on sama kuin 2 000 metrin korkeudessa. Tämä on noin kolminkertainen verrattuna koneen ulkopuolella vallitsevaan paineeseen. Koska kaasujen paine-erot pyrkivät tasoittumaan, rikkoutuneesta ikkunasta alkaisi suihkuta ilmaa ulos.Fysiikka sanelee, että virtauksen nopeus on kääntäen verrannollinen sen poikkipinta-alaan. Siis mitä pienempi reikä, sitä kovempi imu. Ikkunan kohdalla virtausnopeus on noin 330 metriä sekunnissa. Tällainen puhuri imaisee ikkunapenkissä istuvan mukaansa, jos reikä vain on riittävän suuri. Auric Goldfinger seisoo kuitenkin kauempana matkustamossa, missä virtauksen poikkipinta-ala on seitsenkymmenkertainen ja virtaus hidastunut 4,7 metriin sekunnissa. Viri saisi boforiasteikolla arvon 3 – kohtalainen tuuli, joka liikuttaa puiden lehviä ja saa liput suoristumaan mutta ei vie riskiä miestä mennessään.Vakavassa vuototilanteessa suurin vaara on paineen rajun laskun aiheuttama happivaje. Tarvitaan happinaamareita, ja kapteenin pitää heti pudottaa lentokorkeutta.Entä luodinreikä? Bond on oikeassa siinä, että Pussy Galoren pitelemän .45-kaliiperisen Smith&Wesson 25-2:n piipusta ampaiseva luoti lävistäisi niin agentin vatsan kuin lentokoneen alumiinikyljen. Mutta hänen puheensa reiän vaikutuksista ovat liioiteltuja. Nykylentokoneissa on jo muutenkin säädeltyä vuotoa– ilmastointiventtiilejä. Yksi lisäreikä kyljessä saisi fyysikoiden mukaan vain venttiilit säätymään pienemmälle. Bond bluffaa pelastaakseen nahkansa.

Mahtuuko rannekelloon supermagneetti?

Filmin Elä ja anna toisten kuolla alussa James Bond näyttää esimiehelleen rannekelloaan. Kun Bond painaa nappia, lusikka lähtee liikkeelle M:n lautaselta runsaan metrin päästä ja lennähtää kiinni kelloon.Bondin kellossa on siis sähkömagneetti. Napin painallus kytkee virran, ja kello magnetoituu. Jokainen voi tehdä sähkömagneetin kietomalla rautanaulan ympärille johdinta ja kytkemällä sen paristoon. Siinä ei ole mitään kummaa, mutta kellon vetovoimassa on.Magneettinen vetovoima heikkenee hyvin nopeasti etäisyyden kasvaessa. Magneetti, joka jaksaa nostaa teelusikan sentin päästä, saa kymmenen sentin päästä liikkeelle enää yhden mikrogramman painoisen esineen.Magneettikentän voimakkuuteen vaikuttavat myös johtimessa kulkeva virta, käämin kierrosluku ja poikkipinta-ala sekä käämin sydämen materiaali.Jos vain yksinkertaisesti kiinnitetään kellon alle kieppi kuparilankaa, M:n lusikan painovoiman voittamiseksi tarvitaan 4,5 miljardin ampeerin sähkövirta. Vertailun vuoksi: sähköveturi vaatii noin 300 ampeerin virran, ja salama saattaa hetkellisesti tuottaa yhden miljoonan ampeerin virran.Suuri virran voimakkuus tuottaa paristopulmia. 4,5 miljardin ampeerin virtaa vaativa kello imisi tavallisen patterin tyhjiin miljoonasosasekunnissa.  Sähkövirta myös kuumentaa. Vaikka virtavaatimus saataisiin kutistettua 9 000 ampeeriin vaihtamalla magneetti rautasydämiseen käämiin, jonka ympärille on kiedottu sata kierrosta ohutta kuparilankaa, nappia painettaessa kello kuumenisi 40 miljoonaan asteeseen, ja 007 hajoaisi atomeiksi. Vaihdetaan rautasydän magneettikenttää vielä tuhat kertaa tehokkaammin vahvistavaan amorfiseen metalliin, kasvatetaan kellotaulun halkaisija kahdesta kolmeen senttiin ja kieputetaan käämin ympärille 1 800 kierrosta erityisen ohutta, 0,01 millimetrin kuparilankaa. Nyt riittää viiden ampeerin virta, eikä kello kuumene enää kuin 250 asteeseen. Tämä tuskin  huippuagenttia hätkähdyttää.Lusikalla leikittyään 007 palaa toimiston kaappiin kätkemänsä naisen syleilyyn ja sipaisee kellollaan tämän leningin vetoketjun auki.

Professorit paneutuivat Bondiin

Dortmundin teknisen korkeakoulun kokeellisen fysiikan professori Metin Tolan on luennoinut jo 15 vuotta 007:n seikkailuista. Hän on yhdessä kollegansa Joachim Stolzen ja 41:n kesäseminaarin opiskelijan kanssa koonnut kirjan, jossa paneudutaan Bond-elokuvien temppuihin, Q:n verstaan kehittämiin apuvälineisiin ja agentin vihollisten metkuihin.Tutkijat vakuuttavat Bond-elokuvien temppujen olevan täyttä fysiikkaa. Joskus 007 kenties ylittää inhimillisen suoritus- ja kestokyvyn rajat, ja silloin tällöin elokuviin on eksynyt epätarkkuuksia ja silkkaa puppuakin.Esimerkiksi elokuvassa Kuuraketti katsojalle uskotellaan Bondin altistuvan 13 g:n kiihtyvyydelle, vaikka hän kuvasta päätellen kokee vain 1,5-kertaisen painovoiman. Kun maailma ei riitä -elokuvassa 007 näkee ”röntgenlaseilla” kasinon pelaajat alusvaatteisillaan.Tämän jutun Bond-temppujen fysikaaliset selostukset perustuvat Metin Tolanin ja Joachim Stolzin kirjaan Geschüttelt nicht gerührt (2008 Piper Verlag GmbH).

Eeva Mäkelä on filosofian tohtori, vapaa tiedetoimittaja ja kääntäjä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018