Suomen Kuvalehti määritteli vuonna 1958 Suomen keskipisteen. Kun kriteerejä hieman viritellään, pisteitä kertyy useita ja pääkaupungiksi nousee Hämeenlinna.



Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2009



Vuonna 1958 Suomen Kuvalehti päätti etsiä Suomen keskipisteen eli kohdan, jonka päällä jäykkä Suomen kartta pysyisi tasapainossa tylpän piikin kärjessä. Keskipiste löytyi asumattomalta alueelta Piippolan kunnasta.

Piippolalaiset haaveilivat paikasta matkailukohdetta ja muurasivat talkoilla maamerkin, johon Suomen Kuvalehti kustansi laatan "Suomen keskipiste, The Center Point of Finland". Monumenttia ei kylläkään viety varsinaiseen keskipisteeseen, vaan se sijoitettiin lähimpään asutettuun paikkaan Leskelän kylään nelostien varteen.

Maankohoaminen muuttaa kuitenkin Suomi-neidon kurveja varsinkin länsirannikolla. Keskipisteen alueen kunnat päättivät 2000-luvun alussa selvittää, vieläkö piste on paikallaan.

Maanmittauslaitoksen mittaustulokset julkaistiin kuusi vuotta sitten. Manneralueen ja suurimpien saarten mukainen keskipiste oli edelleen Leskelässä. Kaikki saaret mukaan lukien keskipiste oli Talasnevan itäpuolella, sekin Piippolassa. Manneralueen keskipiste eli Suomen valtakunnan maarajojen ja merenrantaviivan rajaaman alueen painopiste osui Kestilään, Piippolasta koilliseen. Koska Suomen voi määritellä monella tapaa, alueen kunnat ovat markkinoineet itseään jo kokonaisena keskipisteen alueena. Tämän vuoden alusta keskipisteet ovat kuuluneetkin samaan kuntaan, kun Piippolasta ja Kestilästä tuli osa Siikalatvaa.

Jos saarten lisäksi aluemeri otetaan huomioon, keskipiste on Piippolasta lounaaseen. Se oli ennen Kärsämäen keskustassa, mutta siirtyi Haapajärven kaupunkiin, kun Suomen aluemeri laajeni vuonna 1995.

Monumentti on myös Puolangalla, jossa on Manner-Suomen niin sanottu keskikohta eli puoliväli. Se on laskettu puolittamalla ensin Manner-Suomi pohjois-eteläsuunnassa eli Utsjoen Nuorgamista Hangon Tulliniemeen ja tältä leveyspiiriltä uudelleen länsi-itäsuunnassa Oulunsalosta itärajalle. Tosin monumentti on tässäkin tapauksessa valtatien varressa hieman syrjässä itse puolivälistä.

Tällaiset maantieteelliset keskipisteet ovat hauskoja turistikohteita, mutta yhteiskunnallisesti niillä ei ole merkitystä. Sen sijaan väestöllinen keskipiste eli Weberin piste, jonka saksalainen tilastomaantieteilijä Alfred Weber loi 1900-luvun alkupuolella, on jopa määrännyt pääkaupungin paikan Brasiliassa.

Jos kaikki brasilialaiset määrättäisiin pääkaupunkiin verolle pantaviksi, kaikkien kansalaisten yhteenlaskettu matka on lyhin maan keskiosaan Brasíliaan, josta tehtiin pääkaupunki Rio de Janeiron sijaan 1960.

Jos Suomen hallitus haluaisi alueellistaa valtion keskushallinnon Weberin pisteeseen, uusi pääkaupunkimme olisi nykyinen Etelä-Suomen läänin pääkaupunki Hämeenlinna, sillä Weberin piste osuu entiseen Hauhon kuntaan, joka kuntaliitosten jälkeen on Hämeenlinnan kaupungin koillinen osa. Muuttoliikkeen jatkuessa piste hiljalleen valuu lounaaseen.

Koska etelän väestökeskittymät ovat myös hieman muuta Suomea vauraampia, Suomen taloudellinen keskipiste - määriteltynä sen mukaan, missä bruttokansantuote syntyy - lienee sekin Hämeenlinnassa tai välittömästi sen lounaispuolella.


Pistebongarin Suomi


Monesta keski- ja ääripisteestä löytyy kyltti tai kivipaasi - joskaan ei aina ihan oikealta paikaltaan. Automatkailijoiden mieliksi merkkejä on pystytetty tienvarsiin.


Mantereen läntisin Koltapahtaniemi, Enontekiö


Kuivin ja pilvisin Kevo, Utsjoki Sadetta 415 mm, aurinkoa 1 279 h


Maaston Korkein Halti, Enontekiö 1 323,6 m


Kylmin Palojärvi, Enontekiö Keskilämpötila -2,6˚c


Maanteiden korkein, valtatie 21, Enontekiö


Syvin sisävesi Vasikkaselkä, Inari 95 m


Pohjoisin Nuorgam, Utsjoki


Keskimääräisin sademäärä Pulju, Kittilä 501 mm


Manner-Suomen keskiväli Puolanka


Manner- ja saaristo-Suomen keskipiste Piippola


Manner-Suomen keskipiste Kestilä


Manner- ja meri-Suomen keskipiste Haapajärvi


Itäisin Virmajärvi, Ilomantsi


Keskimääräisin keskilämpötila Valtimo 1,9˚C


Aurinkoisin ja lämpimin Utö


Pisin valtatie Helsinki-Utsjoki 1 295 km


Sateisin Hyytiälä, Juupajoki 714 mm


Suurin järvi Saimaa 4 400 km²


Väestö-Suomen keskipiste Hämeenlinna


Saariston läntisin Märket


Saariston eteläisin Bogskär


Mantereen eteläisin Tulliniemi, Hanko


Syvin meri Ahvenanmeri 300 m


Suurimmasta saaresta kova vääntö


1 Sääminginsalo eli Kerimäen saari Saimaan vesistössä (1 069 km2) on suurin, jos edellytetään, että vedenpinta on samalla korkeudella eri puolella saarta. Sääminginsaloa ympäröi 76 metrin korkeudella olevien järvien lisäksi kuitenkin myös kolme kanavaa.

2 Perinteisesti Suomen suurimpana saarena pidetty Soisalo (1 635 km2) ei täytä kriteeriä vedenpinnan yhtenäisestä korkeudesta saaren ympärillä. Soisaloa ympäröi joukko koskia, jokia ja järviä, ja vedenpinnan korkeusero on kuusi metriä.

3 Jos vedenpinnan pitää olla samalla korkeudella eikä kanavia hyväksytä, Ahvenanmaan pääsaari (685 km2) on suurin tiukimmillakin määritelmillä.

4 Jos hyväksytään, että vedenpinnan taso saaren ympärillä voi vaihdella ja että saari voi rajautua paitsi mereen ja järviin myös jokiin, Suomen suurin saari on Etelä-Suomen saari. Se jää Suomenlahden ja Selkämeren sekä Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöjen väliin. Vedenjakaja näiden kahden vesistön välillä on nimittäin järvi, josta lähtee kaksi laskujokea. Tämä järvi sijaitsee Padasjoella, ja sen nimi on osuvasti Vesijako. Vesijaon laskuojat tosin ovat osan vuotta niin kuivia, ettei niitä voi edes kunnolla meloa.


Ilmainen vinkki Liminkaan


Aika moni kunnanjohtaja haluaisi johtaa kuntaa jossakin Suomen keskipisteessä. Esimerkiksi Limingassa se onnistuisi. Kirkon ja kuuluisan lintulahden lisäksi kunnan alueelle osuu Suomen manner- ja merialueiden puoliväli.
Kun puolittaa Nuorgamin (70°5’30") ja Bogskärin (59°30’10") leveysasteet ja Märketin (19°07’53") ja Ilomantsin Virmajärven (31°35’11") pituuspiirit, saadaan koordinaateiksi 25°21’34" N 64°47’40" E. Se näyttää sijoittuvan suunnilleen Värminkoskentien ja junanradan risteykseen parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.
Jättäisikö joku lukija vaikka tämän Tiede-lehden kyltiksi Värminkoskentielle?

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018