Toripöydän tuore mansikka, pihagrillissä tirisevä makkara, vastalevitetty asfaltti…Tuoksumuistot vetoavat tunteisiin ja voivat säilyä lapsuudesta vanhuuteen.Jotkut haistelevat viinejä ja jotkut harrastavat japanilaista suitsuke-puiden tunnistusta, kodoa. Samalla asenteella voi hakea entistä tietoisempaa suhdetta tuoksuihin. Kierrä kanssamme kesä-Suomen tuoksu-näyttämöitä sieraimet avoinna!

Teksti: Petri Riikonen ja Kirsi Heikkinen

Toripöydän tuore mansikka, pihagrillissä tirisevä makkara, vastalevitetty asfaltti…Tuoksumuistot vetoavat tunteisiin ja voivat säilyä lapsuudesta vanhuuteen.Jotkut haistelevat viinejä ja jotkut harrastavat japanilaista suitsuke-puiden tunnistusta, kodoa. Samalla asenteella voi hakea entistä tietoisempaa suhdetta tuoksuihin. Kierrä kanssamme kesä-Suomen tuoksu-näyttämöitä sieraimet avoinna!

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010

Kesäkadulla

Nuuhki helteisen kaupungin hajukirjoa ja levitä sieraimet sadekuuron jälkeiseen raikkauteen.

Asfaltti haisee PAHalta

Kun joudut pysähtymään kesämatkallasi asfaltointityön takia, nenääsi leijuu bitumille ominainen tuoksu, joka voi tuntua mielestäsi hyvältäkin. Se on peräisin polyaromaattisista hiilivedyistä eli PAH-yhdisteistä, joita purkautuu kuumasta asfalttiseoksesta.Asfaltti on monimutkainen sekoitus parafiinisia ja aromaattisia hiilivetyjä sekä heterosyklisiä yhdisteitä, jotka sisältävät rikkiä, typpeä ja happea. Kun asfalttia levitetään, ilmaan lehahtaa muun muassa hivenen antraseenia, naftaliinia, fenantreenia, bentsofluoranteenia, bentsopyreeniä ja kryseeniä. Mitä korkeampi lämpötila, sitä sakeampana ilma on näistä yhdisteistä.

Lähteet: tutkija Stacey Anderson, NIOSH, Yhdysvallat, ja Concise international chemical assessment document 59, Asphalt (Bitumen), WHO 2004

Mies juustoa, nainen sipulia

Miesten kainalohiki haisee juustolle, naisten sipulille ja trooppisille hedelmille. Kumpikin haju syntyy hien alun perin hajuttomista yhdisteistä, jotka kainalon bakteerit muuntavat tuoksuviksi: miehellä rasvahapoista, naisella rikkipitoisista yhdisteistä.

Lähde: Chemical Senses 2009

Kolikot hajustaa ihminen

Kolikoiden tai työkalujen ”metallin” haju johtuu siitä, että ihmisen hien happamuus syövyttää niiden pinnasta rautaa ja se puolestaan saa ihon rasvasta irtoamaan tuoksuvia aldehydeja ja ketoneja, jotka ihminen kokee ”raudanhajuna”. Käytetyissä kolikoissa on haju jo valmiina, koska niihin on jäänyt edellisten käyttäjien ihon rasvaa. Sama tuoksu syntyy, jos iholle hieroo verta, ja kyky haistaa veri onkin todennäköisesti tämän tuoksuelämyksen alkulähde.

Lähde: Angewandte Chemie International Edition 2006

Vanhassa kirjassa hehkeä aromi

Ruohoinen, happoinen, vaniljainen, myskinen. Näin kuvailevat antikvariaattikirjan tuoksua kemistit, jotka erittelivät paperin vähittäisen hajoamisen aromeja. Massaspektrometrillä analysoidusta tuoksujäljestä näkee myös, miten suuressa hajoamisvaarassa esimerkiksi arvokas kirja on.

Lähde: Analytical Chemistry 2009

Valurauta-aita kuin valkosipuli

Valurautaisista esineistä voit aistia valkosipulimaista hajua. Tämä syntyy, kun rautaa liukenee ympäristön happojen vaikutuksesta ja raudan fosfori- ja hiiliepäpuhtauksista muodostuu tuoksuvia fosforiyhdisteitä.

Lähde: Angewandte Chemie International Edition 2006

Katoava tuoksu: ratapölkkyjen kreosoottiöljy

Monen sukupolven kesämatkoja säestänyt puupölkkyjen kyllästeaineen tuoksu hupenee: valtion rataverkon noin 15 miljoonasta pölkystä jo 8 miljoonaa on vaihdettu betonisiin. Pääraiteilla jo yli 2/3 on betonia. Esimerkiksi vuonna 2009 betonipölkkyjä asennettiin Liikenneviraston mukaan noin 320 000.

Löydä lempiparfyymisi

Kadulla ja kaupoissa kohtaamiasi hajusteita voit analysoida tällä tuoksuympyrällä. Kukin sektori listaa kyseisen tuoksutyypin tavallisia osasia.

Lähde: www.fragrancesoftheworld.com

Kukkaisetkukka (tuoreet kukat ja niiden seokset)mieto kukka (kukka- ja hedelmäaldehydit, vanilja)itämainen kukka (appelsiininkukka, mausteet)

Itämaisetmieto itämainen (suitsukkeet, ambra, kukat, mausteet)itämainen (itämaiset hartsit, vahvat kukat, myskit, vanilja)itämainen puu (santelipuu, patsuli, kukat, mausteet)

Puumaisetpuu (setri, patsuli, mänty, santelipuu, vetiver-ruoho)sammaleinen puu (hankajäkälä, ambra, sitrukset)kuiva puu (setri, tupakka, palanut puu, nahka)

Raikkaatsitrus (sitruuna, mandariini, bergamotti, appelsiini, greippi)hedelmä (persikka, päärynä, luumu, omena, mansikka, vadelma ym.)vihreä (galbaanihartsi, leikattu ruoho)vesi (meri, sateenjälkeinen tuoksu)

yhdistelmätesim. sitrus, mausteet, laventeli ja itämainen puu

Bongaa nämä

Autoista: bensiini, moottoriöljy

Ihmisistä: hajusteet, hiki, valkosipuli

Kadusta: sateenjälkeinen raikkaus, vastalevitetty asfaltti

Kaupoista: hajusteet, juustot, tuore leipä, vanhat kirjat

Ravintoloista: grillaus, kahvi, valkosipuli

Torilta: herne, kalat, mansikka, mansikkajäätelö

Muusta: eläintarhaeläimet, huvipuiston ruoat ja tekniikka, kahvin-paahtimo, popcorn., rautatie, sellutehdas

Kesäkodissa

Tallenna läheiset tuoksumuistot sisällä ja ulkona.

Makkarassa hivelee maillard

Makkaran pinnan ruskistumisen aiheuttavat proteiinien, sokerien ja rasvojen maillardreaktioiden tuotteet, jotka ovat myös tärkeitä grillatun lihan aromiaineita. Juuri ne siellä makkaranuotiolla kutkuttavat hajuhermojamme.Monipolvinen maillardreaktio tarvitsee lähtöaineikseen proteiineista pilkkoutuvia aminohappoja ja pelkistäviä sokereita, kuten glukoosia tai fruktoosia. Niistä syntyviä yhdisteitä on tunnistettu jo useita tuhansia, ja monta on vielä tunnistamatta.

Lähde: Anu Hopia, elintarvikekehityksen professori, Turun yliopisto

Miksei saunassa hikoiltu hiki haise?

Saunahiki ei lemua, koska se on tuoretta. Hiki suodattuu verestä, eikä veri sen enempää kuin tuoreeltaan erittynyt hiki haise. Haju tulee vasta ajan kanssa, kun bakteerit ja muut ihon mikrobit hajottavat proteiineja. Vanhan hien aromiin vaikuttavat myös talin ja ihosta hilseilevien sarveissolujen hajoamistuotteiden hajut.

Vastaajana Matti Hannuksela, ihotautiopin emeritusprofessori, Helsinki (Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2008)

Ruoho tuoksuu ”vihreältä”

Vastaleikatun nurmen tuoksu hivelee nenää. Sen saavat aikaan eritoten heksenaalin, heksenolin, heksanaalin ja heksanolin isomeerit, joita syntyy ja hulmahtaa ilmaan, kun leikkurin terä viiltää ruohojen lehdet poikki.Nämä haihtuvat yhdisteet laastaroivat vioittuneita soluja: niillä on antibioottisia ominaisuuksia, joten ne ehkäisevät bakteerien hyökkäyksiä. Tämä ”vihreän tuoksu” hoitaa myös ihmistä. Japanilaistutkijoiden mukaan cis-3-heksenoli ja trans-2-heksenaali lievittävät niin stressiä, kipua kuin väsymystä.

Lähteet: Journal of geophysical research 1999, Biopsychosocial medicine 2008, Chemical senses vol 30

Kesäsade nostaa tuoksut kasviöljyistä ja bakteereista

Kasvillisuus on täynnä voimakastuoksuisia haihtuvia öljyjä ja muita yhdisteitä. Kun sadevesi osuu itseään lämpimämpään kasvillisuuteen ja maahan, se höyrystyy ja kuljettaa nämä kasvien yhdisteet mukanaan ilmaan. Ihmisnenä aistii tämän aromaattisen vesihöyryseoksen ”sateen tuoksuna”.Tuoksu vaihtelee kasvillisuuden mukaan. Esimerkiksi sateiselle mäntymetsälle antaa tuoksun alfa-pineeni, joka tunnetaan myös tärpätin ainesosana.Lisäksi sade irrottaa maasta ilmaan esimerkiksi aktinobakteerien itiöitä, joiden aromin aistimme ”maan tuoksuna”. Se on voimakkaimmillaan, kun sadetta on edeltänyt pitkä kuiva kausi. Muhevaa sateenjälkeistä ”maan tuoksua” ryydittävät myös aktinobakteerien ja syanobakteerien hajoamistuotteet, geosmiini ja 2-metyyli-isoborneoli.Hapan sade voi puolestaan aiheuttaa kemiallisia reaktioita, jotka tuottavat aromaattisia aineita maanpinnan kemiallisista yhdisteistä, kuten eloperäisistä hajoamistuotteista. Tällöin sateenjälkeinen haju ei välttämättä ole miellyttävä.Ukkosen jälkeen saattaa aistia myös pistävän otsonintuoksahduksen.

Lähde: Heikki Vuorela, farmakognosian professori, Helsingin yliopisto

O3

Löyhkästä eroon. Jollei pinttynyt katku lähde tuuletuksella ja pesulla, voi kokeilla otsonointia. Moni hajumolekyyli hajoaa reaktiossa otsonin kanssa. Otsonointilaitteita ei kuitenkaan pidä käyttää ihmisten läsnäollessa, koska isoina määrinä otsoni on haitallista keuhkoille.

Mansikan tuoksua useimmat ihmiset kuvailevat makeaksi. Mansikasta erittyy yli 360:tä haihtuvaa ainetta, joista puolenkymmentä on havaittu aromille tärkeimmiksi.

Mustaherukan lehden aistit myös esimerkiksi sauvignon blanc -rypäleistä tehdyissä valkoviineissä.Viinien haistelusta lisää: Orastavasta eläimellisyydestä alkavaan dekadenssiin, Tiede 11/2008, s. 36–39, tai tiede.fi/arkistoBouquet piilottelee tuoksuttomissa aineissa, Tiede 2000 7/1997, s. 24–28

Bongaa nämä

Keittiössäbasilikaetikatfenkolihernejuustotkahvikalakuminaleivät tuoreinamansikkametvurstioluetoreganopulla tuoreenaraparperirosmariinisitruunatilliviinit

Puutarhassaaamuinen raikkausgrillausjuhannusruusuleikattu ruohokanankakkakompostilaventelimultamustaherukan lehdetorvokkisateenjälkeinen raikkaussyreenituomi

Kesämökillämäntysuopapuunsavusaunasaunavihtatervaulkona kuivattu pyykki

Kesämetsässä

Nauti kotimaisista luonnonkasveista niin kauan kuin kesää riittää.

Valkolehdokin metsäntäyttävä aromi ilahduttaa kesäyön kulkijaa. Ihmisellä on ilmeisesti hedelmämieltymystensä takia sama hajumaku kuin pölyttäjäperhosilla. Sen sijaan esimerkiksi ukonputken pölyttävät lannan hajuun mieltyneet kärpäset ja kovakuoriaiset, ja sen huomaa.

Koivikon sateenjälkeisestä saunavihdan tuoksusta pääset nauttimaan kuivanakin päivänä rusentamalla lehden tai silmun kämmenelläsi.

Katoaako kukkien tuoksu?

Kukkia ei haista nykyisin niin kaukaa kuin ennen teollistumista. Esimerkiksi suuren kaupungin saastuttamassa ilmassa kukkien tuoksu pääsee nykyisin vain 200–300 metrin päähän, kun sen arvioidaan vielä 1800-luvun puolivälissä levinneen 1–1,2 kilometrin etäisyydelle.

Lähde: Atmospheric Environment 2008

Bongaa nämä

Havupuiden neulaset ja pihka

Kielon kukat: kangasmetsät, lehdot,touko-kesäkuussa

Koivujen lehdet ja silmut

Pihasaunion kukat:pihat, tienvarret, joutomaat,heinä-syyskuussa

Rantamintun lehdet ja varret: rannat, pellot, puutarhat

Sammaleet märkinä

Suopursun kukat: rämeet, nevat, korvet, kesä-heinäkuussa

Tuoksusimakkeen kuivat versot: niityt, kalliot, metsäaukot

Valkoapilan kukat: niityt, pihat, tienvarret, kesä-elokuussa

Valkolehdokin kukat:kangasmetsät, lehdot,tuoksuu öisin kesäkuussa

Kesärannalla

Hengitä merituulta tai kaislaisen järvenrannan vihreitä aromeja.

Meri tuoksuu dimetyylisulfidilta

Vaikka seisoisit rannalla silmät sidottuna, tunnistaisit jo pelkästä tuoksusta, liplattaako edessäsi meri vai järvi. Puhtaalle merelle ominainen ”meren tuoksu” juontuu dimetyylisulfidista ja sen johdannaisista, joita syntyy eräiden kasviplanktonlajien, levien ja vesikasvien sekä meressä ja sen rannalla elävien bakteerien yhteistyönä.Puhdas järvivesi sen sijaan ei tuoksu millekään tietylle. Järvituoksut ovat peräisin eliöstöstä, useimmiten joko levien tuottamista yhdisteistä tai levien mätänemisestä.Sisävesissä sinilevät tuottavat geosmiineja, jotka tuoksahtavat tunkkaiselle. Lisäksi eräät kultalevät (erityisesti Synura petersenii) lemahtavat runsaina esiintyminä. Myös tiheät piileväkukinnat saattavat tuottaa hajuja.Pohjois-Amerikassa eräs tarttumaleväkukinta haisi niin voimakkaasti mädäntyvälle kaalille, että se karkotti ihmisiä järven ympäristöstä. Toki myös merenrannalla saattaa haiskahtaa leväkukintojen tai leväkasvustojen hajoamisprosessin takia.

Lähteet: Helsingin yliopiston dosentti Guy Hällfors ja Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen vanhempi tutkija Seija Hällfors

Mikä kalassa haisee?

Tuoreessa kalassa on lajille tyypillinen haju, kuten merilevän tai mudan tuoksu. Se on peräisin haihtuvista yhdisteistä. Koska lämpö kiihdyttää haihtumista, jäissä makaava kala on melko hajuton. Se, että kala yleensä haisee, johtuu pitkälti näiden aineiden alhaisesta hajukynnyksestä. Pienikin pitoisuus saa aikaan hajuärsytyksen. Myös pyyntipaikka jättää jälkensä: Helsingin reheviltä lähivesiltä nostettu ahven tuoksuu toisenlaiselta kuin kirkkaan Kilpisjärven kyrmyniska. Elintarviketutkijat ovat laatineet kymmenelle kotimaiselle kalalajille hajuprofiilin. Raakaa silakkaa kuvailtiin sanoilla metallimainen ja raikas. Hauesta taas löydettiin märkää olkea, siiasta kurkkua ja lahnasta juurikasta.

Vastaajana Tiina Luoma, tutkija, VTT Biotekniikka (Tiivistelmä, julkaistu Tiede-lehdessä 5/2000)

Bongaa nämä

meren aromilevätkalatauringonsuojavoiteethajusteethiki

Ihminen haistaa yllättävän hyvin

Todennäköisesti olet parempi nuuskija kuin luulet. Ehkä voisit käyttää nenääsi tietoisemmin.

Ihmisen kaukoaisteista hajuaisti on jäänyt pahasti näön ja kuulon varjoon. Ehkä siksi hajuja on tapana pitää jotenkin primitiivisinä, eläimellisinä asioina, joista ei oikein viitsi keskustella. Hajuaistimuksista onkin vaikeampi puhua kuin esimerkiksi nähdyistä väreistä, koska aromaattiset kemikaalit eivät muodosta mitään sateenkaaren kaltaista jatkumoa, jossa tuoksun voisi nimetä sen sijainnin perusteella.Näistä syistä moni on oppinut ohittamaan tuoksut kiinnittämättä niihin tietoista huomiota. Tämä on vahinko, sillä ihmisillä olisi kykyä runsaampiin hajuelämyksiin kuin he tulevat ajatelleeksi.On kyllä totta, että evoluutio kutisti apinoiden ja ihmisten kehityslinjassa kuonon yhä pienemmäksi ja että ihmisellä on vain noin 350 toimivaa hajuvastaanottimien geeniä, kun esimerkiksi hiirellä on noin 1 100. Tästä huolimatta apinoilla ja ihmisellä on kokeiden mukaan suhteellisen hyvä hajuaisti. Ihminen huomaa hajuja yhtä pieninä pitoisuuksina kun moni muukin nisäkäs, ja keskivertoihmisen arvioidaan pystyvän erottamaan noin 10 000 erilaista tuoksua. Nenämme huonous saattaakin olla muiden aistien ylivallasta juontuva myytti.Plos Biology -tiedelehden vuonna 2004 julkaisemassa artikkelissa yhdysvaltalainen Yalen yliopiston neurobiologi Gordon Shepherd kääntää kykyajatuksen päälaelleen. Ehkä meitä isompikuonoiset nisäkkäät tarvitsevat enemmän hajuvastaanottimia siksi, että ison kuonon etuosa, joka toimii hengitysilman suodattimena, hukkaa valtaosan hajumolekyyleistä. Tämän ajatuksen mukaan pieni nenämme tekisikin meistä tehohaistajia.Jollet siis epäonneksesi satu kuulumaan anosmikoihin, joilta hajuaisti puuttuu (kreikan kielestä an- ei, osmẹ haju), ota aistisi tietoiseen käyttöön. Olisihan harmi elää elämänsä voimatta sieraimet pulleina muistella: haistoin sen minäkin!

Lähteet: A. Dravnieks 1982, Science 218:799–801 sekä Andreas Keller ja Leslie Vosshall 2004, Current Biology 14:875–878

Näin nenäsi toimii

Nenän muutaman sentin levyisessä hajuepiteelissä on noin viisi miljoonaa hajuaistinsolua. Niistä kussakin toimii jokin ihmisen noin 350 erilaisesta hajuvastaanottimia tuottavasta geenistä. Siksi kukin aistinsolu on herkkä joukolle hajumolekyylejä, jotka tarttuvat juuri kyseisen geenin tuottamaan vastaanottimeen.Tietty hajumolekyyli voi tarttua useantyyppisiin vastaanottimiin. Kullekin hajumolekyylille tyypillisen tarttumiskirjon ansiosta ihminen erottaa paljon enemmän hajuja kuin vastaanotintyyppejä on.Hajuhermot välittävät signaalit aivoihin, mutta miten aivot erilaisia hajuaistimuksia luokittelevat, ei vielä tarkasti tiedetä. Luokittelu voi koostua eroista aivosolujen aktivoitumispaikoissa tai aktivoitumisten ajoituksessa tai kummassakin.Ruoan aromien haistaminen retronasaalista reittiä on tärkeä osa ruokanautintoa. Tämän huomaa nuhaisena, kun hajuelämys puuttuu.

Tuoksuelämyksistä valtaosa ruoista

Tällainen on ihmisen hajukokemusmaailma. Kunkin ison sektorin tuoksukirjo on rikkaampi kuin pienen. Ihmislajin kaikkiruokaisuuden ja eri ruoanvalmistustapojen ansiosta ruoka-aromit hallitsevat. Esimerkiksi hiiren ympyrä on erilainen: siinä tärkeimpiä ovat sosiaalisuuden ja henkiinjäämisen hajut.

Lähde: Gordon Shepherd 2004, Plos Biology 2:572–575

Kukat

kukkaistuoksutparfyymitsuitsukkeet

Ruoat

vesimaitovirvoitusjuomatkäymistuotteet (oluet, viinit, juustot)

raa’at kasviksetsiemenetpähkinätkypsennetyt kasviksetviljatuotteetleivät

tuoreet hedelmätkypsennetyt hedelmät

raaka lihakalakypsennetty lihakastikkeet

Henkiinjääminen

pilaantunut ruoka

hälytyssavu

saalis

saalistaja

Sosiaalisuus

pariutuminenhormonaalinen tila

äidin ja vauvan keskinäinen tunnistus

yksilöiden tunnistus

valta-asemaan liittyvät hajut

elinalueelle ominaiset tuoksut

Hyvät ja pahat hajut opitaan

Onko meillä synnynnäisiä hajumieltymyksiä tai ”hälytyshajuja”, joita inhoamme ensi parkaisusta? Tutkijat eivät ole tästä yksimielisiä, mutta useimmat arvelevat, että kyse on oppimisesta. Oppiihan sikiö jo kohdussa tunnistamaan niin hajuja kuin makuja. Myös kulttuurientutkimus tukee näkemystä, että hyvät ja pahat hajut opitaan. Yhdysvaltalaiset esimerkiksi pitävät metyylisalisylaatin tuoksusta, koska he jauhavat ainetta purukumissa. Britanniassa yhdistettä taas lisätään lääkkeisiin, joten sen tuoksu ei miellytä brittineniä. Esimerkkejä löytyy myös yksilötasolta. Joku esimerkiksi inhoaa ruusun tuoksua, koska se tuo mieleen isän hautajaiset. Toinen taas voi pitää vuohen lemusta, koska se muistuttaa lapsuudenkodista maalla.Tutkija Rachel Hertz yhdysvaltalaisesta Brownin yliopistosta on puolestaan osoittanut, että reaktio uuteen hajuun viriää juuri siitä tunnetilasta, joka ihmisellä sattuu haistaessa olemaan. Poikkeuksiakin on. Ärsyttävät hajut, kuten rikki, aiheuttavat yleensä oikopäätä epämiellyttävän aistimuksen. Myös yksilölliset geneettiset erot nenän hajuvastaanottimissa saattavat vaikuttaa hajumieltymyksiin.

Tuoksu herättää tunteen

Tuoksut kutkuttavat voimakkaasti tunteita, ja hajujen herättämät muistotkin ovat tunnelataukseltaan muita väkevämpiä.Tutkijat eivät vielä tiedä varmasti, miksi näin on, mutta luultavimmin selitys piilee hermoratayhteyksissä: nenän hajuhermoista on suora linkki tunteita työstävään aivojen mantelitumakkeeseen. Se aktivoituu aina, kun haistelemme jotakin. Lisäksi hajuaistimuksia käsitteleviltä aivoalueilta on yhteys hippokampukseen, joka puolestaan on olennainen muistamisessa.

Tuoksu palauttaa muiston

Mmmm… Nenääsi leijuu hiivaleivän aromi, ja samassa näet sielusi silmin mummosi ojentamassa sinulle uunituoretta viipaletta, josta sula voi valuu sormillesi.Tuoksut herättävät kaukaisempia ja joidenkin tutkimusten mukaan myös elävämpiä muistoja kuin muut aistit. Valtaosa hajumuistoista juontuu ensi ikävuosikymmeneltä, kun taas sanat tai kuvat palauttavat mieleen useimmiten muistoja nuoruusvuosilta.Toiminnallinen magneettikuvaus on paljastanut, että ihmiselle merkityksellinen tuoksu saa aivoissa sekä tunteikkaan mantelitumakkeen että muistavan hippokampuksen vilkastumaan enemmän kuin esimerkiksi muistin virkistykseksi tarjottu kuva.

Hajumuistoaiheiden lähteet: hajumuistitutkija Johan Willander, Tukholman yliopisto, Chemical Senses 2005, Chemosensory Perception 2008, Memory & cognition 2007, Nature Neuroscience 2003, Neuropsychologia 2004, Psychonomic Bulletin & review 2006, Sleep 2004.

Analysoi itse

Vaikka tuoksu olisi seos, jotkin piirteet yleensä hallitsevat.

Luonnontuoksut ovat melkein aina monien tuoksuaineiden koosteita: esimerkiksi ruusuntuoksu noin 260:n. Seoksen osat voivat voimistaa mutta myös heikentää tai peittää toistensa hajua, joten seos ei välttämättä tuoksu vahvemmin kuin jokin yksittäinen aine. Jotkin kemikaalit tapaavat seoksinakin tuoksua erillisinä, jotkin taas muodostavat yhteistuoksun, josta osia ei enää erota.Usein tuoksuseoksesta on erotettavissa hallitsevia ominaisuuksia, joista sen voi luokitella. Käytännössä kokeneimmatkin haistelijat pystyvät yleensä poimimaan yhdesta seoksesta enintään kolme osatuoksua.Jos tuoksu on kovin mieto, sitä ei välttämättä pysty luokittelemaan. Jos tuoksu alkaa hyvin heikkona ja voimistuu sitten, ihminen aluksi erottaa vain tuoksun olemassaolon ja vasta myöhemmin sen laadun. Eri yksilöiden herkkyys eri tuoksuille on erilainen. Tuoksun edelleen voimistuessa hajuelämys saattaa muuttua ja tuoksu luokittua toisensukuiseksi kuin miedompana.Hajuaisti myös vähitellen turtuu samantyyppiseen tuoksuun niin, että se alkaa erottua heikompana. Siksi selvimmän tuoksuelämyksen saa yleensä heti haistamisen alussa, ja analyyttisen haistelijan kannattaakin painaa tämä ensivaikutelma mieleensä.Kun haistelet, mieti:– Tuoksuuko tämä joltain? – Miten kuvailisit tuoksua?– Havaitsetko eron johonkin toiseen tuoksuun?

Harjoita hajuaistiasi

1 Aseta hajunäytteitä puhtaisiin lasipurkkeihin.2 Peitä näytteet märällä pumpulilla. Nyt et näe niitä, ja kosteassa aromit haihtuvat hyvin.3 Pidä purkit suljettuina korkeilla, jotka poistat vain nopean nuuhkaisun ajaksi. Hajuaisti tottuu tuoksuun muutamassa sekunnissa, joten pitkä haistelu on turhaa. Kirjaa vaikutelma paperille.Aloita vaikka näillä: sitruuna, appelsiininkuori, setrinlastu, banaani, männynneulaset, suklaa, kahvi, multa, vanilja, valkosipuli, minttu, ruusu, sahanpuru, inkivääri, piparminttu, lyijykynänlastut, perunalastu.

Sehän tuoksuu ihan...

Amerikkalaisessa haistelukokeessa noin 150 haistelijaa tuottivat tätä listaa käyttäen melko samanlaisia tuoksukuvauksia.

Materiaalimaisetkuiva, puuteriliitukorkkipahvimärkä paperimärkä villa, märkä koirakumitervanahkaköysimetallipalanut, savupoltettu paperipoltettu kynttiläpoltettu kumipoltettu maitokreosoottiöljytuhkatuore tupakansavuvanha tupakansavu

Kemikaalimaisetpistävä, kirpeähapan, etikkaammoniakkikamferibensiini, liuotinalkoholikerosiinihuonekaasukemiallinentärpättivernissamaalirikkisaippualääkedesinfektioaineeetteripuhdistusainekoipallokynsilakanpoistoaine

Ulkoilmatuoksutheinäviljaleikattu ruohomurskattu kasvimurskattu heinäpuu, pihkakoivuummehtunut, maa, homesetritammipuu, konjakkiruusupelargoniorvokkilaventelilaakerinlehti

Hedelmäisetkirsikkamansikkapersikkapäärynäananasgreippiviinirypälemehuomenameloniappelsiinisitruunabanaanikookossitrushedelmäinenmuu hedelmäinen

Ruokaisattuore voitoffeesuklaasiirappihunajamaapähkinävoikeittoolutjuustotuore kananmunarusinapopcorngrillattu kanatuore leipäkahvi

Mausteisetmantelikanelivaniljaanis, lakritsineilikkavaahterasiirappitillikuminaminttu, piparminttupähkinäeukalyptusmallashiivamustapippuriteenlehdetmausteinen

Pahatkäynyt tai mätänevä hedelmäetovaeltaantunut, härskiintynytmädäntynyt, pilaantunutkuollut eläinhiirimäinen

Yleisetmakeatuoksuvaparfyyminenkukkainenkölninvesiaromaattinenmyskisuitsukekitkeräväljähtynythikiviileäkevytraskaslämmin

Lihaisatmarinadilihakalasavukalaveri, raaka lihakypsä liharasvainenhapankaalisellerikypsät kasvikset

Kasvismaisettuoreet kasviksetvalkosipuli, sipulisienituore kurkkuraaka perunapapu, hernepaprika

Ruumiillisetlikainen vaatehapan maitoviemäriuloste, lantavirtsakissanpissasiemenneste

Lähteet: A. Dravnieks 1982, Science 218:799–801 sekä Andreas Keller ja Leslie Vosshal 2004, Current Biology 14:875–878

Petri Riikonen on biologi ja Tiede-lehden toimitussihteeri, Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja. Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2010.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018