Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä maailmankaikkeuden rakenne täsmentyy hiukkanen kerrallaan. Suomi on hyvin mukana modernin fysiikan eturintamassa.


maailmankaikkeuden rakenne täsmentyy hiukkanen kerrallaan.
Suomi on hyvin mukana modernin fysiikan eturintamassa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2004


Cernin 50-vuotispäivää juhlitaan 29. 9. Sitä olisi voitu viettää jo kaksi vuotta sitten, sillä toukokuussa 1952 päätettiin rakentaa suuri protonisynkrotroni, josta käytettiin lyhennettä PS. Siitä oli tarkoitus tehdä tehokkaampi kuin Yhdysvaltain vastaava Cosmotron-hiukkaskiihdytin. Rakennustyöt aloitettiin kahden vuoden suunnittelun jälkeen toukokuussa 1954, eli sekin tapahtui jo ennen Cernin virallista perustamista. PS:n kiihdytinrengas oli läpimitaltaan 200 metriä.


Ja on edelleenkin: PS ei suinkaan ole joutunut museoesineeksi, sillä sitä käytetään yhä vauhdittamaan protoneja, jotka sitten syötetään vuosikymmeniä myöhemmin rakennettuihin huipputehokkaisiin kiihdyttimiin. Itse asiassa vasta viime vuonna jouduttiin ensimmäistä kertaa vaihtamaan kaksi PS:n sadasta järeästä, 38 tonnia painavasta sähkömagneetista uusiin. Cernin tiedotuslehti CERN Courier ei suotta otsikoinut alkuvuonna 2004 PS:n historiasta kertovaa kirjoitustaan: "Cernin sydän sykkii yhä vahvana."



Kun Cern syksyllä 1954 perustettiin, erilaisia hiukkasia tunnettiin vasta kymmenkunta. Niistä elektroni, protoni ja neutroni kuuluivat meille tutun aineen rakennuspalikoihin. Kaikki muut olivat hiukkasia, joita voitiin tuottaa laboratoriossa mutta jotka pysyivät koossa vain sekunnin murto-osia. Muutamia niistä oli havaittu myös avaruudesta tulevan kosmisen säteilyn seurauksina.


Se kuitenkin tiedettiin, että jotakin yhteistä eri hiukkasilla täytyi olla, sillä hajotessaan ne usein tuottivat jo tuttuja hiukkasia. Esimerkiksi myoni muuttui elektroniksi ja ilmeisesti kahdeksi neutriinoksi. Neutriinoja tosin ei tuon ajan tekniikalla kyetty havaitsemaan.


Siksi oli tärkeää saada selville, mitä kaikkea hiukkasten välillä voi tapahtua ja mitä vielä olisi löydettävissä. Siihen tarvittiin yhä tehokkaampia hiukkaskiihdyttimiä. Jos Cerniä ei olisi perustettu, käytännön tutkimus olisi jäänyt Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kontolle, koska vain niillä oli riittävästi rahaa.


Mistään Euroopan ja näiden kahden suurvallan välisestä kilpajuoksusta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä varsinkin hiukkastutkimus on aina nojautunut kansainväliseen yhteistyöhön: tutkijat siirtyvät laitoksesta toiseen sen mukaan, missä heidän kykyjään ja osaamistaan voidaan parhaiten hyödyntää, ja tutkimusten tulokset ovat julkisia.


Jo 1950-luvun alussa siis tiedettiin jotakin jännittävää löytyvän, mutta tuskin kukaan osasi aavistaa, millaiseen muurahaispesään uusilla kiihdyttimillä sohaistiin.



Hiukkasmaailma alkoi 1960-luvun alussa näyttää kaoottiselta, sillä hiukkasia tunnettiin jo satoja mutta yhtenäistä luokittelua niille ei ollut. Hiukkasia ei osattu taulukoida sillä tavalla siistin järjestelmällisesti kuin oli lähes sata vuotta aiemmin tehty alkuaineille.


1960-luvulle tultaessa oli kuitenkin saatu jo viitteitä siitä, että protoni ja neutroni rakentuvat ikään kuin pienistä jyväsistä. Ne eivät ehkä olisikaan aitoja alkeishiukkasia, koska ne itse koostuivat jostakin vielä alkeellisemmasta. Näitä havaintoja tehtiin myös Cernissä, joka alkoi nousta kokeellisen hiukkastutkimuksen kärkisijoille.


Kokeet osoittivat protonien ja neutronien koostuvan kvarkeista, jotka ovat aineen perusosia.
Näin selvitettiin hiukkasluetteloiden sekamelska ja päädyttiin 1970-luvulle tultaessa viimein teoriaan, joka yhdisti luonnon neljästä perusvoimasta kolme.



Fysiikassa teoria on kuitenkin pelkkä teoria niin kauan kuin havainnot eivät anna sille tukea tai eivät murskaa sitä. Teoreetikot pystyvät laskemaan, millaisia hiukkasia ja hiukkasten välisiä vuorovaikutuksia pitäisi löytyä, jos teoria on oikea. Kokeita alettiin suunnitella tältä pohjalta: hiukkasfysiikka ei suinkaan ole umpimähkäistä mittailua siinä toivossa, että löytyisi jotakin merkityksellistä. Ja kun jotakin kiintoisaa löytyy, sen todellinen merkitys selviää vasta teorian antaman selityksen kautta. Siksi nykyajan hiukkasfysiikka on teoreetikoiden ja kokeita tekevien fyysikoiden tiivistä yhteistyötä.


Uutta teoriaa, joka yhdistää sähkömagnetismin, heikon vuorovaikutusvoiman ja vahvan vuorovaikutusvoiman, alettiin kutsua standardimalliksi. Vain painovoima jäi sen ulkopuolelle.


Standardimallin mukaan hiukkaset voidaan ryhmitellä kolmeen perheeseen, eli elektroneja on kolmea lajia, neutriinoja kolmea lajia ja kvarkkeja kolme erilaista paria.


Malli oli kaunis, mutta suuri osa sen edellyttämistä hiukkasista oli vielä havaitsematta. Ne oli löydettävä, tai sitten piti osoittaa kokeellisesti, ettei niitä voi olla olemassakaan, jolloin kaunis standardimalli olisi hylättävä.



Yksi loistavimmista saavutuksista oli heikkoa vuorovaikutusta välittävien W- ja Z-hiukkasten löytyminen. Teoriaa ja 1970-luvun kuluessa saatuja koetuloksia yhdistämällä teoreetikot pystyivät arvioimaan, miten massiivisia nämä hiukkaset ovat eli miten suurilla energioilla niitä voitiin tuottaa. He myös laskivat, millaisia jälkiä W ja Z hajotessaan jättävät. Jos jäljet löytyvät, W ja Z ovat olleet hetken olemassa hiukkaskiihdyttimen mittalaitteissa.


Jäljet löydettiin 1982-1983, ja tämä toi mittaukset suunnitelleille ja niitä johtaneille Carlo Rubbialle ja Simon van der Meerille fysiikan nobelin. Mukana oli ollut monia muitakin, sillä yksistään löydöstä kertovassa tieteellisessä raportissa oli nimetty 126 henkilöä, joukossa viisi suomalaista.


Seuraava merkittävä etappi oli 1993 tehty mittaus, joka osoitti, että erilaisia neutriinoja on vähintään 2,9 mutta enintään 3,1. Oikea vastaus on siis 3, kuten standardimalli edellytti. Tässäkin teoria piti kutinsa. Näihin mittauksiin käytettiin 1989 valmistunutta LEP-kiihdytintä, jonka rengasmaisen tunnelin pituus on 27 kilometriä.


Tämän jälkeen tavoitteena on löytää 1960-luvulla ennustetut Higgsin hiukkaset, joiden pitäisi selittää, miksi hiukkasilla on massa. Nämä mittaukset aloitetaan vuonna 2007; laitteisto asennetaan LEP-kiihdyttimen tunneliin, ja sitä on rakennettu jo vuosia. Tämän laitteen nimeksi tulee LHC.



Vielä joskus 60 vuotta sitten mikrokosmos eli atomien maailma ja makrokosmos eli tähtien ja galaksien maailma olivat kaksi eri asiaa. Tosin jo silloin osattiin selittää, mistä ydinreaktioista tähdet tuottavat energiansa, mutta syvempää yhteyttä mikrokosmoksen ja makrokosmoksen välillä ei nähty.


Hiukkastutkimus muutti kaiken. Hiukkaskiihdyttimien suuret energiat vastaavat niitä energioita, joita maailmankaikkeuden hiukkasilla oli, kun alkuräjähdyksestä oli kulunut sekunnin murto-osia. Näin kiihdyttimet paljastivat, mitä tapahtui juuri, kun kaikki oli saanut alkunsa.


Tämä on johtanut siihen, että nyt ymmärrämme aika hyvin, miksi maailmankaikkeus on muotoutunut juuri tällaiseksi kuin se on. Senhän ihmiskunta on aina halunnut tietää, eikä näin suurta luonnontieteellisen maailmankuvan synteesiä ole ihmiskunnan historiassa koskaan aikaisemmin tehty. Jo yksistään se on riittävä syy satsata tutkimukseen, josta ei ehkä kehkeydy käytännön sovelluksia vielä pitkään aikaan.


Suuri on tehokasta


Miksi hiukkaskiihdyttimien tulee olla yhä tehokkaampia? Hiukkasten sisäistä rakennetta tutkitaan ampumalla niitä toisilla hiukkasilla. Mitä suurempi liike-energia ammushiukkasella on, sitä pienempiä yksityiskohtia sillä voidaan erottaa. Tähän päästään vain hyvin suurilla laitteilla, sillä hiukkasten vauhdittamiseen tarvitaan pitkä matka.


Ammushiukkasen suuri energia voi myös tuottaa uusia hiukkasia, eli osa sen energiasta voi muuttua massaksi. Monia uusista hiukkasista ei muulla tavalla voitaisikaan havaita, koska ne hajoavat melkein heti synnyttyään. Luonnosta niitä ei siis löydy, paitsi satunnaisesti ilmakehästä kosmisen säteilyn seurauksena.


Atomipommi on eri asia


1950-luvun alku oli kylmän sodan aikaa, jolloin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kilpavarustelu oli kiivasta. Vain näillä kahdella oli tuohon aikaan ydinpommeja; Englanti tosin kokeili omaansa jo 1952.


Oli tietenkin helppo herättää epäilyjä, että Länsi-Euroopan yhteinen hiukkastutkimuskeskus olisi jollakin tavalla kytköksissä pommien kehittämiseen, sillä sen nimessä Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire on tuo pahaenteinen sana nucléaire, ydin-. (Nykyisessä nimessä sanan Conseil tilalla on sana Organisation, mutta vanha lyhenne Cern on säilytetty.)


Epäilykset kytivät pitkään, vaikka ainakin tutkijoille itselleen oli selvää, ettei Cernin tavoitteilla voinut olla mitään tekemistä ydinpommien kehittämisen kanssa. Ydinpommit perustuvat atomiydinten välisiin reaktioihin, jotka ovat energialtaan paljon vaatimattomampia kuin uusia hiukkasia tuottavat reaktiot.


Toisekseen ydinpommien toimintaperiaatteessa ei ollut enää 1950-luvulla suuriakaan salaisuuksia. Pommien rakentaminen oli jo tuossa vaiheessa enemmänkin tekniikkaa kuin luonnontiedettä.


Suomi pitkään erityisasemassa


Suomi joutui pysyttelemään Cernin ulkopuolella koko kylmän sodan ajan 1960-luvun lopun liennytyksiin saakka ja osin vielä sen jälkeenkin. Se oli varmaan Suomen ulkopoliittisen aseman kannalta viisastakin.


Suomi ei kuitenkaan aivan kokonaan jäänyt sivustakatsojaksi. Helsingin yliopiston fysiikan professori K. V. Laurikainen alkoi jo 1960-luvun alussa tutkailla sopivia yhteistyömuotoja Cernin kanssa, sillä hän näki hyvin, että Suomi jää modernissa fysiikassa auttamatta jalkoihin, elleivät nuoret tutkijat saa vankkaa kansainvälistä kokemusta myös hiukkasfysiikassa. Epävirallinen yhteistyö pääsi vauhtiin. Suomen ja Cernin välille saatiin yhteistyösopimus.


Vihdoin 1991 Suomi liittyi virallisesti Cerniin. Suomen osuus kustannuksista on 1,3 prosenttia eli noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.


Cernin hankkeissa toimii nykyisin noin 7 000 tutkijaa, joista noin 60 on suomalaisia. Nykyajan tietoliikenneyhteyksien takia tutkijat voivat työskennellä paljon myös kotimaassaan ja vain välillä pistäytyä Cernissä.


Suomessa juhlitaan Cernin 50-vuotistaivalta 28.10. Silloin Otaniemessä ja Helsingissä Kumpulan kampuksella pidetään aiheeseen liittyviä tilaisuuksia.


Internet kuuluisin sivutuote


Hiukkasfysiikan uudet tulokset eivät suoraan vaikuta arkeemme, mutta tutkimuksen oheistuotteilla on myös käytännön sovelluksia.


Tunnetuin on World Wide Web, jonka avulla maailman tieto saadaan kätevästi kotitietokoneelle. Menetelmän kehitti 1980-luvun lopulla Cernin sisäistä tiedonvälitystä varten englantilainen Tim Berners-Lee, joka sai tästä viime kesäkuussa Suomen ensimmäisen Millennium-palkinnon, miljoona euroa.


Cernissä on kehitetty myös menetelmiä nopeaan tiedonkäsittelyyn. Esimerkiksi tulevissa Higgs-mittauksissa tuotetaan tuntikausien ajan sata miljoonaa hiukkastörmäystä sekunnissa. Tulosten analyysiä varten on rakenteilla huippunopea Grid-tietoliikenneverkko, jonka rinnalla nykyisen Internetin nopeus on etanan matelua.


Miksi hiukkasilla on massa?


Massan alkuperä oli pitkään arvoitus, kunnes englanti-lainen fyysikko Peter Higgs esitti sille ratkaisun 1960-luvulla.


Teorian mukaan koko avaruuden täyttää tietynlainen Higgsin kenttä, jonka voisi suurpiirteisesti ajatella muistuttavan sähkömagneettista kenttää. Hiukkaset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa Higgsin kentän kanssa,  mikä johtaa siihen, että kenttä vaikeuttaa hiukkasen liikkumista. Juuri tämä liikkumisen tahmaantuminen ilmenee meille hiukkasen massana.


Arkielämästä tutun vertauksen mukaan hiukkanen on Higgsin kentässä kuin uimari vedessä: mitä nopeammin yrität edetä, sitä enemmän tarvitaan voimaa. Kenttäteorian mukaan tarvitaan aina jokin välittäjähiukkanen, joka pitää huolen kentän ja hiukkasen välisestä vuorovaikutuksesta.  Sähkömagneettisessa kentässä tämä välittäjähiukkanen on fotoni. Higgsin kentän voimia välittää Higgsin hiukkanen.Jos Higgsin hiukkanen löydetään, silloin tiedetään, että myös Higgsin kenttä on olemassa, ja massan arvoitus on tältä osin ratkennut. Jos Higgsin hiukkasta ei löydy, fyysikoiden pitää etsiä muita selityksiä massalle. LHC varmasti auttaa siinäkin.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018