Ehkä sen olisi pitänyt lentää kolme kertaa korkeammalla?


Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ehkä sen olisi pitänyt lentää kolme kertaa korkeammalla?

Julkaistu Tiede-lehdessä

6/2001




Concorde lukuina

                                62 m


                  26 m


             185 tonnia


            96 tonnia


                      100


           6 000 km


       2 200 km/h


     15-18 km


Ääntä nopeamman Concorde-matkustajakoneen turma Pariisissa heinäkuussa 2000 oli ehkä vain hetkellinen takaisku, sillä lentäminen on jo sata vuotta noudattanut urheilun iskulausetta eli nopeammin, voimakkaammin, korkeammalle. Concorde saa melko varmasti seuraajia, vaikka ääntä nopeampi lentäminen maksaa paljon.

Ääntä nopeampaa liikennelentokonetta ehdotettiin jo 1950-luvulla, kun Englanti oli ottanut käyttöön ensimmäisen suihkumatkustajakoneen de Havilland Cometin 1953. Potkurikoneilla matkanopeus oli 300-400 kilometriä tunnissa, Cometilla 700 km/h. Äänen nopeus on ilman lämpötilasta riippuen noin 1100 km/h. Nykyiset matkustajakoneet kiitävät aivan sen tuntumassa, lähes tuhat kilometriä tunnissa.

Kun äänen nopeus ylitetään, se kannattaa tehdä saman tien reippaasti. Siksi Concorden matkanopeudeksi valittiin kaksinkertainen äänennopeus eli noin 2200 km/h. Ilmanvastus on tällä vauhdilla jo niin suuri, että lentokorkeudeksi otettiin 15-18 kilometriä, missä ilman tiheys on alle kymmenesosa maanpinnalla vallitsevasta tiheydestä.

Lentää kuin nuoli

Concorde lensi ensi kerran keväällä 1969. Neuvostoliittolainen yliäänikone Tupolev-144 oli kuitenkin noussut ilmaan jo vuoden 1968 tammikuussa. Tupolev muistutti Concordea niin paljon, että sitä alettiin pilkata nimellä Concordski. Nälviminen oli turhaa, sillä muodon ratkaisi aerodynamiikka, ei teollisuusvakoilu.

Sekä Concordessa että Tupolevissa on alas kääntyvä nokka, koska nousussa ja laskussa lentäjän pitää nähdä eteen. Matkalennon ajaksi nokka nostetaan ylös, niin että se on samassa linjassa rungon kanssa, ja kone muistuttaa solakkaa nuolta. Näin ilmanvastus saadaan pieneksi. Tutka hoitaa ympäristön tarkkailun parinkymmenen kilometrin korkeudessa, joten lentämistä ei haittaa, vaikka ohjaamosta ei näe ulos.

Matkustajat sentään voivat koko matkan kurkistella pienistä ikkunoista, vaikkei tuolla korkeudella ja meren päällä paljon maisemia ole tarjolla. Taivas sentään näyttää mustalta, koska sinisyyden antamaa valon siroamista ei ilman ohuuden takia ole juuri lainkaan.

Tupolevia ei loppujen lopuksi otettu matkustajaliikenteeseen, eikä sitä enää käytetä edes rahtikuljetuksiin. Myös Concorden loistava tulevaisuus hiipui: satojen koneiden sijasta niitä valmistettiin vain 20. Concordeja on nyt Air Francella viisi ja British Airwaysilla seitsemän.

Kallista kulkua

Concorde oli teknisesti upea saavutus, mutta kultakaivosta siitä ei tullut.

Tärkeä syy on lennon kalleus. Concorde ottaa polttoainetta lähes tuhat kiloa matkustajaa kohti, kun esimerkiksi Finnairin käyttämä B757 tarvitsee saman mittaiselle eli 6 000 kilometrin lennolle vain 150 kiloa matkustajaa kohti.

Concorden matkustamo on muihin liikennekoneisiin verrattuna hyvin ahdas ja meluisa. Se ei ehkä ole kovinkaan ratkaiseva haitta, sillä lentoajat jäävät lyhyiksi: kone lentää Euroopasta Yhdysvaltoihin runsaassa kolmessa tunnissa.

Aikaansa edellä

Concorden valttia, suurta nopeutta, voi käyttää vain meren yllä. Ääntä nopeammin lentäessään Concorde tuottaa ilmaan iskuaallon, joka kuuluu niin voimakkaana pamauksena ja jylinänä, että asutulla seudulla Concorden piti lentää ääntä hitaammin.

Concorde luultavasti syntyi liian varhain, sillä ääntä nopeammalla matkustamisella saattaa olla tulevaisuus vasta edessä. Wrightin veljesten ensimmäisestä moottorilennosta kului 50 vuotta ennen kuin mäntämoottorin kilpailijaksi saatiin matkustajalentoliikenteessä suihkumoottori. Siitä on kulunut jälleen 50 vuotta, joten nyt aika voisi olla kypsä uudelle mullistukselle - esimerkiksi yliäänikoneelle, joka lentää 40-60 kilometrin korkeudessa. Sieltä ei jylinä enää kanna maanpinnalle saakka.

Mistä nimi?

Sana concord tarkoittaa yksimielisyyttä mutta myös esimerkiksi sopusointua ja mukautuvaisuutta, hyvää yhteistoimintaa. Ranskalais-englantilaiseen lentokoneeseen lisättiin loppuun kirjain e, jotta se olisi selvästi nimi eikä tavallinen arkipäivän sana. Kirjain e voisi symboloida Eurooppaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla