Pohjoisen asukkaat kärsivät talvisin D-vitamiinin puutteesta. Siitä todennäköisesti johtuu myös influenssan talvinen voima.



Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Influenssakauden alkamista on odotettu tänä vuonna eri tavalla kuin yleensä, koska virusvalikoimassa on arvaamaton tulokas, H1N1-sikainfluenssa. Se on levittäytynyt vääjäämättömästi ympäri maailmaa, mutta kesällä ja syksyllä tautitapaukset ovat olleet enimmäkseen lieviä.

Todellisen karvansa virus näyttää vasta talven aikana, sillä sellainen on influenssan luonne. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen influenssat ovat jyllänneet pohjoisella pallonpuoliskolla talvipäivänseisauksen molemmin puolin, silloin kun auringon valo ja lämpö ovat vähissä. Päiväntasaajaa lähestyttäessä kausivaihtelu loivenee. Päiväntasaajalla sairastaminen lisääntyy sadekausina.

Mikä kausivaihtelun aiheuttaa?

Jo vuosikymmeniä sitten päädyttiin siihen, että vastauksen täytyy liittyä auringon paisteeseen. Nyt on alkanut näyttää siltä, että tarkempi syy on D-vitamiinin määrän vaihtelu elimistössä.

Iho valmistaa D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta, ja talvisin sen tuotanto laskee - sitä jyrkemmin, mitä kauempana päiväntasaajalta ollaan. Pohjolassa aurinko laukaisee D-vitamiinin tuotannon vain kesäaikaan keskipäivän tienoilla. Silloin se paistaa niin korkealta, että uv-säteily läpäisee otsonikerroksen.


Ensin riisitautia vastaan

D-vitamiinin pisimpään tunnettu ja parhaiten todennettu vaikutus on, että se edistää kalsiumin imeytymistä. Vakava D-vitamiinin puutos aiheuttaa luiden pehmenemistä ja lihasvoiman häviämistä. Lapsilla tämä kehityshäiriö tunnetaan riisitaudin nimellä. Riisitaudin torjumiseksi pikkulapsille on 1950-luvulta saakka suositeltu D-vitamiinitippoja. Sitä ennen valveutuneiden perheiden lapset joutuivat nieleskelemään kalanmaksaöljyä.

Nyttemmin on huomattu, että D-vitamiinin saannilla on selvä yhteys myös aikuisten osteoporoosiin eli luukatoon. Se vaikuttaa myös vanhusten lihasvoimaan ja sitä kautta kaatuiluun, josta aiheutuu murtumia etenkin jos luut ovat haurastuneet.

Viime vuosina D-vitamiinista on löytynyt valtava määrä uusia ominaisuuksia. Se näyttää torjuvan monia nykyisin yleisiä sairauksia. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan D-vitamiinin puute lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tutkijat mittasivat 13 000 ihmiseltä veren D-vitamiinipitoisuudet vuosina 1988-1994 ja seurasivat osallistujien kuolintapauksia vuoteen 2000 asti. Ihmisillä, joiden veressä oli vitamiinia vähiten, oli selvästi muita suurempi riski kuolla tutkimuksen kuluessa.


Muuntuu hyväksi hormoniksi
Miten D voi olla tällainen supervitamiini? Ihon muodostama ja ravinnosta saatava vitamiinin muoto ei vielä vaikuta elimistössä juuri mitenkään. Elimistö muuttaa sen ensin kalsidioliksi ja sitten kalsitrioliksi, hormoniksi, jolle on löydetty reseptoreita joka puolelta kehoa. Niitä on sekä solun että tuman pinnalla kaikenlaisissa kudoksissa, esimerkiksi suolessa, luussa, munuaisissa, sydämessä, mahalaukussa, haimassa, aivoissa, ihossa, sukurauhasissa ja valkosoluissa.

D-vitamiini säätelee solujen jakautumista ja erilaistumista. Tällä tavalla se ehkäisee syöpiä, esimerkiksi eturauhassyöpää, paksusuolisyöpää ja leukemiaa. Tutkimuksissa on havaittu, että runsas kalsidiolipitoisuus veren seerumissa on yhteydessä vähentyvään syöpäriskiin.

D-vitamiinia on alettu tutkia myös syö­pien hoitokeinona, mahdollisena solunsalpaajana. Kokeissa se on vähentänyt solunjakautumista syöpäkudoksissa, estänyt kasvainten verisuonten kasvua ja hillinnyt etäpesäkkeiden muodostumista.


Yhteys sokeri- ja sydänongelmiin

D-vitamiini vaikuttaa myös rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, ja tutkimuksissa on havaittu yhteys nuoruustyypin diabeteksen ja lasten saaman D-vitamiinilisän välillä. Oulun ja Lapin läänissä vuonna 1966 syntyneiden lasten joukossa vaara sairastua nuoruustyypin diabetekseen osoittautui kahdeksankertaiseksi niillä, jotka eivät olleet saaneet lapsuudessaan D-vitamiinilisää.

Nuoruustyypin diabetes on yleistynyt Suomessa 50:n viime vuoden aikana. Lisäys voisi johtua osaksi siitä, että pikkulapsille suositeltua D-vitamiiniannosta on pienennetty kymmenesosaan 1960-luvun alkuvuosista. Lyhyt kesäkin saattaa selittää, miksi nuoruustyypin diabetes on Pohjolassa yleisempi kuin muualla.

Samantapainen yhteys on tullut esiin veren seerumin kalsidiolipitoisuuden ja sydän- ja verisuonitautien välillä. Yhdysvaltalaisessa 18 225 miehen aineistossa kymmenen vuoden seurannan aikana pieni kalsidiolipitoisuus kasvatti sydäninfarktin riskin 2,4-kertaiseksi niihin verrattuna, joilla kalsidiolia oli paljon. Turkulaisessa kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa todettiin, että D-vitamiinin va¬jaus oli yhteydessä aivohalvausten ilmaantuvuuteen. Tosin tilastollinen yhteys ei vielä osoita, että vitamiinin puute on taudin suora syy.


Vahvistaa vastustuskykyä

Kaiken tämän lisäksi D-vitamiini vahvistaa ihmisen vastustuskykyä tulehdustauteja vastaan. D-vitamiinia tarvitaan, jotta elimistö tuottaisi mikrobeja tuhoavia peptidejä. Nämä peptidit tappavat elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia, sieniä, bakteereita ja viruksia. Niitä syntyy valkosoluissa ja hengitysteiden pinnalla, ja ne muodostavat limakalvoille suojamuurin esimerkiksi influenssaviruksia vastaan.

Toisaalta D-vitamiini hillitsee tulehdusreak¬tiota, jolla elimistö puolustautuu hyökkääviä mikrobeja vastaan. Se vähentää tulehdusta tuottavien sytokiinien tuotantoa. Vuonna 1918 alkanut tuhoisa espanjantautiepidemia tappoi joukoittain nuoria hyväkuntoisia aikuisia, koska virus sai heissä aikaan sytokiinimyrskyn, yli äyräiden menneen puolustusreaktion, jota elimistö ei voinut kestää.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että D-vitamiinilisän antaminen vähentää hengitystietulehduksia, jotka ovat paljon yleisempiä talvella kuin kesällä. Asiantuntijoiden vakuuttavimpana pitämässä, Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa pienehkö, 20 mikrogramman päivittäinen vitamiinilisä tasoitti vuodenaikaisen vaihtelun tautien esiintymisessä mustilla naisilla. 50 mikrogramman päiväannos lopetti sairastumiset kokonaan.

Suomessa yhteyttä on tutkittu varusmiehillä, joiden D-vitamiinitasot mitattiin verestä heinäkuussa, keskellä parasta vitamiinintuotantokautta. Niillä, joiden D-vitamiinitaso oli kesälläkin alhainen, oli talven aikana kaksi kertaa muita enemmän sairauspäiviä hengitystietulehdusten vuoksi.

Tämä voi siis selittää, miksi influenssa viettää hiljaiseloa kesäaikaan ja epidemiat puhkeavat säännöllisesti talvisin. On jopa esitetty, että virukset leviävät oireettomien kantajien mukana kautta vuoden ja epidemiat puhkeavat äkillisesti ja useissa paikoissa yhtä aikaa silloin, kun D-vitamiinitasot ovat pudonneet tarpeeksi alas.


Kalasta saa reilun annoksen

Kaiken tämän vuoksi asiantuntijat ovat alkaneet suositella, että ihmiset antaisivat auringon paistaa iholleen kesäisin keskellä päivää. Ihosyöpää ei silti kannata hankkia. Päivittäinen viidentoista minuutin paiste selän kokoiselle ihoalueelle kello 10:n ja 15:n välillä riittää. Siinä ajassa nahka ei ehdi palaa. Pitkästä paahtamisesta ei saa lisähyötyä, eikä ihoa saa missään tapauksessa polttaa. 

Mutta vaikka kuinka ammentaisimme kesäisin aurinkoa, D-vitamiinin pitoisuus elimistössä romahtaa Suomen pitkän talven aikana.

D-vitamiinia voi saada myös ravinnosta, mutta luonnostaan sitä on runsaasti vain kalassa. Pohjois-Euroopan talviset influenssa¬epidemiat ovatkin olleet vähäisimpiä Norjassa, missä kalaa syödään paljon.

Suomessa on lisätty vuodesta 2003 D-vitamiinia maitoon 0,5 mikrogrammaa litraan ja margariiniin 10 mikrogrammaa sataan grammaan. Jos juo kolme lasillista maitoa päivässä ja syö kalaa kaksi kertaa viikossa, saa asiantuntijoiden arvion mukaan täyteen nykyisen saantisuosituksen. Se on 3-60-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa päivässä, sitä nuoremmille ja vanhemmille 10 mikrogrammaa päivässä.


Puutetta nuorilla ja vanhoilla

Puolet suomalaisista saa D-vitamiinia alle tuon suosituksen ja toinen puoli yli. Yleisesti D-vitamiinin puutosta esiintyy teinitytöillä ja nuorilla naisilla. Tässä ryhmässä moni syö kaiken kaikkiaan liian vähän, ei juo maitoa eikä pidä kalastakaan.

Puutosta syntyy muita helpommin vanhuksille, sillä vanhemmiten D-vitamiinin tuotanto iholla vähenee. Erityisesti laitoksissa hoidetut, kautta vuoden sisällä pysyvät vanhukset ovat riskiryhmää. He kuitenkin syövät usein D-vitamiinilisää.

Tummaihoiset maahanmuuttajat joutuvat myös helposti D-vitamiinin puutteeseen pohjoisessa, sillä musta iho tarvitsee D-vitamiinisynteesiin paljon enemmän aurinkoa kuin vaalea. Hunnutetut naiset kärsivät usein vakavasta puutoksesta jopa ikuisen auringon maissa, elleivät he välillä riisu huntuaan ja anna päivän paistaa iholle.


Mistä D:tä saa?

Talvella kalasta, maidosta, kananmunasta, margariinista ja vitamiinipurkista.
Kesällä auringosta.


Mitä D estää?

Nykyisen tietämyksen mukaan ainakin
riisitautia
luukatoa
sydän- ja verisuonitauteja
syöpiä
ms-tautia
nuoruuden diabetesta
infektioita.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018